{"id":444,"date":"2023-12-13T17:46:06","date_gmt":"2023-12-13T15:46:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=444"},"modified":"2024-01-03T21:55:20","modified_gmt":"2024-01-03T19:55:20","slug":"lento-714-sydneyyn","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=444","title":{"rendered":"Lento 714 Sydneyyn"},"content":{"rendered":"\n

Luin pitk\u00e4st\u00e4 aikaa kaikki Herg\u00e9n Tintti<\/em>-albumit aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4, mik\u00e4 oli nautinnollista, sill\u00e4 ne vain paranevat loppua kohti. Toiseksi viimeisell\u00e4 ja mielest\u00e4ni my\u00f6s toiseksi parhaalla albumilla Lento 714 Sydneyyn<\/em> on ollut minuun lapsesta saakka erityinen vaikutus. Sen fantastinen realismi, ahdistava tunnelma ja salaper\u00e4inen loppu eiv\u00e4t ole lakanneet kutkuttamasta mielikuvitustani.<\/p>\n\n\n\n

Lento 714 on Tintti-albumeista todenmukaisimpia, mutta p\u00e4\u00e4ttyy selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n UFO-kokemukseen. T\u00e4m\u00e4 on mennyt vastakarvaan monille lukijoille, mutta itse pid\u00e4n kovasti dissonanssista, jonka Herg\u00e9 luo t\u00f6rm\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Kemajoranin lentoaseman ja lentokonekaappauksen banaalin realismin yll\u00e4tt\u00e4en paranormaaliin \u2013 ja sielt\u00e4 takaisin banaaliin, kiitos S\u00e9raphin Lampionin, joka lopussa kommentoi televisiosta kuulemiaan tapahtumia omaan juurevaan tyyliins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittiko Herg\u00e9 itsens\u00e4 nurkkaan, kun lentokonekaappaus oli niin hyvin suunniteltu, ettei siit\u00e4 voinut pelastua en\u00e4\u00e4 kuin kirjaimellisella deux ex machinalla<\/em>? Toisaalta Herg\u00e9\u00e4 oli koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan kiehtonut esoteria ja paranormaalit ilmi\u00f6t. Tintti oli jo aiemmin tavannut jetin ja levitoivia munkkeja Tiibetiss\u00e4, todistanut mustaa magiaa Auringon temppeliss\u00e4, n\u00e4hnyt selv\u00e4nn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 ja joutunut fakiirin hypnotisoimaksi. Eik\u00e4 Lento 714:n UFO ole loppujen lopuksi sen oudompi juonenk\u00e4\u00e4nne kuin Salaper\u00e4isen t\u00e4hden<\/em> fantastiset tapahtumat.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmiss\u00e4 tarinoissaan Herg\u00e9 k\u00e4ytti aina hyv\u00e4kseen runsasta l\u00e4hdeaineistoa. Tuhatkaunon tapauksessa<\/em> innoituksena oli Leslie E. Simonin vuodelta 1947 per\u00e4isin ollut teos German research in World War II<\/em>. Kirja, johon viitataan my\u00f6s tarinassa itsess\u00e4\u00e4n, k\u00e4sitteli saksalaisten ihmeaseita, kuten Schallkanone<\/em> (parabolisten peilien avulla \u00e4\u00e4niaaltoja keskitt\u00e4nyt laite) ja Rheotron <\/em>(yritys tuhota lentokoneita r\u00f6ntgens\u00e4teiden avulla). L\u00e4nsi- ja it\u00e4blokkien tiedemiehet kilpailivat sodanj\u00e4lkeiset vuodet jatkokehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n saksalaisten keksimi\u00e4 raketteja, ohjuksia ja suihkumoottoreita, mutta my\u00f6s esoteerisempi tutkimus kiinnosti molempia osapuolia. Professori Tuhatkaunon kaappaus sosialistiseen Borduriaan on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4 taustaa vasten.<\/p>\n\n\n\n

Saksalaisten v\u00e4itettiin kehitt\u00e4neen viel\u00e4kin mielikuvituksellisempia laitteita, kuten antigravitaation voimalla liikkuvia lent\u00e4vi\u00e4 lautasia. N\u00e4m\u00e4 natsi-UFO:t ovat nyky\u00e4\u00e4n osa internetin populaarikulttuuria, mutta 60-luvulla ne olivat vain pienen salaliittoteorioihin vihkiytyneen piirin harrastus. Kaikki l\u00e4hti liikkeelle Jacques Bergierin ja Louis Pauwelsin vuonna 1960 ilmestyneest\u00e4 kirjasta Le Matin des Magiciens<\/a> <\/em>(taikureiden huomen), josta my\u00f6s fantastinen realismi sai tyylisuuntana alkunsa. Pauwels ja Bergier kirjoittivat Euroopan historian uusiksi salaseurojen, alkemistien ja okkultistien kamppailuareenana ja k\u00e4sitteliv\u00e4t ensimm\u00e4isten joukossa natsien salatieteellisi\u00e4 suuntauksia.<\/p>\n\n\n\n

Herg\u00e9 luki Le Matin des Magiciensin<\/em> todenn\u00e4k\u00f6isesti pian sen ilmestymisen j\u00e4lkeen. Siit\u00e4 tuli ranskankielisen nuorison keskuudessa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kulttiklassikko. Kirjan suosion siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 Bergier jatkoi fantastisen realismin parissa vuonna 1961 perustamassaan Plan\u00e8te<\/em>-lehdess\u00e4, joka k\u00e4sitteli tieteisfiktiota, futurologiaa ja fantasiaa: H. P. Lovecraftia, Jorge Luis Borgesia, Isaac Asimovia ja Arthur C. Clarkea. Tuon ajan henki on ehk\u00e4 parhaiten vangittu Umberto Econ romaaniin Foucaultin heiluri, jossa my\u00f6s Le Matin des Magiciensilla <\/em>on keskeinen asema.<\/p>\n\n\n\n

Le Matin des Magiciensissa<\/em> kehiteltiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ajatusta muinaisista astronauteista, vieraiden avaruusolentojen vierailuista maapallolla sen historian aikana. Kansanperinteen ja uskonnollisten tekstien taltioimat maininnat \u201dtaivaallisista vaunuista\u201d ja \u201dtulipalloista\u201d, polynesialaiset kivijumalat jotka muistuttavat avaruuspukuisia olentoja, maya-intiaanien lent\u00e4v\u00e4t jumalat \u2013 kaikki tulkittiin radikaalisti tukemaan ajatusta, ett\u00e4 avaruuden olennot ovat vierailleet maapallolla tuhansien vuosien ajan.<\/p>\n\n\n\n

Sveitsil\u00e4inen kirjailija ja ammattihuijari Erich von D\u00e4niken esitti Bergierin ajatukset omanaan menestysteoksessaan Erinnerungen an die Zukunft <\/em>(suomennettu nimell\u00e4 Vieraita avaruudesta<\/em>), joka ilmestyi samaan aikaan Herg\u00e9n Lento 714:n kanssa vuonna 1968. Mielenkiintoisena sivupolkuna D\u00e4nikenin kustantaja ja osittainen haamukirjoittaja Wilhelm \u201dUtz\u201d Utermann oli sodan aikana natsien p\u00e4\u00e4-\u00e4\u00e4nenkannattajan V\u00f6lkischer Beobachterin <\/em>toimittaja ja menestyskirjailija, jonka Hitler-Jugendille tarkoitettuja nuortenkertomuksia painettiin miljoonia kappaleita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Herg\u00e9 oli siis todellakin ajan hermolla luonnostellessaan Lento 714:n<\/em>. Teos sai kimmokkeensa Herg\u00e9n halusta palata seikkailuun isolla s-kirjaimella, mutta samaan aikaan h\u00e4n tahtoi dekonstruoida koko lajityypin. Sankarit eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 kaikkitiet\u00e4vi\u00e4 ja voittamattomia. My\u00f6s roistot on riisuttu kokonaan paljaaksi mystiikan verhosta. Kyvykkyydest\u00e4\u00e4n huolimatta arkkikonna Rastapopoulos paljastuu l\u00e4hinn\u00e4 s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4ksi lurjukseksi, suorastaan groteskiksi hahmoksi. Herg\u00e9 selitti yst\u00e4v\u00e4lleen Numa Sadoulille halunneensa demystifioida seikkailun: \u201dHalusin ottaa mukaan pahoja tyyppej\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole niin pahoja kuin milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ja hyvi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole ihan niin hyvi\u00e4…. T\u00e4ss\u00e4 tarinassa on loppujen lopuksi aika tavalla vilunkia ja petoksia: Carreidasin petkutus laivastopeliss\u00e4, hienostuneen Spaldingin k\u00e4yt\u00f6ksen ep\u00e4aitous jne.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tarina rakentuu kolmesta toisiinsa limittyv\u00e4st\u00e4 elementist\u00e4. Ensimm\u00e4inen on lentokentt\u00e4: Herg\u00e9 kertoi Numa Sadoulille, ett\u00e4 h\u00e4n oli py\u00f6ritellyt p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n ajatusta tarinasta, joka sijoittuisi alusta loppuun asti lentoasemalle. \u201dLentoasema on rikas inhimillisten mahdollisuuksien keskittym\u00e4. Se on piste, jossa eri kansallisuudet l\u00e4hentyv\u00e4t toisiaan. Siell\u00e4 on koko maailma pienoiskoossa! Siell\u00e4 voi tapahtua aivan mit\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, tragedioita, hullutuksia, eksotiikkaa, seikkailua…\u201d <\/em>Lento 714:n yhdeks\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 sivua sijoittuvat Kemajoranin lentokent\u00e4lle, ja t\u00e4m\u00e4 tapaamisista, komediasta ja juonittelusta koostuva jakso on yksi Herg\u00e9n mestarillisimpia.<\/p>\n\n\n\n

Toinen elementti on lentokone: kaappauksen uhriksi joutuva Carreidas 160, omalaatuisen miljard\u00f6\u00f6rin Lazlo Carreidasin yksityinen yli\u00e4\u00e4ni-liikelentokone on kuvattu sellaisella tarkkuudella, ett\u00e4 sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 tarinan hahmona. Lentokoneet ovat aina olleet t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa Tintti-sarjakuvissa, onhan lehtimies itsekin ilmailuharrastaja. Carreidas 160:n suunnittelusta ja piirt\u00e4misest\u00e4 vastasi ilmailuasiantuntija Roger Leloup, joka oli aiemmin sek\u00e4 suunnitellut Tintin kuuraketin ett\u00e4 piirt\u00e4nyt kaikki lentokoneet albumeihin Seikkailu Punaisella merell\u00e4<\/em> (1958) ja uusintaversioon Mustan saaren salaisuudesta<\/em> (1966).<\/p>\n\n\n\n

Kolmas, yliluonnollinen elementti on Bergierin Le Matin des Magiciensissa <\/em>esitetty ajatus muinaisista astronauteista. Herg\u00e9n toinen l\u00e4hde oli Robert Charroux\u2019n 60-luvulla kirjoittamat teokset, joissa etsittiin uskonnollisista teksteist\u00e4 viittauksia \u201dlent\u00e4viin vaunuihin\u201d ja \u201dsiivekk\u00e4isiin kiekkoihin\u201d. Charroux k\u00e4sitteli kirjoissaan kysymyst\u00e4, miten primitiivinen ihminen on kuvannut maan ulkopuolisia astronautteja. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli Meksikosta l\u00f6ytynyt, l\u00e4hes 20 tonnia painava kivip\u00e4\u00e4, joka oli per\u00e4isin mayakulttuuria vanhemmalta ajalta. Charroux\u2019n mukaan omituisella kyp\u00e4r\u00e4ll\u00e4 varustettu p\u00e4\u00e4 esitti maan ulkopuolista astronauttia, jota olisi palvottu jumalana.<\/p>\n\n\n\n

Se oli Herg\u00e9st\u00e4 kiehtovaa, joten h\u00e4n laati samanlaisen ison, kyp\u00e4r\u00e4ll\u00e4 varustetun kivip\u00e4\u00e4n indonesialaiseen temppeliin, josta k\u00e4ynnistyy Lento 714:n viimeinen, paranormaali osuus. Pahaenteinen, ahdistava tunnelma v\u00e4littyy t\u00e4st\u00e4 jaksosta kenties viel\u00e4kin voimakkaammin kuin Seitsem\u00e4st\u00e4 kristallipallosta <\/em>ja Auringon temppelist\u00e4<\/em>, joissa Herg\u00e9 kokeili samanlaista tematiikkaa. Kunnianosoituksena Le Matin des Magiciensille <\/em>Herg\u00e9 teki Jacques Bergierist\u00e4 oman hahmonsa sarjakuvan viimeiseen osioon: h\u00e4n esiintyy nimell\u00e4 Mik Esdanitov, \u201dKomeetta\u201d<\/em>-lehden toimittajana. Esdanitov on laitettu puhumaan vahvalla ven\u00e4l\u00e4isell\u00e4 aksentilla, sill\u00e4 Jacques Bergier oli oikeasti Odessassa syntynyt ven\u00e4j\u00e4njuutalainen Jakov Mihailovit\u0161 Berger.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Lento 714<\/em>:n todenmukaisuus perustuu huolelliseen tutkimusty\u00f6h\u00f6n, jota sek\u00e4 Herg\u00e9 ett\u00e4 taustoista vastuussa ollut Bob de Moor tekiv\u00e4t. Herg\u00e9ll\u00e4 oli laaja aineisto kuvamateriaalia polynesialaisten vaatetyyleist\u00e4 ja tiki-jumalista, Borneon el\u00e4imist\u00e4 ja kasvillisuudesta, moderneista pelastuslautoista \u2013 ja jopa UFOista. Realismia lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 kuvitteellisen Syldavian tai San Theodorosin sijaan tarina sijoittuu todelliseen Indonesiaan. Tarinassa on niin paljon yksityiskohtia, ett\u00e4 aloin pohtimaan, kuinka tarkkaan koko lentomatka olisi mahdollista ajoittaa ja paikantaa. <\/p>\n\n\n\n

Tarinan alussa kansainv\u00e4liseen avaruuskongressiin kutsutut tutkimusmatkailijat Tintti, Haddock ja professori Tuhatkauno ovat australialaisen Qantasin lennolla 714 Lontoosta Sydneyyn, kun heid\u00e4n Boeing 707 \u2013koneensa tekee v\u00e4lilaskun Jakartaan Kemajoranin lentokent\u00e4lle. Vuonna 1959 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu Boeing 707 oli viel\u00e4 vuonna 1968 aikansa kehittynein matkustajalentokone \u2013 ensimm\u00e4inen Boeing 747 valmistui vasta samana syksyn\u00e4. Qantas kutsui Lontoo\u2013Sydney \u2013reitti\u00e4\u00e4n Kengurureitiksi<\/em>, sill\u00e4 matka vaati useita \u201dhyppyj\u00e4\u201d eli v\u00e4lilaskuja. Boeing 707:n ensimm\u00e4iskantama t\u00e4ydell\u00e4 kuormalla oli noin 6 900 kilometri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sivuvakaimesta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mist\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisest\u00e4 lentokoneesta oli kyse. V-Jet<\/a><\/strong> oli Qantasin tavaramerkki ohivirtausmoottoreilla varustetulle Boeing 707-138B:lle. Koneen v\u00e4ritys vastaa Qantasin viimeisint\u00e4 ohjeistusta, joka on hyv\u00e4ksytty 12.10.1964. Netist\u00e4 l\u00f6ytyy viel\u00e4 Qantasin vanhat aikataulut<\/a>, josta pystyy tarkastamaan t\u00e4sm\u00e4llisen lennon, jolle Tintti yst\u00e4vineen osallistui. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 kaikista V-Jetill\u00e4 operoineista vuoroista vain yksi tekee v\u00e4lilaskun Jakartassa: keskiviikkoisin kello 16.30 Lontoosta l\u00e4htenyt vuoro, jonka v\u00e4lilaskupaikoiksi on merkitty Rooma, Ateena, Teheran, Bangkok, Singapore ja D\u017eakarta (tuolloisen kirjoitusasun mukaan). Tied\u00e4mme siis varmasti, ett\u00e4 Tintti saapui Jakartaan jonain torstaina kello 19.55 vuonna 1968 \u2013 vuodenaikaa on harmi kyll\u00e4 mahdotonta p\u00e4\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n

Jakartassa Tintti ja Haddock t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t tuttuun eestil\u00e4iseen lentokapteeniin Pjotr Pahkiin, josta on tullut sveitsil\u00e4isen miljard\u00f6\u00f6rin Laszlo Carreidasin yksityiskonelent\u00e4j\u00e4. Carreidas, \u201dmies-joka-ei-koskaan-naura\u201d, on matkalla samaan kongressiin ja kutsuu \u2013 tai pikemminkin vaatii \u2013 Tintin yst\u00e4vineen taittamaan lopun matkaa h\u00e4nen yksityiskoneellaan. Omalaatuinen ja \u00e4ksy lentokonetehtailija Carreidas on yksi albumin kiehtovimpia hahmoja. H\u00e4nen esikuvanaan on ollut ranskalainen Marcel Dassault<\/a> (1892\u20131986), jonka pukeutumistyyli oli samalla tavalla j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt 30-luvulle. Carreidas on homssuinen ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pihi; h\u00e4n on my\u00f6s sairaalloisen kiintynyt ennen sotia valmistettuun Brosse and Clackwell<\/em> \u2013hattuunsa. Carreidasista paljastuu tarinan aikana kaikenlaisia kiehtovia yksityiskohtia: H\u00e4n on syntynyt vuonna 1899 ja oli jo lapsena moraaliton ja h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n. H\u00e4nen \u00e4idinpuoleinen isois\u00e4ns\u00e4 oli armenialainen sokerileipuri Erzurumista (nyk. Turkissa), mutta Carreidasin etunimi viittaa unkarilaiseen syntyper\u00e4\u00e4n. Sukunimi on Herg\u00e9lle tyypillinen sanaleikki: carr\u00e9 d\u2019as<\/em> tarkoittaa \u201dnelj\u00e4 \u00e4ss\u00e4\u00e4\u201d,  ja mit\u00e4p\u00e4 l\u00f6ytyyk\u00e4\u00e4n Carreidas-yhti\u00f6iden logosta?<\/p>\n\n\n\n

Carreidasilla on v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 salainen tili sveitsil\u00e4isess\u00e4 pankissa, jonne on talletettu yli kaksi miljoonaa dollaria k\u00e4teist\u00e4. Kyseess\u00e4 on suunnaton summa, sill\u00e4 nykyrahaksi muutettuna se vastaa noin 18 miljoonaa euroa. N\u00e4iden rahojen saamiseksi Rastapopoulosin johtama joukko rikollisia, joihin kuuluu Carreidasin brittil\u00e4inen miespalvelija Spalding, radisti Hans B\u00f6hm ja lent\u00e4j\u00e4 Paolo Colombani, on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kaapata koneen Sumbawan<\/a> yl\u00e4puolella. Carreidas 160 Golf Tango Fox<\/em> \u2013lennon t\u00e4sm\u00e4llinen reitti on mahdollista rekonstruoida annettujen ilmoitusten perusteella. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Sivulla 12 kapteeni Pahk ilmoittaa koneen ylitt\u00e4v\u00e4n parhaillaan Mataramin radiomajakkaa Lombokin saarella, suunta kohti Sumbawaa, Floresia ja Timoria. Siell\u00e4 koneen on tarkoitus siirty\u00e4 Makassarin lennonjohdolta Darwinin lennonjohdon alaisuuteen. Kaapparit l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t viimeisen sijainti-ilmoituksensa sivulla 14: kone on Sumbawan yl\u00e4puolella. Sen j\u00e4lkeen he laskeutuvat pilvien alapuolelle v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen tutkat ja muuttavat kurssin kohti Bandanmerta ja asumatonta Pulau-Pulau Bomban saarta.<\/p>\n\n\n\n

Pulau-Pulau Bomba on itsess\u00e4\u00e4n mielikuvituksen tulosta, mutta tied\u00e4mme siit\u00e4 seuraavat asiat:<\/p>\n\n\n\n