Muutama sana Suomesta, suomalaisuudesta ja sen historiasta.<\/p>\n\n\n\n
J. V. Snellmannin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 n\u00e4kyy nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oikeastaan vain liputuksena taloyhti\u00f6iden pihalla. Vuonna 1906 se oli p\u00e4iv\u00e4, jolloin ihmiset luopuivat joukoittain Ruotsin vallan ajalta periytyvist\u00e4 ruotsalaisista sukunimist\u00e4\u00e4n ja omaksuivat suomalaisen nimen, mill\u00e4 oli kansallisen identiteetin kannalta silloin suuri merkitys. Kaikki suomalaisuusaatteen kannattajat eiv\u00e4t tosin nime\u00e4\u00e4n vaihtaneet: Rydmanit pysyiv\u00e4t suurelta osin Rydmaneina.
Samaan aikaan taisteltiin sen puolesta, ett\u00e4 suomen kielest\u00e4 tulisi sivistyskieli, jolla saa kouluissa ja korkeakouluissa opetusta ja jolla pystyy k\u00e4ym\u00e4\u00e4n tieteellist\u00e4 keskustelua. Nuorsuomalaiset kamppailivat omien instituutioiden ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden puolesta, kun taas my\u00f6ntyv\u00e4isyysmiehet eiv\u00e4t halunneet keikuttaa venett\u00e4 ja n\u00e4kiv\u00e4t keisarikunnan tarjoamat korkeat virat ja niiden hoitamisen itsen\u00e4isyytt\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4. He halusivat vaikuttaa sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnassa ja pelk\u00e4siv\u00e4t konfliktia ja tappioita, joita itsen\u00e4istyminen voisi aiheuttaa.
Omasta yhteiskunnallisesti aktiivisesta suvustani l\u00f6ytyi molempia: Ruotsinkielisest\u00e4 sukutaustastaan huolimatta isoisois\u00e4ni Walter Rydman toimi aktiivisesti nuorsuomalaisessa liikkeess\u00e4 ja lietsoi nuoria kapinoimaan ven\u00e4l\u00e4isvaltaa vastaan. Samaan aikaan h\u00e4nen kaukainen serkkunsa, kreivi Nikolai Rydman palveli Pietarissa keisarin uskollisena hoviministerin\u00e4. Vaikka historia ei koskaan t\u00e4ysin toistakaan itse\u00e4\u00e4n, on erikoista miten ajankohtaisilta n\u00e4m\u00e4 toista sataa vuotta vanhat yhteiskunnalliset keskustelunaiheet t\u00e4n\u00e4\u00e4n tuntuvat. <\/p>\n\n\n\n
Helsingiss\u00e4 kielikysymys tuntuu ajankohtaisemmalta kuin koskaan itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen. Suomen kieli vet\u00e4ytyy kaikilla rintamilla takaisin kohti sit\u00e4 asemaa mik\u00e4 sill\u00e4 oli vuonna 1809: ky\u00f6kkikieleksi, joka kelpaa vain arkiseen pakisemiseen, ja silloinkin sit\u00e4 ryyditt\u00e4v\u00e4t englanninkieliset ilmaisut ja englannin pohjalta muodostetut idiomit, kuten \u201dpitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa\u201d tai \u201disossa kuvassa\u201d. Suomen kielell\u00e4 opiskeleminen tai opettaminen ei ole en\u00e4\u00e4 hienoa, koska ihanteena on kansainv\u00e4lisyys. <\/p>\n\n\n\n
Sek\u00e4 Helsingin pormestari ett\u00e4 useat edustajat ovat haaveilleet Helsingist\u00e4, jossa yhten\u00e4 virallisena kielen\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin englantia. T\u00e4m\u00e4n ajatellaan houkuttelevan kaupunkiin kaikkea hyv\u00e4\u00e4, mutta ennen kaikkea ajatuksena takaraivossa tuntuu olevan jonkinlainen kansallinen itseinho ja h\u00e4pe\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 me suomalaiset kummallisine kielinemme olemme kauheita impivaaralaisia juntteja. Sivumennen sanottuna emme ole koskaan olleet kauhean impivaaralaisia juntteja: keskiajalla ainakin sataviisikymment\u00e4 suomalaista opiskeli aikansa arvostetuimmassa Sorbonnen yliopistossa Pariisissa, ja er\u00e4\u00e4st\u00e4 heist\u00e4, piikki\u00f6l\u00e4isest\u00e4 Olavi Maununpojasta, tuli 1435\u20131436 Sorbonnen rehtori.
Englanninkielinen Helsinki ei kuitenkaan ole en\u00e4\u00e4 kaukana. Suomen kielt\u00e4 on yh\u00e4 vaikeampaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 katukuvasta, kaupassa myyt\u00e4vist\u00e4 tuotteista, tai edes toimistorakennuksista, kuten kuvituksena oleva kuva karulla tavalla todistaa. Vieraskielisen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa Helsingiss\u00e4 niin nopeasti, ett\u00e4 Helsingin kaupungin laskelmien mukaan viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2030 joka kolmas lapsi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla tulee olemaan vieraskielinen. Kun syntyy alueita, joilla lastentarhoissa ja kouluissa enemmist\u00f6 lapsista ei puhu suomea tai ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n, kasvavat paineet entisest\u00e4\u00e4n englannin kielen omaksumisesta \u201dyhteiseksi kieleksi\u201d, jolla kaupunki tarjoaa palveluitaan.<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisuudelle ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tunnutaan nyky\u00e4\u00e4n annettavan en\u00e4\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n arvoa. Is\u00e4nmaallisten tunteiden l\u00e4ikehtiminen pintaan sallitaan l\u00e4hinn\u00e4 urheilukilpailujen yhteydess\u00e4, mutta politiikassa sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, turmiollisena, impivaaralaisena ja per\u00e4ti \u00e4\u00e4rioikeistolaisena. Kuitenkin juuri politiikkaan sit\u00e4 j\u00e4lleen kaivattaisiin. Suomen valtio on suomalaisten edunvalvontakoneisto. Seuratessani nyt toista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 jatkuvaa keskustelua eduskunnassa EU:n omien varojen j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 eli niin sanotusta kertaluontoisesta koronaelvytyspaketista, mieleeni her\u00e4\u00e4 tunne, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n my\u00f6ntyv\u00e4isyysmiehi\u00e4 ja \u2013naisia ei niink\u00e4\u00e4n kiinnosta ajaa Suomen etua Brysseliss\u00e4, kuin edustaa Brysselin etuja Suomessa.<\/p>\n\n\n\n
Voltairea mukaellen EU:n kertaluontoinen koronaelvytyspaketti ei ole kertaluontoinen, ei liity koronaan eik\u00e4 elvyt\u00e4. Huolimatta siit\u00e4, millaisia lausumia Suomen eduskunta on kirjannut, komissio ja muut Euroopan p\u00e4\u00e4ministerit ovat jo puhuneet tulevista vastaavista paketeista ja tulonsiirtounionista, jollaiseksi unionia ollaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vasten sen omia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ja tulonsiirtounioniksi sen on tultava, mik\u00e4li se haluaa pysy\u00e4 kasassa: siihen pakottaa yhteisvaluutan rautainen logiikkaa.<\/p>\n\n\n\n
Nyt suomalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 poliittisessa kiistassa on pohjimmiltaan kyse siit\u00e4, voimmeko me suomalaiset hyv\u00e4ksy\u00e4 sen, ett\u00e4 EU radikaalisti uudelleentulkitsee omia sopimuksiaan niin, ett\u00e4 ne tarkoittavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4invastaista kuin mit\u00e4 on aikoinaan sovittu, ja hyv\u00e4ksymmek\u00f6 sen, ett\u00e4 yh\u00e4 suurempi osan taloudellisesta itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudestamme siirtyy peruuttamattomalla tavalla EU:lle. Ja kuinka pitk\u00e4lle on mahdollista venytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 mandaattia, joka vuonna 1994 EU-kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 annettiin silloisen Euroopan unionin puolesta?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Muutama sana Suomesta, suomalaisuudesta ja sen historiasta. J. V. Snellmannin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 n\u00e4kyy nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oikeastaan vain liputuksena taloyhti\u00f6iden pihalla. Vuonna 1906 se oli p\u00e4iv\u00e4, jolloin ihmiset luopuivat joukoittain Ruotsin vallan ajalta periytyvist\u00e4 ruotsalaisista sukunimist\u00e4\u00e4n ja omaksuivat suomalaisen nimen, mill\u00e4 oli kansallisen identiteetin kannalta silloin suuri merkitys. Kaikki suomalaisuusaatteen kannattajat eiv\u00e4t tosin nime\u00e4\u00e4n vaihtaneet: Rydmanit pysyiv\u00e4t suurelta osin Rydmaneina. Samaan aikaan taisteltiin sen puolesta, ett\u00e4 suomen kielest\u00e4 tulisi sivistyskieli, jolla saa kouluissa ja korkeakouluissa opetusta ja jolla pystyy k\u00e4ym\u00e4\u00e4n tieteellist\u00e4 keskustelua. Nuorsuomalaiset kamppailivat omien instituutioiden ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden puolesta, kun taas my\u00f6ntyv\u00e4isyysmiehet eiv\u00e4t halunneet keikuttaa venett\u00e4 ja n\u00e4kiv\u00e4t keisarikunnan tarjoamat korkeat virat ja niiden hoitamisen itsen\u00e4isyytt\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4. He halusivat vaikuttaa sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnassa ja pelk\u00e4siv\u00e4t konfliktia ja tappioita, joita itsen\u00e4istyminen voisi aiheuttaa. Omasta yhteiskunnallisesti aktiivisesta suvustani l\u00f6ytyi molempia: Ruotsinkielisest\u00e4 sukutaustastaan huolimatta isoisois\u00e4ni Walter Rydman toimi aktiivisesti nuorsuomalaisessa liikkeess\u00e4 ja lietsoi nuoria kapinoimaan ven\u00e4l\u00e4isvaltaa vastaan. Samaan aikaan h\u00e4nen kaukainen serkkunsa, kreivi Nikolai Rydman palveli Pietarissa keisarin uskollisena hoviministerin\u00e4. Vaikka historia ei koskaan t\u00e4ysin toistakaan itse\u00e4\u00e4n, on erikoista miten ajankohtaisilta n\u00e4m\u00e4 toista sataa vuotta vanhat yhteiskunnalliset keskustelunaiheet t\u00e4n\u00e4\u00e4n tuntuvat. Helsingiss\u00e4 kielikysymys tuntuu ajankohtaisemmalta kuin koskaan itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen. Suomen kieli vet\u00e4ytyy kaikilla rintamilla takaisin kohti sit\u00e4 asemaa mik\u00e4 sill\u00e4 oli vuonna 1809: ky\u00f6kkikieleksi, joka kelpaa vain arkiseen pakisemiseen, ja silloinkin sit\u00e4 ryyditt\u00e4v\u00e4t englanninkieliset ilmaisut ja englannin pohjalta muodostetut idiomit, kuten \u201dpitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa\u201d tai \u201disossa kuvassa\u201d. Suomen kielell\u00e4 opiskeleminen tai opettaminen ei ole en\u00e4\u00e4 hienoa, koska ihanteena on kansainv\u00e4lisyys. Sek\u00e4 Helsingin pormestari ett\u00e4 useat edustajat ovat haaveilleet Helsingist\u00e4, jossa yhten\u00e4 virallisena kielen\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin englantia. T\u00e4m\u00e4n ajatellaan houkuttelevan kaupunkiin kaikkea hyv\u00e4\u00e4, mutta ennen kaikkea ajatuksena takaraivossa tuntuu olevan jonkinlainen kansallinen itseinho ja h\u00e4pe\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 me suomalaiset kummallisine kielinemme olemme kauheita impivaaralaisia juntteja. Sivumennen sanottuna emme ole koskaan olleet kauhean impivaaralaisia juntteja: keskiajalla ainakin sataviisikymment\u00e4 suomalaista opiskeli aikansa arvostetuimmassa Sorbonnen yliopistossa Pariisissa, ja er\u00e4\u00e4st\u00e4 heist\u00e4, piikki\u00f6l\u00e4isest\u00e4 Olavi Maununpojasta, tuli 1435\u20131436 Sorbonnen rehtori. Englanninkielinen Helsinki ei kuitenkaan ole en\u00e4\u00e4 kaukana. Suomen kielt\u00e4 on yh\u00e4 vaikeampaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 katukuvasta, kaupassa myyt\u00e4vist\u00e4 tuotteista, tai edes toimistorakennuksista, kuten kuvituksena oleva kuva karulla tavalla todistaa. Vieraskielisen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa Helsingiss\u00e4 niin nopeasti, ett\u00e4 Helsingin kaupungin laskelmien mukaan viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2030 joka kolmas lapsi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla tulee olemaan vieraskielinen. Kun syntyy alueita, joilla lastentarhoissa ja kouluissa enemmist\u00f6 lapsista ei puhu suomea tai ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n, kasvavat paineet entisest\u00e4\u00e4n englannin kielen omaksumisesta \u201dyhteiseksi kieleksi\u201d, jolla kaupunki tarjoaa palveluitaan. Suomalaisuudelle ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tunnutaan nyky\u00e4\u00e4n annettavan en\u00e4\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n arvoa. Is\u00e4nmaallisten tunteiden l\u00e4ikehtiminen pintaan sallitaan l\u00e4hinn\u00e4 urheilukilpailujen yhteydess\u00e4, mutta politiikassa sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, turmiollisena, impivaaralaisena ja per\u00e4ti \u00e4\u00e4rioikeistolaisena. Kuitenkin juuri politiikkaan sit\u00e4 j\u00e4lleen kaivattaisiin. Suomen valtio on suomalaisten edunvalvontakoneisto. Seuratessani nyt toista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 jatkuvaa keskustelua eduskunnassa EU:n omien varojen j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 eli niin sanotusta kertaluontoisesta koronaelvytyspaketista, mieleeni her\u00e4\u00e4 tunne, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n my\u00f6ntyv\u00e4isyysmiehi\u00e4 ja \u2013naisia ei niink\u00e4\u00e4n kiinnosta ajaa Suomen etua Brysseliss\u00e4, kuin edustaa Brysselin etuja Suomessa. Voltairea mukaellen EU:n kertaluontoinen koronaelvytyspaketti ei ole kertaluontoinen, ei liity koronaan eik\u00e4 elvyt\u00e4. Huolimatta siit\u00e4, millaisia lausumia Suomen eduskunta on kirjannut, komissio ja muut Euroopan p\u00e4\u00e4ministerit ovat jo puhuneet tulevista vastaavista paketeista ja tulonsiirtounionista, jollaiseksi unionia ollaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vasten sen omia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ja tulonsiirtounioniksi sen on tultava, mik\u00e4li se haluaa pysy\u00e4 kasassa: siihen pakottaa yhteisvaluutan rautainen logiikkaa. Nyt suomalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 poliittisessa kiistassa on pohjimmiltaan kyse siit\u00e4, voimmeko me suomalaiset hyv\u00e4ksy\u00e4 sen, ett\u00e4 EU radikaalisti uudelleentulkitsee omia sopimuksiaan niin, ett\u00e4 ne tarkoittavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4invastaista kuin mit\u00e4 on aikoinaan sovittu, ja hyv\u00e4ksymmek\u00f6 sen, ett\u00e4 yh\u00e4 suurempi osan taloudellisesta itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudestamme siirtyy peruuttamattomalla tavalla EU:lle. Ja kuinka pitk\u00e4lle on mahdollista venytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 mandaattia, joka vuonna 1994 EU-kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 annettiin silloisen Euroopan unionin puolesta?<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":545,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/544"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=544"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/544\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":546,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/544\/revisions\/546"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/545"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=544"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=544"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=544"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}