Ehkä voisi pikku hiljaa lakata puhumasta Ukrainan sodasta ja sen sijaan puhua kolmannesta maailmansodasta, jota käydään toistaiseksi matalalla intesiteetillä mutta koko ajan kierroksia lisäten kahden liittouman välillä. Haastajina ja “tyydyttämättöminä valtioina”, käyttääkseni 30-luvun terminologiaa, on Venäjä, Iran, Pohjois-Korea ja heidän herransa Kiina, joka vetelee naruista taustalla. Vastassa on vanha, liitoksistaan natiseva läntinen hegemonia Lähi-idän liittolaisineen: USA, Eurooppa, Turkki, Israel ja Saudit.
Esinäytös Ukrainassa lähenee loppuaan. The Economistin julkaisemien lukujen mukaan sota on maksanut Ukrainalle jo kestämättömät 100 000 kaatunutta ja 400 000 vammautunutta sotilasta; Venäjä on menettänyt vastaavasti 750 000 miestä kaatuneina ja vammautuneina, mistä voimme helposti laskea että kaksi ukrainalaista vastaa kolmea ryssää. Venäjä kyennee nelinkertaisen väestönsä avulla selviämään näistäkin tappioista. Onhan rintamalla jo kymmenentuhatta korealaistakin ja kansainvälisiä palkkasotureita mm. Jemenistä ja Somaliasta. Tilanne on Ukrainalle vaikein koko sodan aikana, sanoo Ukrainan 3. rynnäkköprikaatin komentaja Andriy Biletsky. Ukrainalta puuttuu aseita, ajoneuvoja, ammuksia ja koulutettuja miehiä. Useista prikaateista on pelkkä luuranko jäljellä. Jalkaväen vähyys vaikuttaa linjan miehitykseen ja antaa venäläisille mahdollisuuden edetä jatkuvasti iskemällä rintaman alati lisääntyviin aukkopaikkoihin. Venäjälläkin on vaikea tilanne aseiden ja asejärjestelmien, varusteiden, panssariajoneuvojen ja ammusten laadun kanssa. Lisäksi ruplan arvo on laskenut alimmilleen sitten erikoisoperaation alkamisen. Sodan tärkeimmät aseet ovat nyt liitopommit ja FPV-droonit.
Miksi tähän on tultu? Syy on yksiselitteinen: USA:n ja muiden länsimaiden poliittinen haluttomuus sitoutua auttamaan Ukrainaa tilanteessa, jossa Venäjä olisi ollut sotilaallisesti voitettavissa. Muistutuksena siitä, miten kauan aseavun toimittaminen Ukrainalle on kestänyt: ensimmäisten haupitsien toimittamiseen kului 3 kuukautta, HIMARSien 4 kuukautta, ensimmäiset länsimaiset tankit nähtiin Ukrainassa vasta vuoden kuluttua, ensimmäiseltä Patriot-järjestelmältä kesti vuosi ja kaksi kuukautta, ATACMSeilta puolitoista vuotta ja F-16 -hävittäjiltä kaksi ja puoli vuotta. Lupa iskeä ohjuksin takaisin Venäjän puolelle annettiin vasta muutama päivä sitten, kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen, vaikka kansainvälisen lain mukaan Ukrainalla olisi ollut koko ajan oikeus puolustaa itseään kaikein keinoin myös vihollisen maaperällä. Apua alkoi tulla tipottain vasta Butšan, Mariupolin, Bahmutin ja Avdiikan verilöylyjen jälkeen. Vertailun vuoksi toisessa maailmansodassa USA lähetti yhdessä ainoassa kuukaudessa Dunkerquen evakuoinnin jälkeen Iso-Britannialle miljoona kivääriä, sata miljoonaa patruunaa ja 7 000 kenttätykkiä, eikä tuo ole mitään siihen verrattuna, miten massiivisesti Neuvostoliiton Puna-armeija sai varusteita Yhdysvalloista.
Marraskuun alkuviikkoina Ukrainassa käytiin lähes 2 000 rintamataistelua. Venäjän jatkaessa veristä etenemistään yleinen mielipide Ukrainassa on alkanut kääntyä sodan lopettamisen puolelle. 19.11. julkaistun gallupin mukaan 52 % ukrainalaisista haluaisi maansa neuvottelevan sodan lopettamisesta mahdollisimman pian, vaikka se tarkoittaisi alueluovutuksia. Enää neljä kymmenestä haluaisi jatkaa taistelua voittoon asti. Vielä vuoden 2022 lopulla voittoon uskoi 73 % ukrainalaisista. Myös presidentti on Zelenskyi on pyörtänyt aiemmat puheensa siitä että alueluovutukset ovat mahdottomia. Yhdysvalloissa tulevan presidentti Donald Trumpin hallinto työstää jo aktiivisesti mahdollista aseleposopimusta. Yhtenä aselevon ehtona on väläytetty länsimaisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan sen integriteettiä turvaamaan. Ranskan presidentti Macron on ainakin ottanut tämän vaihtoehdon tosissaan, sillä Ranskan lehdistössä keskustellaan nyt avoimesti ranskalaisten sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan.
Saksa on sen sijaan lietsonut itsensä ydinsotapaniikkiin. Scholz on lämmitellyt välejään Putiniin eikä aseapua Ukrainalle ole enää tiedossa (korjaus 3.12.2024: Scholzin yllätysvisiitillä Ukrainaan hän lupasikin 670 miljoonan euron edestä lisäapua.) Kaikki hallitukset 2000-luvulla ja varsinkin Merkelin kaudella romuttivat Saksan aiemmin kelvollisen Bundeswehrin käytännössä toimintakyvyttömäksi. Asepalvelus lopetettiin ja hetkittäin on ollut aikoja, jolloin Saksan puolustusvoimilla ei ole ollut edes yhtään toimintakuntoista lentokonetta tai helikopteria. Ukrainan sodan sytyttyä Bundeswehriä päätettiin reformoida 100 miljardin euron velkarahoituksella, mutta rahat on nyt kohta käytetty ilman, että sillä olisi saatu aikaan havaittavia tuloksia. Saksalaisten henkinen puolustuskyky on täysin rappiolla: viime vuonna julkaistun kyselytutkimuksen mukaan vain 17 % saksalaisista puolustaisi maataan Venäjän hyökkäykseltä. Venäjää ymmärtävillä puolueilla (SPD, AfD, Linke, Sahra Wagenknecht) on viimeisimpien vaaligallupien mukaan enemmistö, kun Saksan ylimääräiset vaalit järjestetään ensi helmikuussa. Yhdessä sodasta, Venäjä-sanktioista ja vihreästä siirtymästä johtuvan katastrofaalisen taloustilanteen kanssa Saksasta on tullut Euroopan heikko ja sairas mies, joka ei kykene auttamaan kohta ketään ja on omienkin perustehtäviensä kanssa syvissä vaikeuksissa.
NATO-viranomaiset ovat raportoineet koko kesän ja syksyn ajan Venäjän varjosodan eskalaatiosta. Kiinan lipun alla purjehtivan Yi Peng 3 -rahtilaivan yritys katkaista Itämeren tietoliikennekaapelit (väitetysti venäläisen kapteenin komennossa) on vain yksi monista viime aikojen salaisista sotatoimista. Tiedustelulähteiden mukaan Venäjä on yrittänyt pudottaa DHL:n rahtikoneita itsestään syttyvillä paketeilla Saksassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa. Operaatiota on pyöritetty Liettuasta käsin. Venäjä on kartoittanut Euroopan kriittistä energiainfrastruktuuria, sabotoinut vedenjakelua Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa, tehnyt tuhopolttoiskuja Iso-Britanniassa ja Saksassa, häirinnyt pankkiyhteyksiä Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Italiassa sekä estänyt GPS-signaaleihin perustuvan paikannuksen ja meriliikenteen tunnistusjärjestelmän toiminnan Itämerellä. Poliitikkojen ja yritysjohtajien salamurhat ja murhayritykset ovat lisääntyneet. Saksan turvallisuuspalvelut onnistuivat Yhdysvalloilta tulleen vihjeen perusteella estämään Rheinmetall-aseyhtiön toimitusjohtajan Armin Papperbergin murhan. Mitä nopeammin ymmärretään Suomen entisen tiedustelupäällikön Pekka Toverin tapaan että Venäjä on de facto sodassa Suomen ja NATO:n kanssa, sitä parempi.
Seuraavaksi huomio siirtyy Lähi-itään, jossa vuodesta 2012 käyty Syyrian sisällissota on saamassa uuden, yllättävän käänteen. Syyrian kapinalliset aloittivat – ilmeisesti Turkin aseistamina – kaksi päivää sitten offensiivin, joka johti Syyrian toiseksi suurimman kaupungin Aleppon valtaukseen eilen. Syyrian diktaattori Assad on paennut Moskovaan. Syyrian armeija näyttää luovuttaneen asemansa enimmäkseen taistelutta. Raskaita taisteluita Turkin proxy-joukkojen ja Syyrian armeijan välillä on käyty myös Al-Babin suunnalla Pohjois-Syyriassa. Syyrian sisällissota liittyy mitä läheisimmin käynnissä olevaan maailmanpaloon, sillä Assad on Putinin vasalli, joka säilytti valtansa ainoastaan Venäjän ilmavoimien ja Iranin tukemien Hizbollah-joukkojen avulla. Israelin iskettyä voimalla Hizbollahia vastaan ja Venäjän vedettyä suurimman osan ilmavoimistaan Ukrainaan Assad on jäämässä heikoille. Ei silti pidä ajatella, että Syyria kapinalliset olisivat mitään pyhäkoulupoikia: Syyrian oppositio on todella sekalainen seurakunta vasemmistolaisia, kurdeja, sekulaareja nationalisteja ja kovan linjan jihadisteja kuten Hayʼat Taḥrīr aš-Šām (Levantin vapautusrintama), Jayš al-ʾIslām (Islamin armeija), salafistinen Ḥarakat Aḥrār aš-Šām al-Islāmiyah, Qatarin tukema Ḥaraka Nūr ad-Dīn az-Zankī -liike jne. Aleppon valtauksesta on vastuussa juuri Hayʼat Taḥrīr aš-Šām, jonka tavoitteena on perustaa Syyriaan islamistinen, sharia-lakiin pohjautuva valtio. Jotta kaikki olisi vieläkin sekavampaa, Aleppon puolustuksesta vastasi Hizbollahin alaisuuteen kuulunut palestiinalainen prikaati, jota komensi iranilainen prikaatinkenraali.
