{"id":296,"date":"2012-03-04T15:29:00","date_gmt":"2012-03-04T13:29:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=296"},"modified":"2024-01-04T22:28:13","modified_gmt":"2024-01-04T20:28:13","slug":"kalifornian-keisari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=296","title":{"rendered":"Kalifornian keisari"},"content":{"rendered":"\n<p>Aiemmin k\u00e4sitellyst\u00e4 saksalaisesta 30-luvun swing-musiikista\u00a0on vain lyhyt hypp\u00e4ys westerneihin. My\u00f6s kansallissosialistisessa Saksassa tehtiin l\u00e4nnenelokuvia, ja miksei olisi, sill\u00e4 Adolf Hitler jumaloi\u00a0<strong><a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Karl_May\">Karl Mayn<\/a><\/strong>\u00a0seikkailukirjoja. Saksaa puhuvia gringoja ja englantia puhuvia intiaaneja n\u00e4htiin 30-luvulla mm. August Kernin\u00a0<em>Der goldene Gletscheriss\u00e4<\/em>, Herbert Selpin\u00a0<em>Sergeant Berryss\u00e4<\/em>\u00a0ja <em>Wasser f\u00fcr Carnitogassa<\/em>\u00a0sek\u00e4\u00a0Paul Verhoevenin\u00a0<em>Gold in New Friscossa<\/em>. Mik\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan voita\u00a0<strong><a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Luis_Trenker\">Luis Trenkerin<\/a><\/strong>\u00a0<em>Der kaiser von Kalifornien<\/em>\u00a0-elokuvaa vuodelta 1936, joka monen kriitikon mielest\u00e4 on edelleen paras saksalainen l\u00e4nnenelokuva. Trenker oli sek\u00e4 elokuvan tuottaja, k\u00e4sikirjoittaja ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4j\u00e4. On varsin kuvaavaa ett\u00e4 amerikkalaiset kielsiv\u00e4t Trenkerin elokuvan sodan j\u00e4lkeen Saksassa amerikanvastaisena, neuvostoliittolaiset taas Amerikkaa ihannoivana.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Der kaiser von Kalifornien\u00a0<\/em>on oikeastaan filmatisointi ranskalaisen Blaise Cendras\u2019n (oik. Fr\u00e9d\u00e9ric Sausser)\u00a01926 kirjoittamasta novellista\u00a0<em>L\u2019or<\/em>. Se kertoo 1839 Amerikkaan l\u00e4hteneest\u00e4\u00a0<strong><a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/John_Sutter\">Johann August Sutterista<\/a><\/strong>, joka teki valtavan aluevaltauksen, joutui sitten kultakuumeen pauloihin ja koki vararikon vuonna 1848.\u00a0Kirja k\u00e4\u00e4nnettiin englanniksi 1927; neuvostoliittolainen\u00a0Sergei Eisenstein\u00a0teki 1930 siit\u00e4 k\u00e4sikirjoituksen jota ei koskaan filmattu. Yhdysvalloissa kirja muuttui perinteiseksi Hollywood-westerniksi\u00a0<em>Kultaa ja verta<\/em>\u00a0(<em>Sutter\u2019s Gold<\/em>, 1937).\u00a0Yhteist\u00e4 saksalaiselle ja amerikkalaiselle westernille on voiman ihannointi sek\u00e4 rosseaulainen sokea kaipuu vapauteen ja menneeseen, luontoon ja viattomuuden tilaan. Trenkerin esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00a0<em>Der kaiser\u00a0von Kalifornien<\/em>in p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ll\u00e4 Johann Sutterilla on ter\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4 ja nopea k\u00e4si, joiden avulla h\u00e4n toteuttaa darwinismia preerialla ja pyrkii perustamaan viel\u00e4 l\u00e4hes asumattomaan Kaliforniaan saksalaisille arvoille ja arjalaiselle siemenelle uskollisen agraarisen utopian,\u00a0<em>New Helvetian<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Mielenkiintoisia ovat saksalaisen ja amerikkalaisen westernin asenteiden ja arvomaailman erot. Sutteria ajaa kaukaiseen l\u00e4nteen kansallismielisen runoilijan\u00a0Ernst Moritz Arndtin\u00a0henki ja ilmestys. Kansallissosialistisissa elokuvissa rikkaus ei ole tie onneen. Pelk\u00e4n sanan \u201ckulta\u201d esiintyminen elokuvan nimess\u00e4 vihjaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n turmeltumiseen tai per\u00e4ti kuolemaan, kuten\u00a0Veit Harlanin\u00a0<em>Die goldene Stadtissa<\/em>. Kaupunkeihin keskittyv\u00e4n likaisen p\u00e4\u00e4omatalouden vastakohtana on\u00a0<em>Blut und Boden<\/em>\u00a0-filosofian mukainen \u201cluonnollinen\u201d agraari-ihanne, jota\u00a0Kalifornian keisarissakin\u00a0turhaan tavoitellaan. Saksalainen western korostaa rahan turmelevaa valtaa siin\u00e4 miss\u00e4 amerikkalaisen westernin sankarit rikastuvat. Toinen saksalaista ja amerikkalaista westerni\u00e4 jyrk\u00e4sti erottava piirre on suhtautuminen alkuper\u00e4isasukkaisiin.\u00a0<em>Der kaiser von Kalifornienin<\/em>\u00a0intiaanit ovat Sutterin pelastavia, luonnon kanssa sopusoinnussa el\u00e4vi\u00e4, ylev\u00e4piirteisi\u00e4 ja tiipiins\u00e4 hakaristikuvioin koristelevia jaloja villej\u00e4, siin\u00e4 miss\u00e4 amerikkalaisessa westerniss\u00e4 julmia intiaaneja tapetaan kansallisen turvallisuuden nimiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kupan lailla levi\u00e4v\u00e4 Kalifornian kultakuume murskaa Sutterin unelmat ja perinteisen maatalousyhteiskunnan. Yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 New Helvetia muuttuukin San Franciscoksi, keinottelijoiden ja roistojen hallitsemaksi paheiden pes\u00e4ksi jossa kuhisee kiinalaisia narkomaaneja ja mustaihoisia huoria. Sutter ei kuitenkaan luovu utopiastaan, ei vaihda sit\u00e4 rahasta pois, vaan seisoo unelmansa takana katkeraan loppuun ja tuhoon asti. Karl Mayn,\u00a0Jack Londonin\u00a0ja\u00a0Friedrich Nietzschen\u00a0filosofiaa yhdistelev\u00e4\u00e4n Sutteriin, jota kadulla liikkuva autokin j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4, sopii erinomaisesti sanat jotka Harmonica sanoo Frankista\u00a0<em>Huuliharppukostajan<\/em> finaalissa: \u201c<em>An ancient race.<\/em>\u201d Kun Arndtin henki ilmestyy viel\u00e4 kerran kaiken menett\u00e4neelle Sutterille ja kysyy\u00a0<em>\u201cMiksi taistelet? Oikein tai v\u00e4\u00e4rin, mutta et voi est\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4\u201d<\/em>, kysymykseen ei voi olla kuin yksi vastaus:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201cKoska minun t\u00e4ytyy. Koska min\u00e4 olen mies.\u201d<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aiemmin k\u00e4sitellyst\u00e4 saksalaisesta 30-luvun swing-musiikista\u00a0on vain lyhyt hypp\u00e4ys westerneihin. My\u00f6s kansallissosialistisessa Saksassa tehtiin l\u00e4nnenelokuvia, ja miksei olisi, sill\u00e4 Adolf Hitler jumaloi\u00a0Karl Mayn\u00a0seikkailukirjoja. Saksaa puhuvia gringoja ja englantia puhuvia intiaaneja n\u00e4htiin 30-luvulla mm. August Kernin\u00a0Der goldene Gletscheriss\u00e4, Herbert Selpin\u00a0Sergeant Berryss\u00e4\u00a0ja Wasser f\u00fcr Carnitogassa\u00a0sek\u00e4\u00a0Paul Verhoevenin\u00a0Gold in New Friscossa. Mik\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan voita\u00a0Luis Trenkerin\u00a0Der kaiser von Kalifornien\u00a0-elokuvaa vuodelta 1936, joka monen kriitikon mielest\u00e4 on edelleen paras saksalainen l\u00e4nnenelokuva. Trenker oli sek\u00e4 elokuvan tuottaja, k\u00e4sikirjoittaja ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4j\u00e4. On varsin kuvaavaa ett\u00e4 amerikkalaiset kielsiv\u00e4t Trenkerin elokuvan sodan j\u00e4lkeen Saksassa amerikanvastaisena, neuvostoliittolaiset taas Amerikkaa ihannoivana. Der kaiser von Kalifornien\u00a0on oikeastaan filmatisointi ranskalaisen Blaise Cendras\u2019n (oik. Fr\u00e9d\u00e9ric Sausser)\u00a01926 kirjoittamasta novellista\u00a0L\u2019or. Se kertoo 1839 Amerikkaan l\u00e4hteneest\u00e4\u00a0Johann August Sutterista, joka teki valtavan aluevaltauksen, joutui sitten kultakuumeen pauloihin ja koki vararikon vuonna 1848.\u00a0Kirja k\u00e4\u00e4nnettiin englanniksi 1927; neuvostoliittolainen\u00a0Sergei Eisenstein\u00a0teki 1930 siit\u00e4 k\u00e4sikirjoituksen jota ei koskaan filmattu. Yhdysvalloissa kirja muuttui perinteiseksi Hollywood-westerniksi\u00a0Kultaa ja verta\u00a0(Sutter\u2019s Gold, 1937).\u00a0Yhteist\u00e4 saksalaiselle ja amerikkalaiselle westernille on voiman ihannointi sek\u00e4 rosseaulainen sokea kaipuu vapauteen ja menneeseen, luontoon ja viattomuuden tilaan. Trenkerin esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00a0Der kaiser\u00a0von Kalifornienin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ll\u00e4 Johann Sutterilla on ter\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4 ja nopea k\u00e4si, joiden avulla h\u00e4n toteuttaa darwinismia preerialla ja pyrkii perustamaan viel\u00e4 l\u00e4hes asumattomaan Kaliforniaan saksalaisille arvoille ja arjalaiselle siemenelle uskollisen agraarisen utopian,\u00a0New Helvetian. Mielenkiintoisia ovat saksalaisen ja amerikkalaisen westernin asenteiden ja arvomaailman erot. Sutteria ajaa kaukaiseen l\u00e4nteen kansallismielisen runoilijan\u00a0Ernst Moritz Arndtin\u00a0henki ja ilmestys. Kansallissosialistisissa elokuvissa rikkaus ei ole tie onneen. Pelk\u00e4n sanan \u201ckulta\u201d esiintyminen elokuvan nimess\u00e4 vihjaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n turmeltumiseen tai per\u00e4ti kuolemaan, kuten\u00a0Veit Harlanin\u00a0Die goldene Stadtissa. Kaupunkeihin keskittyv\u00e4n likaisen p\u00e4\u00e4omatalouden vastakohtana on\u00a0Blut und Boden\u00a0-filosofian mukainen \u201cluonnollinen\u201d agraari-ihanne, jota\u00a0Kalifornian keisarissakin\u00a0turhaan tavoitellaan. Saksalainen western korostaa rahan turmelevaa valtaa siin\u00e4 miss\u00e4 amerikkalaisen westernin sankarit rikastuvat. Toinen saksalaista ja amerikkalaista westerni\u00e4 jyrk\u00e4sti erottava piirre on suhtautuminen alkuper\u00e4isasukkaisiin.\u00a0Der kaiser von Kalifornienin\u00a0intiaanit ovat Sutterin pelastavia, luonnon kanssa sopusoinnussa el\u00e4vi\u00e4, ylev\u00e4piirteisi\u00e4 ja tiipiins\u00e4 hakaristikuvioin koristelevia jaloja villej\u00e4, siin\u00e4 miss\u00e4 amerikkalaisessa westerniss\u00e4 julmia intiaaneja tapetaan kansallisen turvallisuuden nimiss\u00e4. Kupan lailla levi\u00e4v\u00e4 Kalifornian kultakuume murskaa Sutterin unelmat ja perinteisen maatalousyhteiskunnan. Yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 New Helvetia muuttuukin San Franciscoksi, keinottelijoiden ja roistojen hallitsemaksi paheiden pes\u00e4ksi jossa kuhisee kiinalaisia narkomaaneja ja mustaihoisia huoria. Sutter ei kuitenkaan luovu utopiastaan, ei vaihda sit\u00e4 rahasta pois, vaan seisoo unelmansa takana katkeraan loppuun ja tuhoon asti. Karl Mayn,\u00a0Jack Londonin\u00a0ja\u00a0Friedrich Nietzschen\u00a0filosofiaa yhdistelev\u00e4\u00e4n Sutteriin, jota kadulla liikkuva autokin j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4, sopii erinomaisesti sanat jotka Harmonica sanoo Frankista\u00a0Huuliharppukostajan finaalissa: \u201cAn ancient race.\u201d Kun Arndtin henki ilmestyy viel\u00e4 kerran kaiken menett\u00e4neelle Sutterille ja kysyy\u00a0\u201cMiksi taistelet? Oikein tai v\u00e4\u00e4rin, mutta et voi est\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4\u201d, kysymykseen ei voi olla kuin yksi vastaus: \u201cKoska minun t\u00e4ytyy. Koska min\u00e4 olen mies.\u201d<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":551,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/296"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=296"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":552,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/296\/revisions\/552"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=296"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=296"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=296"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}