Vaikka lehtimies Tintti on tunnettu pasifisti, joka on aina valmis puolustamaan heikompiaan, hän on etenkin nuoruudessaan ollut myös ammattimainen nyrkkeilijä. Yllä on koottu esimerkkejä Tintin monipuolisista lahjoista väkivallan jalossa taidossa. Mutta mistä nuo kyvyt ovat peräisin?
Hergé loi Tintin hahmosta tarkoituksella mahdollisimman neutraalin ja persoonattoman. Lehtimiehen kotiovessa Rue de Labrador 26:ssa luki vielä 30-luvulla “Tintin“, joten tintinnologi Thomas Sertilanges olettaa sen olevan hänen sukunimensä – Tintin maineen kasvaessa tämäkin nimilappu katosi ovikellon vierestä. Vaikka Tintti on ennen sotia vasta parikymppinen, hän asuu yksin omistamassaan kolmen huoneen kaupunkiasunnossa Brysselin keskustassa. Tintin perhettä ei mainita koskaan, joten ei ole epäuskottavaa olettaa hänen olevan orpo.
Kenties hänen vanhempansa kuolivat pian hänen syntymänsä jälkeen ensimmäisessä maailmansodassa tai sitä seuranneeseen espanjantautiin? Se selittäisi, miten Tintillä on ollut varaa huoneistoonsa. Särkyneessä korvassa ja Ottokarin valtikassa nähdään, että Tintin kolmas huone on yhdistetty kirjasto- ja työhuone. Kirjasto on merkittävän kokoinen noin nuorelle ihmiselle, joten hän on mitä todennäköisemmin saanut senkin perintönä vanhemmiltaan. Faaraon sikarien alussa Tintti on risteilylaiva MS Époméolla matkalla Shanghaihin – huvimatka, joka nykyrahassa olisi maksanut useita tuhansia euroja. Hänellä ei selvästikään ole puutetta rahasta.
Ennen uraansa kansainvälisenä reportterina ja seikkailijana Tintti oli ilmiselvästi partiolainen. Hänen nähdään voimistelevan ja harjoittavan kuntoaan aamuisin. Tintin taistelutaidot ovat kuitenkin niin hyvät, ettei niitä voi selittää pelkällä partiolla ja ruumiinkunnon vaalimisella. Nyrkkeily hyväksyttiin olympialajiksi vuonna 1920 Antwerpenin olympialaisiin ja siitä tuli nopeasti erittäin suosittu laji Belgiassa ja Hollannissa. Belgian nyrkkeilyliitto perustettiin vuonna 1927. Jos oletamme Tintin syntyneen joskus 1910-luvulla, hän olisi ollut juuri sopivassa iässä treenaaman aktiivisesti nyrkkeilyä. Tiedämme muutenkin Tintin olleen pienestä koostaan huolimatta todellinen lihaskimppu: Yksisarvisen salaisuudessa hän pystyy käsin nostamaan noin 130-kiloisen tammiparrun.
Mustan saaren salaisuudessa Tintti paljastaa osaavansa myös savatea, ranskalaisten merimiesten katutappeluihin alunperin kehitettyä potkunyrkkeilyä. Hän osoittaa savateurin taitonsa kuitenkin vain kerran: muuten Tintti näyttää luottavan teräksenkovaan oikeaan suoraan ja vasempaan koukkuun. Tintin pieni koko hämää roistot pitämään häntä vaarattomana. Yllättävästä kulmasta salamannopeasti iskeytyvä Tintin kova nyrkki riittää usein tainnuttamaan isommatkin miehet kanveesiin, eikä Tintti käytännössä koskaan epäröi käyttää väkivaltaa.
Entäpä jos Tintin nuoruus onkin ollut karumpi kuin mitä olemme osanneet aavistaa? Onko hän orpona joutunut opettelemaan puolustamaan itseään?
