{"id":1565,"date":"2026-11-12T15:28:27","date_gmt":"2026-11-12T13:28:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1565"},"modified":"2026-11-12T15:51:39","modified_gmt":"2026-11-12T13:51:39","slug":"halujen-taistelukentta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/halujen-taistelukentta\/","title":{"rendered":"Halujen taistelukentt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4n\u00e4\u00e4n tulin ajatelleeksi, ett\u00e4 sek\u00e4 <strong>Aldous Huxleyn<\/strong> ett\u00e4 <strong>George Orwellin<\/strong> dystopiat kuvastavat seksuaalisen vallankumouksen j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa, mutta eri tavoilla. Huxleyn Uljaassa uudessa maailmassa seksist\u00e4 on tehty puhtaasti fyysinen tarve, kuten hyv\u00e4 ruoka tai uni, ja siihen suhtaudutaan yht\u00e4 vapaamielisesti. 1984:ssa seksi\u00e4 taas paheksutaan porvarillisena j\u00e4\u00e4nteen\u00e4, joka sallitaan ainoastaan lis\u00e4\u00e4ntymistarkoituksessa. Kummassakin tapauksessa seksin yhteys rakkauteen ja parisuhteeseen on tarkoituksellisesti dekonstruoitu ja h\u00e4vitetty yhteiskunnasta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Huxleyn maailmassa seksi on t\u00e4ysin arkip\u00e4iv\u00e4inen, mekaaninen ja riskit\u00f6n viihde, jota on tarjolla rajattomasti. Siihen ei yhteiskunnan normien mukaan saa liitty\u00e4 intohimoa, mustasukkaisuutta tai romantiikkaa. Orwellilla seksuaalinen turhautuminen on tietoinen ty\u00f6kalu: Kun ihmisilt\u00e4 vied\u00e4\u00e4n fyysinen nautinto ja l\u00e4heisyys, psyykkinen j\u00e4nnite kanavoituu poliittiseen aktivismiin ja vihaan. Ty\u00f6v\u00e4enluokan erotiikkaa katsotaan l\u00e4pi sormien, sill\u00e4 heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n poliittisesti vaarattomina niin kauan kuin heid\u00e4n perusviettins\u00e4 tyydytet\u00e4\u00e4n pinnallisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Molemmissa maailmoissa seksin ja monogaamisen parisuhteen merkitys on dekonstruoitu, koska kahden ihmisen v\u00e4linen syv\u00e4 parisuhde luo yksityisen maailman ja lojaliteetin, johon valtio ei p\u00e4\u00e4se k\u00e4siksi. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n he ovat riippuvaisia valtiosta, ja toisin p\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">2000-luvulla digitalisaatio on itse asiassa tehnyt sek\u00e4 Huxleyn ett\u00e4 Orwellin dystopioista totta samaan aikaan. Pieni, algoritmien suosima ja ulkoisesti haluttava joukko el\u00e4\u00e4 seksuaalisen massakulutuksen maailmassa, jossa potentiaalisten kumppanien varanto on globaali ja seuraava seksikumppani yhden pyyhk\u00e4isyn p\u00e4\u00e4ss\u00e4. T\u00e4llaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sitoutuminen ja syv\u00e4 kiintymys muuttuvat rationaalisesti huonoksi valinnaksi, koska vaihtoehtoja on loputtomasti: Seurauksena on Huxleyn kuvaama tunne-el\u00e4m\u00e4n inflaatio ja sitoutumiskammo. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samaan aikaan yh\u00e4 suurempi joukko nuoria miehi\u00e4 ja naisia j\u00e4\u00e4 markkinan ulkopuolelle tai uupuu sen pinnallisuuteen, mik\u00e4 tuottaa valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 Orwellin kuvaamaa seksuaalista turhautumista ja uuspuritaanisuutta. Viime vuosina on nuorten keskuudessa n\u00e4hty yh\u00e4 enemm\u00e4n moralismia ja pid\u00e4ttymisen ihannointia. Sek\u00e4 nuorten miesten ett\u00e4 nuorten naisten tyydytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n romanttinen energia sublimoituu kulttuurisodiksi ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseksi poliittiseksi aktivismiksi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ero on siin\u00e4, ett\u00e4 Huxleyn ja Orwellin romaaneissa kaiken t\u00e4m\u00e4n takana oli tietoinen ja pahantahtoinen suunnitelma. Me taas olemme p\u00e4\u00e4tyneet samaan lopputulokseen enemm\u00e4nkin vahingossa mutta ei sattumalta \u2013 v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisten kannustimien ja liiketoimintamallien vuoksi. <strong>Michel Houellebecq<\/strong> on esitt\u00e4nyt (<em>Halujen taistelukentt\u00e4<\/em>, 1994), ett\u00e4 60-luvun seksuaalinen vallankumous ja taloudellinen liberalismi eiv\u00e4t olleet toistensa vastakohtia, vaan ne sulautuivat yhdeksi ja samaksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi, jossa vapaan markkinatalouden logiikka ulotettiin koskemaan seksi\u00e4 ja rakkautta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennen 1960-lukua parisuhde-el\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t vahvat normit, insituutiot ja yhteis\u00f6n paine. Se toimi s\u00e4\u00e4nneltyn talouden tapaan: l\u00e4hes jokaiselle l\u00f6ytyi paikka ja kilpailu oli rajoitettua. Kun arvoliberalismi purki seksuaaliset normit, se synnytti samalla vapaat markkinat. Kuten taloudessakin, s\u00e4\u00e4ntelyn purkaminen tuottaa voittajia ja h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4. Kapitalismissa p\u00e4\u00e4omat keskittyv\u00e4t muutamille harvoille; seksuaalisilla markkinoilla pieni joukko kaikkein halutuimpia kahmii leijonaosan huomiosta ja kumppaneista. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun seksuaalinen vapautuminen alkoi kapinana porvarillista kulutusyhteiskuntaa kohtaan, mutta kapitalismilla on kyky kaupallistaa jopa kritiikki, jota siihen kohdistetaan. Yksil\u00f6nvapaudet k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t saumattomasti kuluttajan valinnanvapaudeksi; parisuhde ja seksi alkoivat muistuttaa kulutushy\u00f6dykkeit\u00e4. Sitoutuminen, uhrautuminen ja kompromissit \u2013 kaikkien kest\u00e4vien ihmissuhteiden perusta \u2013 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t silloin yksil\u00f6nvapauksien rajoittamiselta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Arvoliberalismin ja kapitalismin liitto on tuottanut historiallisesti poikkeuksellisen yksil\u00f6keskeisen kulttuurin. Atomisoitunut yksil\u00f6, jolla ei ole en\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6n, perheen ja pysyv\u00e4n parisuhteen tukea, on ihanteellinen kuluttaja: H\u00e4n tarvitsee oman asunnon, omat kodinkoneet ja digitaaliset markkinat, joilta ostaa merkitysten korvikkeita. Perheen ja yhteis\u00f6n roolin on kaapannut liberaali valtio, joka keksii koko ajan uusia keinoja hallita ja kontrolloida ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 on teoriassa enemm\u00e4n yksil\u00f6llist\u00e4 vapautta kuin koskaan ihmiskunnan historiassa ja samaan aikaan yhteiskunta tuntuu vain entist\u00e4 tukahduttavammalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n tulin ajatelleeksi, ett\u00e4 sek\u00e4 Aldous Huxleyn ett\u00e4 George Orwellin dystopiat kuvastavat seksuaalisen vallankumouksen j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa, mutta eri tavoilla. Huxleyn Uljaassa uudessa maailmassa seksist\u00e4 on tehty puhtaasti fyysinen tarve, kuten hyv\u00e4 ruoka tai uni, ja siihen suhtaudutaan yht\u00e4 vapaamielisesti. 1984:ssa seksi\u00e4 taas paheksutaan porvarillisena j\u00e4\u00e4nteen\u00e4, joka sallitaan ainoastaan lis\u00e4\u00e4ntymistarkoituksessa. Kummassakin tapauksessa seksin yhteys rakkauteen ja parisuhteeseen on tarkoituksellisesti dekonstruoitu ja h\u00e4vitetty yhteiskunnasta. Huxleyn maailmassa seksi on t\u00e4ysin arkip\u00e4iv\u00e4inen, mekaaninen ja riskit\u00f6n viihde, jota on tarjolla rajattomasti. Siihen ei yhteiskunnan normien mukaan saa liitty\u00e4 intohimoa, mustasukkaisuutta tai romantiikkaa. Orwellilla seksuaalinen turhautuminen on tietoinen ty\u00f6kalu: Kun ihmisilt\u00e4 vied\u00e4\u00e4n fyysinen nautinto ja l\u00e4heisyys, psyykkinen j\u00e4nnite kanavoituu poliittiseen aktivismiin ja vihaan. Ty\u00f6v\u00e4enluokan erotiikkaa katsotaan l\u00e4pi sormien, sill\u00e4 heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n poliittisesti vaarattomina niin kauan kuin heid\u00e4n perusviettins\u00e4 tyydytet\u00e4\u00e4n pinnallisesti. Molemmissa maailmoissa seksin ja monogaamisen parisuhteen merkitys on dekonstruoitu, koska kahden ihmisen v\u00e4linen syv\u00e4 parisuhde luo yksityisen maailman ja lojaliteetin, johon valtio ei p\u00e4\u00e4se k\u00e4siksi. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n he ovat riippuvaisia valtiosta, ja toisin p\u00e4in. 2000-luvulla digitalisaatio on itse asiassa tehnyt sek\u00e4 Huxleyn ett\u00e4 Orwellin dystopioista totta samaan aikaan. Pieni, algoritmien suosima ja ulkoisesti haluttava joukko el\u00e4\u00e4 seksuaalisen massakulutuksen maailmassa, jossa potentiaalisten kumppanien varanto on globaali ja seuraava seksikumppani yhden pyyhk\u00e4isyn p\u00e4\u00e4ss\u00e4. T\u00e4llaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sitoutuminen ja syv\u00e4 kiintymys muuttuvat rationaalisesti huonoksi valinnaksi, koska vaihtoehtoja on loputtomasti: Seurauksena on Huxleyn kuvaama tunne-el\u00e4m\u00e4n inflaatio ja sitoutumiskammo. Samaan aikaan yh\u00e4 suurempi joukko nuoria miehi\u00e4 ja naisia j\u00e4\u00e4 markkinan ulkopuolelle tai uupuu sen pinnallisuuteen, mik\u00e4 tuottaa valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 Orwellin kuvaamaa seksuaalista turhautumista ja uuspuritaanisuutta. Viime vuosina on nuorten keskuudessa n\u00e4hty yh\u00e4 enemm\u00e4n moralismia ja pid\u00e4ttymisen ihannointia. Sek\u00e4 nuorten miesten ett\u00e4 nuorten naisten tyydytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n romanttinen energia sublimoituu kulttuurisodiksi ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseksi poliittiseksi aktivismiksi. Ero on siin\u00e4, ett\u00e4 Huxleyn ja Orwellin romaaneissa kaiken t\u00e4m\u00e4n takana oli tietoinen ja pahantahtoinen suunnitelma. Me taas olemme p\u00e4\u00e4tyneet samaan lopputulokseen enemm\u00e4nkin vahingossa mutta ei sattumalta \u2013 v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisten kannustimien ja liiketoimintamallien vuoksi. Michel Houellebecq on esitt\u00e4nyt (Halujen taistelukentt\u00e4, 1994), ett\u00e4 60-luvun seksuaalinen vallankumous ja taloudellinen liberalismi eiv\u00e4t olleet toistensa vastakohtia, vaan ne sulautuivat yhdeksi ja samaksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi, jossa vapaan markkinatalouden logiikka ulotettiin koskemaan seksi\u00e4 ja rakkautta. Ennen 1960-lukua parisuhde-el\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t vahvat normit, insituutiot ja yhteis\u00f6n paine. Se toimi s\u00e4\u00e4nneltyn talouden tapaan: l\u00e4hes jokaiselle l\u00f6ytyi paikka ja kilpailu oli rajoitettua. Kun arvoliberalismi purki seksuaaliset normit, se synnytti samalla vapaat markkinat. Kuten taloudessakin, s\u00e4\u00e4ntelyn purkaminen tuottaa voittajia ja h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4. Kapitalismissa p\u00e4\u00e4omat keskittyv\u00e4t muutamille harvoille; seksuaalisilla markkinoilla pieni joukko kaikkein halutuimpia kahmii leijonaosan huomiosta ja kumppaneista. 1960-luvun seksuaalinen vapautuminen alkoi kapinana porvarillista kulutusyhteiskuntaa kohtaan, mutta kapitalismilla on kyky kaupallistaa jopa kritiikki, jota siihen kohdistetaan. Yksil\u00f6nvapaudet k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t saumattomasti kuluttajan valinnanvapaudeksi; parisuhde ja seksi alkoivat muistuttaa kulutushy\u00f6dykkeit\u00e4. Sitoutuminen, uhrautuminen ja kompromissit \u2013 kaikkien kest\u00e4vien ihmissuhteiden perusta \u2013 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t silloin yksil\u00f6nvapauksien rajoittamiselta. Arvoliberalismin ja kapitalismin liitto on tuottanut historiallisesti poikkeuksellisen yksil\u00f6keskeisen kulttuurin. Atomisoitunut yksil\u00f6, jolla ei ole en\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6n, perheen ja pysyv\u00e4n parisuhteen tukea, on ihanteellinen kuluttaja: H\u00e4n tarvitsee oman asunnon, omat kodinkoneet ja digitaaliset markkinat, joilta ostaa merkitysten korvikkeita. Perheen ja yhteis\u00f6n roolin on kaapannut liberaali valtio, joka keksii koko ajan uusia keinoja hallita ja kontrolloida ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 on teoriassa enemm\u00e4n yksil\u00f6llist\u00e4 vapautta kuin koskaan ihmiskunnan historiassa ja samaan aikaan yhteiskunta tuntuu vain entist\u00e4 tukahduttavammalta.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1566,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[27],"tags":[],"class_list":["post-1565","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filosofia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1565","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1565"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1565\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1572,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1565\/revisions\/1572"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1566"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1565"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1565"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1565"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}