{"id":301,"date":"2012-03-15T10:55:43","date_gmt":"2012-03-15T08:55:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=301"},"modified":"2023-12-14T13:09:36","modified_gmt":"2023-12-14T11:09:36","slug":"kummat-maat-i-rapulipun-alla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=301","title":{"rendered":"Kummat maat \u2013 Rapulipun alla"},"content":{"rendered":"\n

Harvoin n\u00e4kyv\u00e4t kahden eri aikakauden reunat yht\u00e4 ter\u00e4v\u00e4sti kuin 1562 Liivinmaalla. Siihen asti nykyisen Eestin ja Latvian alueet olivat kuuluneet Liivinmaan ristiretkel\u00e4isvaltiolle. Aikalaiset tunsivat sen paremmin kirkollisella nimell\u00e4\u00e4n Terra Mariana<\/em>, Maarianmaa. Alun perin paavilliseksi suojelusvaltioksikin kaavailtu Kalpaveljien perustama Liivinmaa oli keskiaikainen valtio sanan kaikissa merkityksiss\u00e4: Maata hallitsi vierasmaalainen hengellinen ylimyst\u00f6, ritarit ja piispat. Paikallinen v\u00e4est\u00f6 eli t\u00e4ydellisess\u00e4 maaorjuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta paljon vett\u00e4 oli ehtinyt virrata V\u00e4in\u00e4joessa sen j\u00e4lkeen kun ritarikunta oli alunperin pakkok\u00e4\u00e4nnytt\u00e4nyt maan. Jerusalem ei ollut en\u00e4\u00e4  maailman keskus; renessanssi oli tullut ja useimmissa muissa maissa my\u00f6s mennyt; uskonpuhdistus oli potkaissut paavinvallan kannattajat pois Pohjois-Euroopasta. Liivinmaan ritarit olivat voimattomia 1500\u2013luvun tuliasein varustettuja massa-armeijoita vastaan. Armoniskun Liivinmaalle antoi Moskovan modernisoija ja hirmuhallitsija Ivan Vasiljevit\u0161<\/a>. Moskova, Tanska, Ruotsi ja Puola-Liettuan Rzeczpospolita<\/em> jakoivat maat kesken\u00e4\u00e4n. Ritarikunnan viimeinen maamestari Gotthard Kettler<\/strong> osoitti tilannetajunsa: H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi luterilaisuuteen ja lakkautti koko hengellisen ritarikunnan sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 h\u00e4n saisi hallita omia sukumaitaan. N\u00e4in my\u00f6s tapahtui.<\/p>\n\n\n\n

Gotthardista tuli Kuurinmaan herttua. Nimellisesti Puolan vasallina mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin riippumattomana herttuakuntana Kettlerin suvun ja saksalaisen aateliskorporaation yksityisomaisuutenaan hallitsemasta, takapajuisesta maatalousmaasta alkoi \u00e4kisti ja t\u00e4ysin odottamatta kehitty\u00e4 It\u00e4meren alueen nykyaikaisin valtio. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli yksi mies: herttua Jakob Kettler <\/strong>(1610\u20131682), Gotthardin pojanpoika. H\u00e4n oli opiskellut Hollannissa, joka tuohon aikaan oli vallankumouksellisten ajatusten, tieteen ja teknologian maa. Jakob innostui merkantilismista. H\u00e4n kutsui pieneen herttuakuntaansa tiedemiehi\u00e4 kaikkialta Euroopasta. H\u00e4n kehitti maataloutta, otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia viljalajikkeita, perusti rautasulattoja ja salpietarinkeitt\u00e4m\u00f6it\u00e4, lasitehtaita sek\u00e4 saippua\u2013 ja paperitehtaita.<\/p>\n\n\n\n

Mutta viel\u00e4 kummempaa tapahtuu: Jakob oli vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 todelliset rikkaudet eiv\u00e4t synny kynt\u00f6- ja kylv\u00f6puuhista vaan kaupank\u00e4ynnist\u00e4. Ventspilsiin kutsuttiin hollantilaisia laivanveist\u00e4ji\u00e4, jotka saivat teht\u00e4v\u00e4kseen rakentaa herttualle Euroopan nykyaikaisimman laivaston. Koska jokaisella menestyv\u00e4ll\u00e4 valtiolla oli siirtomaita, Jakob pyrki hankkimaan niit\u00e4. Voimakkaan laivastonsa avulla Kuurinmaasta tuli maailman pienin siirtomaavalta. 1650\u2013luvun alussa Kuurinmaan laivaston vadelmanpunainen rapulippu liehui kahdessa paikassa maailman toisella puolella: Tobagon saaren Antilleilla ja Gambiajoen suulla St. Andrewin saarella Afrikassa. Tobagosta tuli Uusi Kuurinmaa (Neu-Kurland<\/em>), jonne muutti kaiken kaikkiaan pari tuhatta kuurinmaalaista. Samaan aikaan kun purjehdus Turusta Tallinnaan tai Lyypekkiin oli suomalaiselle eksoottisinta mit\u00e4 saattoi ajatella, liivi\u00e4 ja l\u00e4tti\u00e4 puhuneet seilorit heitteliv\u00e4t toisiaan kookosp\u00e4hkin\u00f6ill\u00e4 L\u00e4nsi-Intiassa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Kuurinmaan laivastolippu, musta taskurapu vadelmanpunaisella pohjalla<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Siirtomaat tuottivat Baltiaan ihmeit\u00e4, joista naapurimaissa Puolassa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Ruotsissa ei oltu kuultukaan: sokeria, tupakkaa, kahvia, puuvillaa, inkiv\u00e4\u00e4ri\u00e4, rommia, kaakaota, kilpikonnia ja papukaijoja. Jakob m\u00f6i niit\u00e4 eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan ja pian herttuakunnan laivasto kasvoi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yli 200 alusta, joista 40 suuria ja nopeita kaljuunoita. Pienest\u00e4 Kuurinmaan nokassa sijaitsevasta k\u00e4\u00e4pi\u00f6valtiosta oli tullut It\u00e4meren ylivoimaisesti suurin merimahti, joka kilpaili Hollannin kanssa. N\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 rapulipun alla vain taivas oli rajana.<\/p>\n\n\n\n

Ku\u0123is senatn\u012bgs<\/em>
Tuv\u0101k peld, un redzu tam iesarkan\u0101 flag\u0101<\/em>
V\u0113zis melns un l\u012bks.<\/em>
Vai no Gambijas tev braukt, vai Tabago krastiem<\/em>
Hercogs J\u0113kabs liek,<\/em>
Bur\u0101m piep\u016bst\u0101m, \u017euburainiem mastiem,<\/em>
C\u0113lais kurzemniek?<\/em><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Kuurinmaan herttua Jakobia ja laivojaan esitt\u00e4v\u00e4 herooinen maalaus<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Osaltaan menestys oli johtunut siit\u00e4, ett\u00e4 ulkopoliittisesti herttua Jakob oli liittoutunut protestanttisen Englannin ja Hollannin kanssa katolista Espanjaa vastaan. Liitto alkoi rakoilla, kun Hollanti ja Englanti alkoivat kinastella kesken\u00e4\u00e4n siirtomaidensa laajentamisesta, ja Kuurinmaan koloniat joutuivat n\u00e4iden kahden kiistakapulaksi. Herttualla oli omiakin ongelmia: Kuurinmaa oli joutunut keskelle Pohjan sotaa. Ruotsalaiset joukot olivat miehitt\u00e4neet maan ja herttua itse joutui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n pari vuotta vankeudessa (1600\u2013luvun puoliv\u00e4li oli id\u00e4ss\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hirve\u00e4n sekavaa aikaa: Karjalassa k\u00e4ytiin ns. ruptuurisotaa<\/a> ja hetmani Bogdan Hmelnitskin kapina<\/a> Puolaa vastaan ajoi mukaan my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n ja Krimin kaanin).<\/p>\n\n\n\n

Hollanti k\u00e4ytti Pohjan sotaa hyv\u00e4kseen ja kaappasi Uuden Kuurinmaan 1659, mutta Olivan rauha<\/a> palautti sen takaisin. Sitten tulivat espanjalaiset ja bukanieerit<\/a>. El\u00e4m\u00e4 Karibialla ei ollut koskaan kovin rauhallista. Herttua Jakobin kuoltua koko siirtomaa myytiin Hollannille, ja kuurinmaalaiset kolonistit sulautuivat muihin protestanttisiin siirtolaisiin. Mielenkiintoisena sivuhuomiona mainittakoon, ett\u00e4 Uuden Kuurinmaan kuvern\u00f6\u00f6rej\u00e4 kuitenkin nimitettiin vuoteen 1795 asti, jotta heid\u00e4n nimiss\u00e4\u00e4n voitiin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 virallisia kaapparikirjoja Karibialla toimiville kuurinmaalaisille merirosvoille.<\/p>\n\n\n\n

Kuurinmaan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n nousu k\u00e4\u00e4pi\u00f6valtiosta kukoistukseen tapahtui muutamassa vuosikymmeness\u00e4 ja katosi yht\u00e4 nopeasti. Kaikki oli riippunut herttua Jakob Kettlerin omista ponnistuksista. Jakobin kuoleman j\u00e4lkeen Kuurinmaan teollinen toiminta taantui, ulkomaankauppa lakkasi, laivasto myytiin, eik\u00e4 se en\u00e4\u00e4 eronnut maatalousvaltaisista naapurimaistaan. Taloudellinen hyvinvointi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4kym\u00e4\u00e4n Kuurinmaan kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kahtiajako kauppaa k\u00e4yv\u00e4\u00e4n saksalaiseen yl\u00e4luokkaan ja maata viljelev\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n pysyi koskemattomana. Saksalaisten ritarien j\u00e4lkel\u00e4isille liivil\u00e4inen oli yh\u00e4 lukutaidoton maaorja, niin merkitykset\u00f6n ja v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen, ettei edes h\u00e4nen pakanuuteensa puututtu \u2013 vaikka rapulipun alla olisi yhdess\u00e4 purjehdittu.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Harvoin n\u00e4kyv\u00e4t kahden eri aikakauden reunat yht\u00e4 ter\u00e4v\u00e4sti kuin 1562 Liivinmaalla. Siihen asti nykyisen Eestin ja Latvian alueet olivat kuuluneet Liivinmaan ristiretkel\u00e4isvaltiolle. Aikalaiset tunsivat sen paremmin kirkollisella nimell\u00e4\u00e4n Terra Mariana, Maarianmaa. Alun perin paavilliseksi suojelusvaltioksikin kaavailtu Kalpaveljien perustama Liivinmaa oli keskiaikainen valtio sanan kaikissa merkityksiss\u00e4: Maata hallitsi vierasmaalainen hengellinen ylimyst\u00f6, ritarit ja piispat. Paikallinen v\u00e4est\u00f6 eli t\u00e4ydellisess\u00e4 maaorjuudessa. Mutta paljon vett\u00e4 oli ehtinyt virrata V\u00e4in\u00e4joessa sen j\u00e4lkeen kun ritarikunta oli alunperin pakkok\u00e4\u00e4nnytt\u00e4nyt maan. Jerusalem ei ollut en\u00e4\u00e4  maailman keskus; renessanssi oli tullut ja useimmissa muissa maissa my\u00f6s mennyt; uskonpuhdistus oli potkaissut paavinvallan kannattajat pois Pohjois-Euroopasta. Liivinmaan ritarit olivat voimattomia 1500\u2013luvun tuliasein varustettuja massa-armeijoita vastaan. Armoniskun Liivinmaalle antoi Moskovan modernisoija ja hirmuhallitsija Ivan Vasiljevit\u0161. Moskova, Tanska, Ruotsi ja Puola-Liettuan Rzeczpospolita jakoivat maat kesken\u00e4\u00e4n. Ritarikunnan viimeinen maamestari Gotthard Kettler osoitti tilannetajunsa: H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi luterilaisuuteen ja lakkautti koko hengellisen ritarikunnan sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 h\u00e4n saisi hallita omia sukumaitaan. N\u00e4in my\u00f6s tapahtui. Gotthardista tuli Kuurinmaan herttua. Nimellisesti Puolan vasallina mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin riippumattomana herttuakuntana Kettlerin suvun ja saksalaisen aateliskorporaation yksityisomaisuutenaan hallitsemasta, takapajuisesta maatalousmaasta alkoi \u00e4kisti ja t\u00e4ysin odottamatta kehitty\u00e4 It\u00e4meren alueen nykyaikaisin valtio. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli yksi mies: herttua Jakob Kettler (1610\u20131682), Gotthardin pojanpoika. H\u00e4n oli opiskellut Hollannissa, joka tuohon aikaan oli vallankumouksellisten ajatusten, tieteen ja teknologian maa. Jakob innostui merkantilismista. H\u00e4n kutsui pieneen herttuakuntaansa tiedemiehi\u00e4 kaikkialta Euroopasta. H\u00e4n kehitti maataloutta, otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia viljalajikkeita, perusti rautasulattoja ja salpietarinkeitt\u00e4m\u00f6it\u00e4, lasitehtaita sek\u00e4 saippua\u2013 ja paperitehtaita. Mutta viel\u00e4 kummempaa tapahtuu: Jakob oli vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 todelliset rikkaudet eiv\u00e4t synny kynt\u00f6- ja kylv\u00f6puuhista vaan kaupank\u00e4ynnist\u00e4. Ventspilsiin kutsuttiin hollantilaisia laivanveist\u00e4ji\u00e4, jotka saivat teht\u00e4v\u00e4kseen rakentaa herttualle Euroopan nykyaikaisimman laivaston. Koska jokaisella menestyv\u00e4ll\u00e4 valtiolla oli siirtomaita, Jakob pyrki hankkimaan niit\u00e4. Voimakkaan laivastonsa avulla Kuurinmaasta tuli maailman pienin siirtomaavalta. 1650\u2013luvun alussa Kuurinmaan laivaston vadelmanpunainen rapulippu liehui kahdessa paikassa maailman toisella puolella: Tobagon saaren Antilleilla ja Gambiajoen suulla St. Andrewin saarella Afrikassa. Tobagosta tuli Uusi Kuurinmaa (Neu-Kurland), jonne muutti kaiken kaikkiaan pari tuhatta kuurinmaalaista. Samaan aikaan kun purjehdus Turusta Tallinnaan tai Lyypekkiin oli suomalaiselle eksoottisinta mit\u00e4 saattoi ajatella, liivi\u00e4 ja l\u00e4tti\u00e4 puhuneet seilorit heitteliv\u00e4t toisiaan kookosp\u00e4hkin\u00f6ill\u00e4 L\u00e4nsi-Intiassa. Siirtomaat tuottivat Baltiaan ihmeit\u00e4, joista naapurimaissa Puolassa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Ruotsissa ei oltu kuultukaan: sokeria, tupakkaa, kahvia, puuvillaa, inkiv\u00e4\u00e4ri\u00e4, rommia, kaakaota, kilpikonnia ja papukaijoja. Jakob m\u00f6i niit\u00e4 eteenp\u00e4in hyv\u00e4\u00e4n hintaan ja pian herttuakunnan laivasto kasvoi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yli 200 alusta, joista 40 suuria ja nopeita kaljuunoita. Pienest\u00e4 Kuurinmaan nokassa sijaitsevasta k\u00e4\u00e4pi\u00f6valtiosta oli tullut It\u00e4meren ylivoimaisesti suurin merimahti, joka kilpaili Hollannin kanssa. N\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 rapulipun alla vain taivas oli rajana. Ku\u0123is senatn\u012bgs Tuv\u0101k peld, un redzu tam iesarkan\u0101 flag\u0101V\u0113zis melns un l\u012bks.Vai no Gambijas tev braukt, vai Tabago krastiemHercogs J\u0113kabs liek,Bur\u0101m piep\u016bst\u0101m, \u017euburainiem mastiem,C\u0113lais kurzemniek? Osaltaan menestys oli johtunut siit\u00e4, ett\u00e4 ulkopoliittisesti herttua Jakob oli liittoutunut protestanttisen Englannin ja Hollannin kanssa katolista Espanjaa vastaan. Liitto alkoi rakoilla, kun Hollanti ja Englanti alkoivat kinastella kesken\u00e4\u00e4n siirtomaidensa laajentamisesta, ja Kuurinmaan koloniat joutuivat n\u00e4iden kahden kiistakapulaksi. Herttualla oli omiakin ongelmia: Kuurinmaa oli joutunut keskelle Pohjan sotaa. Ruotsalaiset joukot olivat miehitt\u00e4neet maan ja herttua itse joutui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n pari vuotta vankeudessa (1600\u2013luvun puoliv\u00e4li oli id\u00e4ss\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hirve\u00e4n sekavaa aikaa: Karjalassa k\u00e4ytiin ns. ruptuurisotaa ja hetmani Bogdan Hmelnitskin kapina Puolaa vastaan ajoi mukaan my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n ja Krimin kaanin). Hollanti k\u00e4ytti Pohjan sotaa hyv\u00e4kseen ja kaappasi Uuden Kuurinmaan 1659, mutta Olivan rauha palautti sen takaisin. Sitten tulivat espanjalaiset ja bukanieerit. El\u00e4m\u00e4 Karibialla ei ollut koskaan kovin rauhallista. Herttua Jakobin kuoltua koko siirtomaa myytiin Hollannille, ja kuurinmaalaiset kolonistit sulautuivat muihin protestanttisiin siirtolaisiin. Mielenkiintoisena sivuhuomiona mainittakoon, ett\u00e4 Uuden Kuurinmaan kuvern\u00f6\u00f6rej\u00e4 kuitenkin nimitettiin vuoteen 1795 asti, jotta heid\u00e4n nimiss\u00e4\u00e4n voitiin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 virallisia kaapparikirjoja Karibialla toimiville kuurinmaalaisille merirosvoille. Kuurinmaan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n nousu k\u00e4\u00e4pi\u00f6valtiosta kukoistukseen tapahtui muutamassa vuosikymmeness\u00e4 ja katosi yht\u00e4 nopeasti. Kaikki oli riippunut herttua Jakob Kettlerin omista ponnistuksista. Jakobin kuoleman j\u00e4lkeen Kuurinmaan teollinen toiminta taantui, ulkomaankauppa lakkasi, laivasto myytiin, eik\u00e4 se en\u00e4\u00e4 eronnut maatalousvaltaisista naapurimaistaan. Taloudellinen hyvinvointi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4kym\u00e4\u00e4n Kuurinmaan kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kahtiajako kauppaa k\u00e4yv\u00e4\u00e4n saksalaiseen yl\u00e4luokkaan ja maata viljelev\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n pysyi koskemattomana. Saksalaisten ritarien j\u00e4lkel\u00e4isille liivil\u00e4inen oli yh\u00e4 lukutaidoton maaorja, niin merkitykset\u00f6n ja v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen, ettei edes h\u00e4nen pakanuuteensa puututtu \u2013 vaikka rapulipun alla olisi yhdess\u00e4 purjehdittu.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":515,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,23],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/301"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=301"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/301\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":517,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/301\/revisions\/517"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=301"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=301"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=301"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}