{"id":605,"date":"2020-07-19T18:53:00","date_gmt":"2020-07-19T16:53:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=605"},"modified":"2024-01-05T18:59:28","modified_gmt":"2024-01-05T16:59:28","slug":"maamiehen-kotiapteekki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=605","title":{"rendered":"Maamiehen kotiapteekki"},"content":{"rendered":"\n

“Maalla Asuwaiset, jotka owat kaukana Kaupungeista ja Apotheekeista, <\/em>tarwihtewat aikanansa warustaa ja edeskatsoa itsens\u00e4 parannus aineilla ja l\u00e4\u00e4kityxill\u00e4. <\/em>Mutta kuinga taitawat ja tiet\u00e4w\u00e4t he nijt\u00e4 ostaa ja toimittaa itsellens\u00e4, <\/em>joss ei he tied\u00e4 L\u00e4\u00e4kitysten, Metikamentein ja Woidetten nime\u00e4 ja hy\u00f6dytyst\u00e4, <\/em>nijnkuin my\u00f6s sis\u00e4lle annon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, eli kuinga sit\u00e4 nautitaan, <\/em>milloin, ja mis\u00e4 taudisa ja wammasa?”<\/em><\/p>Maa-Miehen Huone- ja Koti-Aptheekki, 1788<\/cite><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Er\u00e4s harrastuksistani on vanhojen l\u00e4\u00e4k\u00e4rikirjojen ker\u00e4ily. Ensimm\u00e4inen suomenkielinen l\u00e4\u00e4k\u00e4rikirja oli valistusajan oppineen ensyklopedistin ja Rantsilan kirkkoherran Christfrid Gananderin 1788 julkaisema Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki<\/strong><\/a><\/em>. Sen l\u00e4\u00e4kereseptit ovat nykylukijan n\u00e4k\u00f6kulmasta paikoitellen huvittavia, mutta hiuksianostattavaksi teos k\u00e4y aikansa kansanl\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4 kuvatessaan. 1700-luvun l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 oli aika lailla hakuammuntaa, tepsik\u00f6 troppi vai ei, mutta kansanl\u00e4\u00e4kint\u00e4 oli melkein aina potilaalle vahingollista.<\/p>\n\n\n\n

Vanhan l\u00e4\u00e4kint\u00e4taidon mukaisesti tropit on usein uutettu paloviinaan. Jotkut l\u00e4\u00e4kereseptit edellytt\u00e4v\u00e4t tavallisen paloviinan sijaan hienompaa “Saxan-\u00a0tai\u00a0Franskan-viinaa”. Olen selvitt\u00e4nyt t\u00e4ss\u00e4 Gananderin\u00a0Koti-Aphteekin<\/em>\u00a0ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Elias L\u00f6nnrotin 1839 julkaiseman\u00a0Suomalaisen talonpojan koti-l\u00e4\u00e4k\u00e4rin<\/strong><\/a><\/em>\u00a0resepteiss\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 erikoisempia tai oudosti nimettyj\u00e4 ainesosia, jotta reseptien tulkinta k\u00e4y helpommin.<\/p>\n\n\n\n

Puum-\u00f6ljy <\/em><\/strong>(huonolaatuinen oliivi\u00f6ljy)<\/em>. Perusaine useissa resepteiss\u00e4, kun valmistetaan salvoja, voiteita ja “plaastareita”. Puum-\u00f6ljyn nauttiminen sellaisenaan auttaa kovaan vatsaan.<\/p>\n\n\n\n

Colophonium<\/em><\/strong> (kolofonihartsi)<\/em>. Hartsia valmistetaan kuumentamalla tuoretta pihkaa niin, ett\u00e4 sen nestem\u00e4iset terpeenit haihtuvat. Se on l\u00e4pikuultavaa ja vaihtelee v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n keltaisesta mustaan. Klassinen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus on sekoittaa kolofonia vahan, oliivi\u00f6ljyn ja vaikuttavien ainesosien kanssa haavalle levitett\u00e4v\u00e4ksi puuroksi eli laastariksi. Gananderilla on useita samantyyppisi\u00e4 laastarireseptej\u00e4, kuten “Lorentz von der Lindin Haawa Plaastari”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Storax Calamita<\/em><\/strong> (storaksi)<\/em>. Historiallisessa l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 on ilmeisesti useita eri aineita, joita on kutsuttu storaksiksi. Nk. nestem\u00e4inen storaksi on id\u00e4nambrapuun pihkasta, sis\u00e4kuoresta ja puuaineksesta valmistettava hartsinkaltainen balsami, jota on poltettu suitsukkeiden tavoin, mutta k\u00e4ytetty my\u00f6s ulkoisena l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 syyhyyn, haavoihin ja haavaumiin. Storax Calamita on taas storaksista ja olibaanihartsista valmistettu l\u00e4\u00e4keaine, jota on tuotettu aikoinaan mm. Triestess\u00e4 ja Kreikan saarilla. Muiden hartsien tapaan laastariainetta.<\/p>\n\n\n\n

Camfortti<\/em><\/strong> (kamferi, kamfertti)<\/em>. Vahamainen, hyv\u00e4ntuoksuinen aine jota saadaan kamferipuusta. Kamferia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleenkin l\u00e4\u00e4keteollisuudessa sis\u00e4isesti virkist\u00e4m\u00e4\u00e4n syd\u00e4men toimintaa ja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n liian alhaisen verenkierron oireita, ulkoisesti lihaskipuihin. Kamferi on myrkyllist\u00e4 ja yli nelj\u00e4n gramman annos johtaa nieltyn\u00e4 kuolemaan.<\/p>\n\n\n\n

Cardobenedicti <\/strong>(karvaskaunokki, karvasohdake).<\/em> Perinteinen rohdoskasvi. Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Paljon melua tyhj\u00e4st\u00e4 mainitaan karvaskaunokkitinktuura hyv\u00e4n\u00e4 troppina vilustumista vastaan. Gananderin kotiapteekissa karvaskaunokkivett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 katajanmarja\u00f6ljyn kanssa ruton ja ajosten parantamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Cremor Tartari, wijnsteeni<\/strong> (tartarisuola, viinikivi)<\/em>. Tartarisuolaa eli viinikive\u00e4 eli kaliumvetytartraattia syntyy kiteytym\u00e4ll\u00e4 ryp\u00e4lemehusta tai viinist\u00e4 viile\u00e4ss\u00e4 s\u00e4ilytett\u00e4ess\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 leivonnassa ruokasoodan kanssa kohotukseen, mutta keski- ja uuden ajan l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 tartarisuolaa on k\u00e4ytetty yhten\u00e4 vaikuttavana ainesosana monimutkaisemmissa tropeissa, kuten essentia vitaessa<\/em> (el\u00e4m\u00e4n\u00f6ljyss\u00e4) yhdess\u00e4 salpietarin kanssa. Elias L\u00f6nnrot uskoi tartarisuolan auttavan yhdess\u00e4 katajanmarjamehun kanssa vesip\u00f6h\u00f6\u00f6n. Viinikivess\u00e4 on niin paljon kaliumia, ett\u00e4 sit\u00e4 ei kannata nauttia suurina annoksina: jopa 5\u20137 gramman annos voi aiheuttaa syd\u00e4men toimintah\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ipecacuanha, oxennusjuuri <\/em><\/strong>(oksetusjuuri)<\/em>. Brasilialaisen, matarakasveihin kuuluvan Carapichea ipecacuanha <\/em>-kasvin juuri, joka aiheuttaa suurta pahoinvointia ja kuvotusta. Oksetusjuurta on k\u00e4ytetty perinteisesti nimens\u00e4 mukaisesti ylenantoon. Kasvin nimi tulee tupi-intiaanien kielest\u00e4 ja tarkoittaa kirjaimellisesti “pientareen oksettajaa”. Minusta on kiehtovaa, ett\u00e4 brasilialaista l\u00e4\u00e4kekasvia on siirtomaakaupan ansiosta ollut myynniss\u00e4 jo 1700-luvun Suomessa. Gananderin reseptikirjassa siit\u00e4 valmistetaan matopulveria loisten ajamiseksi ulos vatsasta.<\/p>\n\n\n\n

Castoreum <\/em><\/strong>(majavan hausta)<\/em>. Majavan sukurauhasista saatava erite, jolla on uskottu jo rautakaudella olevan maagisia voimia. Savussa kuivatettua haustaa on pidetty ihmeellisen\u00e4 rohtona, joka auttaa kihtiin, riisitautin ja hammass\u00e4rkyyn. Se on my\u00f6s yksi keskiaikaisen ihmel\u00e4\u00e4kkeen teriakin<\/em> ainesosista. Hausta mainitaan Naantalin luostarin l\u00e4\u00e4kekirjassa (1440) yhtens\u00e4 kahdeksasta t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 rohdoksesta. Gananderin oppaassa sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 riisitautiin ja “rev\u00e4simeen”, jolla tarkoitettiin kaikenlaisia vatsanseudun ja syd\u00e4nalan vaivoja.<\/p>\n\n\n\n

Pirunpaska<\/em><\/strong>. Ei sama asia kuin pirunkeltaputkesta teht\u00e4v\u00e4 hajupihka eli pirunpihka, jota on my\u00f6s kutsuttu pirunpaskaksi. Rohdostieteess\u00e4 pirunpaskalla tarkoitettiin ilmeisesti jostain tinktuurasta ja kumihartsista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kett\u00e4, joka on auttanut vatsavaivoihin.<\/p>\n\n\n\n

Spanskgr\u00f6\u00f6na <\/em><\/strong>(verdigris, espanjanvihre\u00e4). <\/em>Sinert\u00e4v\u00e4n vihre\u00e4 patina, jota muodostuu kuparin tai pronssin pinnalle. V\u00e4riaineena espanjanvihre\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytetty laajalti muinaisessa Roomassa. Myrkyllisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta sit\u00e4 on lis\u00e4tty l\u00e4\u00e4keaineena rohtoihin: Spanskgr\u00f6\u00f6nasta Ganander sotkee haavavoiteita ja silm\u00e4- ja korvatippoja.<\/p>\n\n\n\n

Essentia Dulcis<\/em><\/strong> (asessori Johan Haartmanin rauhoittavat tipat)<\/em>. Anis\u00f6ljy\u00e4, bentsoehappoa ja puhdistettua oopiumia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 tinktuura, joka oli v\u00e4rj\u00e4tty karmiininpunaisella kokkiniililla. Oopiumia suositeltiin raskaana oleville naisille, ylivilkkaille lapsille ja kaikenlaisiin kiputiloihin.<\/p>\n\n\n\n

Engelskan suola<\/em><\/strong> (magnesiumsulfaatti, karvassuola)<\/em>. Kemiallinen yhdiste, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 magnesiumia, rikki\u00e4 ja happea. Magnesiumsulfaatilla on lihaksia rentouttava vaikutus. Sit\u00e4 on k\u00e4ytetty kouristusten ja raskausmyrkytysten hoidossa. Per\u00e4ruiskeiden yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 Elias L\u00f6nnrot suosittelee engelskan suoloja ulostusaineena melkein tautiin kuin tautiin.<\/p>\n\n\n\n

Perinteisess\u00e4 maagisessa l\u00e4\u00e4kinn\u00e4ss\u00e4 eli luontaishoidoissa Suomen kansa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 turvautuneen yli kaiken kahteen aineeseen, joita ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 oli runsaasti tarjolla, toisin kuin yll\u00e4olevia rohdosaineita: paskaan ja kuseen. Ei ole asiaa, mit\u00e4 ei paskalla olisi yritetty parantaa. Hevosenpaska auttaa mustelmiin ja pistoksiin, l\u00e4mmin sian sonta avoimiin haavoihin. Koiranpaskaa on n\u00e4emm\u00e4 my\u00f6s tungettu haavoihin. <\/p>\n\n\n\n

Suden ja p\u00e4\u00e4skysen paskaa neuvotaan laitettavan kuivattuna kaulan ymp\u00e4rille kurkkukipuun. Hunajoituja hiirenpapanoita kun hieroo kaljuun, kasvaa hiukset takaisin. Mainitseepa Ganander my\u00f6s ett\u00e4 kun on “koloisijn hampaisijn pantu hijren paskaa, saa ne pois putoamaan ilman F\u00e4ltsk\u00e4\u00e4ri\u00e4”<\/em>. Eritepuolelta t\u00e4ytyy my\u00f6s mainita korvakipuun tarjottu resepti sekoittaa morttelissa muserrettuja kusiaisia vaimon rintamaitoon.<\/p>\n\n\n\n

Puolessa vuosisadassa suhtautuminen kansanl\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4n on jo muuttunut. Elias L\u00f6nnrot varoittelee kovin sanoin hakemasta apua tiet\u00e4jilt\u00e4, taikureilta, poppa- ja myrrys- ja kukkaromiehilt\u00e4. “Mieron sotkureilta, loitsijoilta, salwureilta, tiet\u00e4jilt\u00e4, ja muilta konnilta ei pit\u00e4isi j\u00e4rjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysy\u00e4.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Esimeriksi vanhoista huonoista ajoista k\u00e4y yll\u00e4 mainittujen paskareseptien lis\u00e4ksi L\u00f6nnrotin varoitus siit\u00e4, ett\u00e4 lasten kanssa ei pit\u00e4isi pelehti\u00e4 kuten ennesvanhaan: “Lemmen nostot tytt\u00f6lapsille ja muut onnen loihtimiset pojille owat tuhmia, pakanallisia taikoja, sit\u00e4ki pahemmat, jos lapsen kanssa sen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetell\u00e4\u00e4n.”<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“Maalla Asuwaiset, jotka owat kaukana Kaupungeista ja Apotheekeista, tarwihtewat aikanansa warustaa ja edeskatsoa itsens\u00e4 parannus aineilla ja l\u00e4\u00e4kityxill\u00e4. Mutta kuinga taitawat ja tiet\u00e4w\u00e4t he nijt\u00e4 ostaa ja toimittaa itsellens\u00e4, joss ei he tied\u00e4 L\u00e4\u00e4kitysten, Metikamentein ja Woidetten nime\u00e4 ja hy\u00f6dytyst\u00e4, nijnkuin my\u00f6s sis\u00e4lle annon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, eli kuinga sit\u00e4 nautitaan, milloin, ja mis\u00e4 taudisa ja wammasa?” Maa-Miehen Huone- ja Koti-Aptheekki, 1788 Er\u00e4s harrastuksistani on vanhojen l\u00e4\u00e4k\u00e4rikirjojen ker\u00e4ily. Ensimm\u00e4inen suomenkielinen l\u00e4\u00e4k\u00e4rikirja oli valistusajan oppineen ensyklopedistin ja Rantsilan kirkkoherran Christfrid Gananderin 1788 julkaisema Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki. Sen l\u00e4\u00e4kereseptit ovat nykylukijan n\u00e4k\u00f6kulmasta paikoitellen huvittavia, mutta hiuksianostattavaksi teos k\u00e4y aikansa kansanl\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4 kuvatessaan. 1700-luvun l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 oli aika lailla hakuammuntaa, tepsik\u00f6 troppi vai ei, mutta kansanl\u00e4\u00e4kint\u00e4 oli melkein aina potilaalle vahingollista. Vanhan l\u00e4\u00e4kint\u00e4taidon mukaisesti tropit on usein uutettu paloviinaan. Jotkut l\u00e4\u00e4kereseptit edellytt\u00e4v\u00e4t tavallisen paloviinan sijaan hienompaa “Saxan-\u00a0tai\u00a0Franskan-viinaa”. Olen selvitt\u00e4nyt t\u00e4ss\u00e4 Gananderin\u00a0Koti-Aphteekin\u00a0ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Elias L\u00f6nnrotin 1839 julkaiseman\u00a0Suomalaisen talonpojan koti-l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00a0resepteiss\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 erikoisempia tai oudosti nimettyj\u00e4 ainesosia, jotta reseptien tulkinta k\u00e4y helpommin. Puum-\u00f6ljy (huonolaatuinen oliivi\u00f6ljy). Perusaine useissa resepteiss\u00e4, kun valmistetaan salvoja, voiteita ja “plaastareita”. Puum-\u00f6ljyn nauttiminen sellaisenaan auttaa kovaan vatsaan. Colophonium (kolofonihartsi). Hartsia valmistetaan kuumentamalla tuoretta pihkaa niin, ett\u00e4 sen nestem\u00e4iset terpeenit haihtuvat. Se on l\u00e4pikuultavaa ja vaihtelee v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n keltaisesta mustaan. Klassinen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus on sekoittaa kolofonia vahan, oliivi\u00f6ljyn ja vaikuttavien ainesosien kanssa haavalle levitett\u00e4v\u00e4ksi puuroksi eli laastariksi. Gananderilla on useita samantyyppisi\u00e4 laastarireseptej\u00e4, kuten “Lorentz von der Lindin Haawa Plaastari”. Storax Calamita (storaksi). Historiallisessa l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 on ilmeisesti useita eri aineita, joita on kutsuttu storaksiksi. Nk. nestem\u00e4inen storaksi on id\u00e4nambrapuun pihkasta, sis\u00e4kuoresta ja puuaineksesta valmistettava hartsinkaltainen balsami, jota on poltettu suitsukkeiden tavoin, mutta k\u00e4ytetty my\u00f6s ulkoisena l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 syyhyyn, haavoihin ja haavaumiin. Storax Calamita on taas storaksista ja olibaanihartsista valmistettu l\u00e4\u00e4keaine, jota on tuotettu aikoinaan mm. Triestess\u00e4 ja Kreikan saarilla. Muiden hartsien tapaan laastariainetta. Camfortti (kamferi, kamfertti). Vahamainen, hyv\u00e4ntuoksuinen aine jota saadaan kamferipuusta. Kamferia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleenkin l\u00e4\u00e4keteollisuudessa sis\u00e4isesti virkist\u00e4m\u00e4\u00e4n syd\u00e4men toimintaa ja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n liian alhaisen verenkierron oireita, ulkoisesti lihaskipuihin. Kamferi on myrkyllist\u00e4 ja yli nelj\u00e4n gramman annos johtaa nieltyn\u00e4 kuolemaan. Cardobenedicti (karvaskaunokki, karvasohdake). Perinteinen rohdoskasvi. Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Paljon melua tyhj\u00e4st\u00e4 mainitaan karvaskaunokkitinktuura hyv\u00e4n\u00e4 troppina vilustumista vastaan. Gananderin kotiapteekissa karvaskaunokkivett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 katajanmarja\u00f6ljyn kanssa ruton ja ajosten parantamiseen. Cremor Tartari, wijnsteeni (tartarisuola, viinikivi). Tartarisuolaa eli viinikive\u00e4 eli kaliumvetytartraattia syntyy kiteytym\u00e4ll\u00e4 ryp\u00e4lemehusta tai viinist\u00e4 viile\u00e4ss\u00e4 s\u00e4ilytett\u00e4ess\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 leivonnassa ruokasoodan kanssa kohotukseen, mutta keski- ja uuden ajan l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 tartarisuolaa on k\u00e4ytetty yhten\u00e4 vaikuttavana ainesosana monimutkaisemmissa tropeissa, kuten essentia vitaessa (el\u00e4m\u00e4n\u00f6ljyss\u00e4) yhdess\u00e4 salpietarin kanssa. Elias L\u00f6nnrot uskoi tartarisuolan auttavan yhdess\u00e4 katajanmarjamehun kanssa vesip\u00f6h\u00f6\u00f6n. Viinikivess\u00e4 on niin paljon kaliumia, ett\u00e4 sit\u00e4 ei kannata nauttia suurina annoksina: jopa 5\u20137 gramman annos voi aiheuttaa syd\u00e4men toimintah\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Ipecacuanha, oxennusjuuri (oksetusjuuri). Brasilialaisen, matarakasveihin kuuluvan Carapichea ipecacuanha -kasvin juuri, joka aiheuttaa suurta pahoinvointia ja kuvotusta. Oksetusjuurta on k\u00e4ytetty perinteisesti nimens\u00e4 mukaisesti ylenantoon. Kasvin nimi tulee tupi-intiaanien kielest\u00e4 ja tarkoittaa kirjaimellisesti “pientareen oksettajaa”. Minusta on kiehtovaa, ett\u00e4 brasilialaista l\u00e4\u00e4kekasvia on siirtomaakaupan ansiosta ollut myynniss\u00e4 jo 1700-luvun Suomessa. Gananderin reseptikirjassa siit\u00e4 valmistetaan matopulveria loisten ajamiseksi ulos vatsasta. Castoreum (majavan hausta). Majavan sukurauhasista saatava erite, jolla on uskottu jo rautakaudella olevan maagisia voimia. Savussa kuivatettua haustaa on pidetty ihmeellisen\u00e4 rohtona, joka auttaa kihtiin, riisitautin ja hammass\u00e4rkyyn. Se on my\u00f6s yksi keskiaikaisen ihmel\u00e4\u00e4kkeen teriakin ainesosista. Hausta mainitaan Naantalin luostarin l\u00e4\u00e4kekirjassa (1440) yhtens\u00e4 kahdeksasta t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 rohdoksesta. Gananderin oppaassa sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 riisitautiin ja “rev\u00e4simeen”, jolla tarkoitettiin kaikenlaisia vatsanseudun ja syd\u00e4nalan vaivoja. Pirunpaska. Ei sama asia kuin pirunkeltaputkesta teht\u00e4v\u00e4 hajupihka eli pirunpihka, jota on my\u00f6s kutsuttu pirunpaskaksi. Rohdostieteess\u00e4 pirunpaskalla tarkoitettiin ilmeisesti jostain tinktuurasta ja kumihartsista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kett\u00e4, joka on auttanut vatsavaivoihin. Spanskgr\u00f6\u00f6na (verdigris, espanjanvihre\u00e4). Sinert\u00e4v\u00e4n vihre\u00e4 patina, jota muodostuu kuparin tai pronssin pinnalle. V\u00e4riaineena espanjanvihre\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytetty laajalti muinaisessa Roomassa. Myrkyllisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta sit\u00e4 on lis\u00e4tty l\u00e4\u00e4keaineena rohtoihin: Spanskgr\u00f6\u00f6nasta Ganander sotkee haavavoiteita ja silm\u00e4- ja korvatippoja. Essentia Dulcis (asessori Johan Haartmanin rauhoittavat tipat). Anis\u00f6ljy\u00e4, bentsoehappoa ja puhdistettua oopiumia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 tinktuura, joka oli v\u00e4rj\u00e4tty karmiininpunaisella kokkiniililla. Oopiumia suositeltiin raskaana oleville naisille, ylivilkkaille lapsille ja kaikenlaisiin kiputiloihin. Engelskan suola (magnesiumsulfaatti, karvassuola). Kemiallinen yhdiste, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 magnesiumia, rikki\u00e4 ja happea. Magnesiumsulfaatilla on lihaksia rentouttava vaikutus. Sit\u00e4 on k\u00e4ytetty kouristusten ja raskausmyrkytysten hoidossa. Per\u00e4ruiskeiden yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 Elias L\u00f6nnrot suosittelee engelskan suoloja ulostusaineena melkein tautiin kuin tautiin. Perinteisess\u00e4 maagisessa l\u00e4\u00e4kinn\u00e4ss\u00e4 eli luontaishoidoissa Suomen kansa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 turvautuneen yli kaiken kahteen aineeseen, joita ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 oli runsaasti tarjolla, toisin kuin yll\u00e4olevia rohdosaineita: paskaan ja kuseen. Ei ole asiaa, mit\u00e4 ei paskalla olisi yritetty parantaa. Hevosenpaska auttaa mustelmiin ja pistoksiin, l\u00e4mmin sian sonta avoimiin haavoihin. Koiranpaskaa on n\u00e4emm\u00e4 my\u00f6s tungettu haavoihin. Suden ja p\u00e4\u00e4skysen paskaa neuvotaan laitettavan kuivattuna kaulan ymp\u00e4rille kurkkukipuun. Hunajoituja hiirenpapanoita kun hieroo kaljuun, kasvaa hiukset takaisin. Mainitseepa Ganander my\u00f6s ett\u00e4 kun on “koloisijn hampaisijn pantu hijren paskaa, saa ne pois putoamaan ilman F\u00e4ltsk\u00e4\u00e4ri\u00e4”. Eritepuolelta t\u00e4ytyy my\u00f6s mainita korvakipuun tarjottu resepti sekoittaa morttelissa muserrettuja kusiaisia vaimon rintamaitoon. Puolessa vuosisadassa suhtautuminen kansanl\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4n on jo muuttunut. Elias L\u00f6nnrot varoittelee kovin sanoin hakemasta apua tiet\u00e4jilt\u00e4, taikureilta, poppa- ja myrrys- ja kukkaromiehilt\u00e4. “Mieron sotkureilta, loitsijoilta, salwureilta, tiet\u00e4jilt\u00e4, ja muilta konnilta ei pit\u00e4isi j\u00e4rjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysy\u00e4.” Esimeriksi vanhoista huonoista ajoista k\u00e4y yll\u00e4 mainittujen paskareseptien lis\u00e4ksi L\u00f6nnrotin varoitus siit\u00e4, ett\u00e4 lasten kanssa ei pit\u00e4isi pelehti\u00e4 kuten ennesvanhaan: “Lemmen nostot tytt\u00f6lapsille ja muut onnen loihtimiset pojille owat tuhmia, pakanallisia taikoja, sit\u00e4ki pahemmat, jos lapsen kanssa sen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetell\u00e4\u00e4n.”<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":606,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/605"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=605"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/605\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":611,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/605\/revisions\/611"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/606"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=605"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=605"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=605"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}