{"id":624,"date":"2024-02-21T15:57:03","date_gmt":"2024-02-21T13:57:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=624"},"modified":"2024-03-04T21:58:21","modified_gmt":"2024-03-04T19:58:21","slug":"nevanlinna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=624","title":{"rendered":"Nevanlinna"},"content":{"rendered":"\n

Maaliskuussa ilmestyv\u00e4st\u00e4 kirjastani Valtakunta<\/a> <\/em>piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois tilanpuutteen vuoksi yht\u00e4 jos toista. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus laajentaa Leningradin piirityst\u00e4 ja Inkeri\u00e4 koskevaa lukua. <\/p>\n\n\n\n

Nevanlinnan kauppapaikka syntyi Nevan suulle viimeist\u00e4\u00e4n 1200-luvun alkuvuosina. Ruotsalaiset rakensivat vuonna 1300 Tyrgils Knutssonin johdolla Ohtajoen ja Nevan yhtym\u00e4kohtaan Maankruunun (Landskrona<\/em>) linnoituksen, jonka novgorodilaiset polttivat vuotta my\u00f6hemmin. Uusi linnoitus rakennettiin samalle paikalle vuonna 1609 ja se sai nimen Nyenskans<\/em>. Asukkaat olivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 suomenkielisi\u00e4, ruotsalaisia ja saksalaisia. Nevanlinna sai kaupunkioikeudet vuonna 1652. Ruptuurisodassa<\/a> 1656\u20131658 ven\u00e4l\u00e4iset polttivat Nevanlinnan uudestaan. Sodan seurauksena ortodoksien ja luterilaisten v\u00e4lit tulehtuivat. Suuri osa alueen karjalankielisist\u00e4 ortodokseista pakeni Ven\u00e4j\u00e4lle. Vain veps\u00e4l\u00e4iset ja inkerikot j\u00e4iv\u00e4t paikoilleen. Tilalle muutti savakoiksi <\/em>ja \u00e4yr\u00e4m\u00f6iksi <\/em>kutsuttuja suomenkielisi\u00e4 luterilaisia Savosta ja Kannakselta. <\/p>\n\n\n\n

Tsaari Pjotr Aleksejevit\u0161 Romanov valloitti Inkerinmaan Ruotsilta 1703. Pietariksi nimetty uusi p\u00e4\u00e4kaupunki rakennettiin Nevanlinnan paikalle orjaty\u00f6voimalla. Uuteen kaupunkiin muutti paljon ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, mutta Inkerin maaseutu s\u00e4ilyi suomenkielisen\u00e4 1900-luvulle asti. Autonomian aikana Pietari oli maailman toiseksi suurin suomalaiskaupunki. Vallankumouksen j\u00e4lkeen tilanne alkoi nopeasti muuttua. Neuvostoliiton etniset puhdistukset alkoivat suomalaisista, joita alettiin karkottaa Inkerist\u00e4 jo vuonna 1930. Kommunistisen puolueen Leningradin aluekomitea teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen pakkosiirt\u00e4\u00e4 paikallinen v\u00e4est\u00f6 25 kilometri\u00e4 leve\u00e4lt\u00e4 rajavy\u00f6hykkeelt\u00e4, ja vahvisti asiakirjoissaan tarkoittavansa nimenomaan inkerinsuomalaisia.<\/p>\n\n\n\n

Vuolen, Miikkulaisen, Lempaalan, Valkeasaaren ja Lahden kuntien asukkaat karkotettiin ymp\u00e4ri Neuvostoliittoa. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei lopulta riitt\u00e4nyt Stalinille, vaan karkotetut ker\u00e4ttiin 1937\u20131938 keskitysleirille tuhottavaksi. Vuolen kirkonkyl\u00e4n asukkaista kukaan ei selvinnyt hengiss\u00e4. Suurin osa teloitetuista on haudattu Leva\u0161ovon (Levassova) joukkohautoihin. Suurimmat joukkohaudat ovat yli 18 metri\u00e4 syvi\u00e4. T\u00e4m\u00e4nhetkisten tietojen mukaan Leva\u0161ovossa lep\u00e4\u00e4 ainakin 45 000 suuren terrorin uhria, mutta on esitetty my\u00f6s arvioita, ett\u00e4 uhrien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hes 100 000. Tarkat luvut ovat h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, mutta vainotoimissa kuolleita suomalaisia oli ainakin yli 20 000. <\/p>\n\n\n\n

Saksan armeijan piiritt\u00e4ess\u00e4 Leningradia talvella 1942 salainen poliisi sepitti syyt\u00f6ksen, jonka mukaan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet inkeril\u00e4iset hautoisivat kapinaa. Korkeimman valtiojohdon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kev\u00e4ttalvella 1942 saartorenkaan sis\u00e4lt\u00e4 karkotettiin 28 000 inkeril\u00e4ist\u00e4. Karkotettavat kuljetettiin kuorma-autoilla Laatokan j\u00e4\u00e4tien kautta selustaan ja edelleen rautateitse ja jokiproomuilla Pohjois-Siperiaan, Laptevinmeren rannalle. N\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n heikent\u00e4mist\u00e4 karkotetuista p\u00e4\u00e4si hengiss\u00e4 perille vajaa kolmannes. Saksalaisten miehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Etel\u00e4-Inkeriss\u00e4 elintarviketilanne k\u00e4vi niin huonoksi, ett\u00e4 saksalaiset ehdottivat inkerinsuomalaisten siirt\u00e4mist\u00e4 Suomen puolelle. Inkerinsuomalaisten siirtoa valmistelevan komission johtajaksi nimitettiin AKS:n puheenjohtaja Vilho Helanen, joka siirtyi Tallinnaan 25. helmikuuta 1943.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
NKDV:n teloituspartio Inkeriss\u00e4 1938.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Saksan ja Suomen suunnitelmat<\/h2>\n\n\n\n

Marsalkka Mannerheim ei halunnut osallistua mihink\u00e4\u00e4n sotatoimiin Leningradia vastaan, mutta Suomen poliittinen johto toivoi ep\u00e4virallisesti koko kaupungin tuhoa. Presidentti Risto Ryti kaavaili Suomen uudeksi etel\u00e4rajaksi Nevaa, kunhan Leningrad on ensin h\u00e4vitetty. Saksan maavoimien komentaja Franz Halder kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa 16. hein\u00e4kuuta 1941 Hitlerin p\u00e4\u00e4majassa pidetyn kokouksen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 <\/p>\n\n\n\n

\n

\u201cSuomalaiset haluavat itselleen Leningradin alueen. F\u00fchrer aikoo tuhota Leningradin ensin maan tasalle, sitten luovuttaa alueen suomalaisille.\u201d<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Hitler toisti 22. syyskuuta 1941 k\u00e4skyn tuhota Leningradin kaupunki t\u00e4ydellisesti. Siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 ei ollut tarkoitus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 eloon, vaan se oli tapettava n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ollut ainutlaatuinen: Hitler oli aiemmin tehnyt samanlaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Varsovan suhteen. 1,3 miljoonan asukkaan Varsovan tilalle kaupunkisuunnittelija Friedrich Pabst laati suunnitelman<\/a> 130 000 asukkaan saksalaisen puutarhakaupungin rakentamisesta. Varsovan h\u00e4vitt\u00e4misen tarkoituksena oli tuhota puolalaisten historiallinen muisti ja identiteetti; Leningradin kohdalla kyse oli samasta asiasta. Ven\u00e4j\u00e4n historiallisen p\u00e4\u00e4kaupungin tuhoaminen kaikkine palatseineen ja kirkkoineen sulkisi ikuisiksi ajoiksi Ven\u00e4j\u00e4n “ikkunan Eurooppaan”, eik\u00e4 tehty\u00e4 saisi tekem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset tiesiv\u00e4t Hitlerin suunnitelmat ja hyv\u00e4ksyiv\u00e4t ne. Ryti kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa 4. kes\u00e4kuuta 1942 Hitlerin vierailun j\u00e4lkeen, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\n

“Pietari h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n kerta kaikkiaan eik\u00e4 vain Pietari vaan my\u00f6s Moskova. Niin kauan kuin n\u00e4m\u00e4 suuret kaupungit ovat j\u00e4ljell\u00e4, ei id\u00e4ss\u00e4 tule rauhallisia oloja. \u2013 \u2013 Siviiliv\u00e4est\u00f6 Pietarissa saakoon kuolla, sill\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset ovat niin kovin ep\u00e4luotettavia ja kavalia, ettei heit\u00e4 ole syyt\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4.”<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

My\u00f6s p\u00e4\u00e4majan tiedusteluosastolla palvellut tekniikan tohtori Reino Castr\u00e9n yhtyi Rytin kaavailuihin. Suur-Suomen tulevia rajoja kaavaillut Castr\u00e9n piti valtiojohdolle j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n muistiossa Leningradia “keinotekoisena luomuksena”, joka ei voi s\u00e4ily\u00e4 suurkaupunkina. Sen pohjoisosien paikalle j\u00e4tett\u00e4isiin Nevanlinnaksi kutsuttu suomalais-saksalainen vapaakaupunki. Pietarin satama j\u00e4isi Katariinansatamaksi nimettyn\u00e4 saksalaisten haltuun Pohjoisen armeijaryhm\u00e4n huoltamista varten. Varsinaisen Pietarin keskustan tilalle saksalaiset aikoivat ruopata valtavan tekoj\u00e4rven, jahka kaupunki on ensin purettu kivi kivelt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Saksalaiset sotilaat polttavat Leningradin esikaupunkeja 1941. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n
\n
\"\"<\/a>
Maan tasalle tuhottua Varsovaa raivataan 1945.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Inkerinmaan kuviteltu jako Saksan ja Suomen v\u00e4lill\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Nevanlinnan kaupungin (fiktiivinen) kartta. Nimien suomalaistamisessa on hy\u00f6dynnetty It\u00e4-Karjalan miehityshallinnon kadunnimiopasta (1943). <\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maaliskuussa ilmestyv\u00e4st\u00e4 kirjastani Valtakunta piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois tilanpuutteen vuoksi yht\u00e4 jos toista. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus laajentaa Leningradin piirityst\u00e4 ja Inkeri\u00e4 koskevaa lukua. Nevanlinnan kauppapaikka syntyi Nevan suulle viimeist\u00e4\u00e4n 1200-luvun alkuvuosina. Ruotsalaiset rakensivat vuonna 1300 Tyrgils Knutssonin johdolla Ohtajoen ja Nevan yhtym\u00e4kohtaan Maankruunun (Landskrona) linnoituksen, jonka novgorodilaiset polttivat vuotta my\u00f6hemmin. Uusi linnoitus rakennettiin samalle paikalle vuonna 1609 ja se sai nimen Nyenskans. Asukkaat olivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 suomenkielisi\u00e4, ruotsalaisia ja saksalaisia. Nevanlinna sai kaupunkioikeudet vuonna 1652. Ruptuurisodassa 1656\u20131658 ven\u00e4l\u00e4iset polttivat Nevanlinnan uudestaan. Sodan seurauksena ortodoksien ja luterilaisten v\u00e4lit tulehtuivat. Suuri osa alueen karjalankielisist\u00e4 ortodokseista pakeni Ven\u00e4j\u00e4lle. Vain veps\u00e4l\u00e4iset ja inkerikot j\u00e4iv\u00e4t paikoilleen. Tilalle muutti savakoiksi ja \u00e4yr\u00e4m\u00f6iksi kutsuttuja suomenkielisi\u00e4 luterilaisia Savosta ja Kannakselta. Tsaari Pjotr Aleksejevit\u0161 Romanov valloitti Inkerinmaan Ruotsilta 1703. Pietariksi nimetty uusi p\u00e4\u00e4kaupunki rakennettiin Nevanlinnan paikalle orjaty\u00f6voimalla. Uuteen kaupunkiin muutti paljon ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, mutta Inkerin maaseutu s\u00e4ilyi suomenkielisen\u00e4 1900-luvulle asti. Autonomian aikana Pietari oli maailman toiseksi suurin suomalaiskaupunki. Vallankumouksen j\u00e4lkeen tilanne alkoi nopeasti muuttua. Neuvostoliiton etniset puhdistukset alkoivat suomalaisista, joita alettiin karkottaa Inkerist\u00e4 jo vuonna 1930. Kommunistisen puolueen Leningradin aluekomitea teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen pakkosiirt\u00e4\u00e4 paikallinen v\u00e4est\u00f6 25 kilometri\u00e4 leve\u00e4lt\u00e4 rajavy\u00f6hykkeelt\u00e4, ja vahvisti asiakirjoissaan tarkoittavansa nimenomaan inkerinsuomalaisia. Vuolen, Miikkulaisen, Lempaalan, Valkeasaaren ja Lahden kuntien asukkaat karkotettiin ymp\u00e4ri Neuvostoliittoa. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei lopulta riitt\u00e4nyt Stalinille, vaan karkotetut ker\u00e4ttiin 1937\u20131938 keskitysleirille tuhottavaksi. Vuolen kirkonkyl\u00e4n asukkaista kukaan ei selvinnyt hengiss\u00e4. Suurin osa teloitetuista on haudattu Leva\u0161ovon (Levassova) joukkohautoihin. Suurimmat joukkohaudat ovat yli 18 metri\u00e4 syvi\u00e4. T\u00e4m\u00e4nhetkisten tietojen mukaan Leva\u0161ovossa lep\u00e4\u00e4 ainakin 45 000 suuren terrorin uhria, mutta on esitetty my\u00f6s arvioita, ett\u00e4 uhrien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hes 100 000. Tarkat luvut ovat h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, mutta vainotoimissa kuolleita suomalaisia oli ainakin yli 20 000. Saksan armeijan piiritt\u00e4ess\u00e4 Leningradia talvella 1942 salainen poliisi sepitti syyt\u00f6ksen, jonka mukaan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet inkeril\u00e4iset hautoisivat kapinaa. Korkeimman valtiojohdon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kev\u00e4ttalvella 1942 saartorenkaan sis\u00e4lt\u00e4 karkotettiin 28 000 inkeril\u00e4ist\u00e4. Karkotettavat kuljetettiin kuorma-autoilla Laatokan j\u00e4\u00e4tien kautta selustaan ja edelleen rautateitse ja jokiproomuilla Pohjois-Siperiaan, Laptevinmeren rannalle. N\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n heikent\u00e4mist\u00e4 karkotetuista p\u00e4\u00e4si hengiss\u00e4 perille vajaa kolmannes. Saksalaisten miehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Etel\u00e4-Inkeriss\u00e4 elintarviketilanne k\u00e4vi niin huonoksi, ett\u00e4 saksalaiset ehdottivat inkerinsuomalaisten siirt\u00e4mist\u00e4 Suomen puolelle. Inkerinsuomalaisten siirtoa valmistelevan komission johtajaksi nimitettiin AKS:n puheenjohtaja Vilho Helanen, joka siirtyi Tallinnaan 25. helmikuuta 1943. Saksan ja Suomen suunnitelmat Marsalkka Mannerheim ei halunnut osallistua mihink\u00e4\u00e4n sotatoimiin Leningradia vastaan, mutta Suomen poliittinen johto toivoi ep\u00e4virallisesti koko kaupungin tuhoa. Presidentti Risto Ryti kaavaili Suomen uudeksi etel\u00e4rajaksi Nevaa, kunhan Leningrad on ensin h\u00e4vitetty. Saksan maavoimien komentaja Franz Halder kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa 16. hein\u00e4kuuta 1941 Hitlerin p\u00e4\u00e4majassa pidetyn kokouksen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 \u201cSuomalaiset haluavat itselleen Leningradin alueen. F\u00fchrer aikoo tuhota Leningradin ensin maan tasalle, sitten luovuttaa alueen suomalaisille.\u201d Hitler toisti 22. syyskuuta 1941 k\u00e4skyn tuhota Leningradin kaupunki t\u00e4ydellisesti. Siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 ei ollut tarkoitus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 eloon, vaan se oli tapettava n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ollut ainutlaatuinen: Hitler oli aiemmin tehnyt samanlaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Varsovan suhteen. 1,3 miljoonan asukkaan Varsovan tilalle kaupunkisuunnittelija Friedrich Pabst laati suunnitelman 130 000 asukkaan saksalaisen puutarhakaupungin rakentamisesta. Varsovan h\u00e4vitt\u00e4misen tarkoituksena oli tuhota puolalaisten historiallinen muisti ja identiteetti; Leningradin kohdalla kyse oli samasta asiasta. Ven\u00e4j\u00e4n historiallisen p\u00e4\u00e4kaupungin tuhoaminen kaikkine palatseineen ja kirkkoineen sulkisi ikuisiksi ajoiksi Ven\u00e4j\u00e4n “ikkunan Eurooppaan”, eik\u00e4 tehty\u00e4 saisi tekem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Suomalaiset tiesiv\u00e4t Hitlerin suunnitelmat ja hyv\u00e4ksyiv\u00e4t ne. Ryti kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa 4. kes\u00e4kuuta 1942 Hitlerin vierailun j\u00e4lkeen, ett\u00e4 “Pietari h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n kerta kaikkiaan eik\u00e4 vain Pietari vaan my\u00f6s Moskova. Niin kauan kuin n\u00e4m\u00e4 suuret kaupungit ovat j\u00e4ljell\u00e4, ei id\u00e4ss\u00e4 tule rauhallisia oloja. \u2013 \u2013 Siviiliv\u00e4est\u00f6 Pietarissa saakoon kuolla, sill\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset ovat niin kovin ep\u00e4luotettavia ja kavalia, ettei heit\u00e4 ole syyt\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4.” My\u00f6s p\u00e4\u00e4majan tiedusteluosastolla palvellut tekniikan tohtori Reino Castr\u00e9n yhtyi Rytin kaavailuihin. Suur-Suomen tulevia rajoja kaavaillut Castr\u00e9n piti valtiojohdolle j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n muistiossa Leningradia “keinotekoisena luomuksena”, joka ei voi s\u00e4ily\u00e4 suurkaupunkina. Sen pohjoisosien paikalle j\u00e4tett\u00e4isiin Nevanlinnaksi kutsuttu suomalais-saksalainen vapaakaupunki. Pietarin satama j\u00e4isi Katariinansatamaksi nimettyn\u00e4 saksalaisten haltuun Pohjoisen armeijaryhm\u00e4n huoltamista varten. Varsinaisen Pietarin keskustan tilalle saksalaiset aikoivat ruopata valtavan tekoj\u00e4rven, jahka kaupunki on ensin purettu kivi kivelt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":625,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16,19],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/624"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=624"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/624\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":653,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/624\/revisions\/653"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/625"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}