![\"\"](\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/images\/dwarves.jpg\" "\\"New")
<\/p>\n<\/p>\n
J.R.R. Tolkienin Keski-maan monista kielist\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden kieli khuzdul<\/em><\/strong> on v\u00e4hiten tunnettu \u2013 jopa niin huonosti tunnettu, ett\u00e4 sit\u00e4 kutsutaan k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden salaiseksi kieleksi<\/em>. K\u00e4\u00e4pi\u00f6t itse uskoivat, ett\u00e4 kielen oli heille antanut heid\u00e4n luojajumalansa Mahal. Sit\u00e4 pidettiin pyh\u00e4n\u00e4 ja muuttumattomana, mik\u00e4 pitikin paikkaansa. Khuzdulia vaalittiin tarkemmin kuin Suomen kielitoimisto kuumimmissa unelmissaan, eik\u00e4 se vuosituhansien kuluessa muuttunut juurikaan, vaikka samaan aikaan kuolemattomien haltioiden ja kuolevaisten ihmisten kielet saivat koko ajan uusia muotoja.\u00a0Mit\u00e4 me voimme tiet\u00e4\u00e4 khuzdulista? Ja oliko kieli todellakin niin salainen kuin annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4?<\/p>\n Morian k\u00e4\u00e4pi\u00f6kaivannossa Gandalf kertoo Sormuksen saattueen j\u00e4senille, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6ill\u00e4 oli aitohopealle eli mithril<\/em>ille oma, k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielinen nimens\u00e4, jota he eiv\u00e4t paljasta muille (TSH II.4).\u00a0Ensimm\u00e4isen ajan muinaistarussa sankari T\u00farin Turambar kysyi k\u00e4\u00e4pi\u00f6 M\u00eemilt\u00e4, mink\u00e4 nimisi\u00e4 olivat ne juurimukulat joita he s\u00f6iv\u00e4t, ja M\u00eem vastasi: “Nime\u00e4 niill\u00e4 ei ole kuin k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielell\u00e4 jota emme kenellek\u00e4\u00e4n opeta.”<\/em> (KTK:142) Mutta h\u00e4n paljastaa kuitenkin kotipaikkansa Kaljun Vaaran k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielisen nimen\u00a0Sharbhund<\/strong>, mik\u00e4\u00a0“oli sen nimi ennen kuin haltiat muuttivat kaikki nimet”.<\/em> N\u00e4in sanoessaan M\u00eem antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6t olivat asuneet Beleriandissa ennen haltioita, tai sitten kyseess\u00e4 on vain yksi monista M\u00eemin nurkkapatrioottisuuden osoituksista.<\/p>\n K\u00e4\u00e4pi\u00f6 Gimlik\u00e4\u00e4n ei n\u00e4e mitenk\u00e4\u00e4n sopimattomana paljastaa saattueelle Morian paikannimist\u00f6\u00e4. “Min\u00e4 tunnen ne ja tied\u00e4n niiden nimet, sill\u00e4 niiden alla on Khazad-d\u00fbm, K\u00e4\u00e4pi\u00f6kaivanto… Tuolla kohoaa Barazimbar, Punasarvi… ja sen takana ovat Hopeaneula ja Pilvisp\u00e4\u00e4, joita me kutsumme nimell\u00e4 Zirak-zigil ja Bundushath\u00fbr.”<\/em> (TSH II.3). Paikannimet eiv\u00e4t siis ainakaan olleet salaisia. K\u00e4\u00e4pi\u00f6iden kaupungit Khazad-d\u00fbm, Tumunzahar ja Gabilgathol tunnetaan kaikki alkuper\u00e4isell\u00e4 nimell\u00e4\u00e4n.\u00a0Mutta omia nimi\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden sanotaan suojelleen niin mustasukkaisesti, ett\u00e4 he k\u00e4yttiv\u00e4t aina korvikenimi\u00e4 jotka he olivat omaksuneet liittolaistensa kielist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vahvistaa Findegil, Gondorin kuninkaan kirjuri: “Omia salaisia nimi\u00e4\u00e4n, ‘sis\u00e4isi\u00e4’ nimi\u00e4\u00e4n, todellisia nimi\u00e4\u00e4n, k\u00e4\u00e4pi\u00f6t eiv\u00e4t ole koskaan paljastaneet vieraalle kansalle. He eiv\u00e4t kirjoita niit\u00e4 edes hautakiviins\u00e4.” <\/em>Balin, Gimli ja Thorin ovat kaikki Rhovanionin pohjalaisten nimi\u00e4, joita Durinin heimon k\u00e4\u00e4pi\u00f6t olivat historiallisista syist\u00e4 tottuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 khuzdulin todellinen salaisuus olikin\u00a0tosinimiin<\/a>\u00a0liittyv\u00e4 tabu ja osa k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden uskontoa (mik\u00e4li sit\u00e4 voidaan edes erottaa: k\u00e4\u00e4pi\u00f6ys oli<\/em> uskonto). Yleisen uskomuksen mukaan henkil\u00f6n tai olennon todellisen nimen tunteminen \u00a0antaa vallan vaikuttaa h\u00e4neen maagisesti. K\u00e4\u00e4pi\u00f6t eiv\u00e4t kirjoittaneet nimi\u00e4\u00e4n hautakiviin koska he pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 pahantahtoiset muukalaiset saattaisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Juutalaisen perinteen mukaan Jumalan tosinimi\u00a0\u05d9\u05d4\u05d5\u05d4 (Jahve), jota Mooseksen laki kielsi turhaan lausumasta, on niin voimallinen, ett\u00e4 sit\u00e4 ei saa mainita \u00e4\u00e4neen lainkaan, vaan sen sijasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kiertoilmaisuja kuten ha’\u0160em <\/em>(nimi). Allahilla on yhdeks\u00e4nkymmenenyhdeks\u00e4n tunnetun nimens\u00e4 lis\u00e4ksi salainen tosinimi, jota ei tied\u00e4 kuin Jumala itse \u2013 ja kameli.<\/p>\n Uskomus tosinimien olemassaoloon ei Keski-maassa rajoitu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4pi\u00f6ihin. Entti Puuparta h\u00e4mm\u00e4styi kovin kun hobitit Pippin ja Merri paljastavat “todelliset nimens\u00e4” niin kevyesti. Ihmisten ja haltioiden legendoissa Valar<\/em>, Keski-maan arkkienkelit, yksin tuntevat Jumalan tosinimen. Kaikki muut joutuvat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 kiertoilmaisuja kuten Eru<\/em> (‘Yksi’) ja Il\u00favatar<\/em> (‘Kaikki-is\u00e4’<\/a>). Mutta palaamme takaisin k\u00e4\u00e4pi\u00f6 M\u00eemiin. H\u00e4nt\u00e4 nimitettiin v\u00e4h\u00e4k\u00e4\u00e4pi\u00f6ksi, sill\u00e4 h\u00e4n kuului muista k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden suvuista karkotettujen luopioiden heimoon. Oliko heid\u00e4t karkotettu sen vuoksi, etteiv\u00e4t he noudattaneet esi-isiens\u00e4 uskonnollisia tabuja? M\u00eem n\u00e4et esittelee itsens\u00e4 omalla, k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielisell\u00e4 nimell\u00e4\u00e4n, kuten my\u00f6s poikansa Ibunin ja Kh\u00eemin, mik\u00e4 on suoraan ristiriidassa sen kanssa mit\u00e4 gondorilaiset kronikoitsijat k\u00e4\u00e4pi\u00f6ist\u00e4 kertovat. Tiedossamme on kolme muutakin k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielist\u00e4 nime\u00e4: Azaghal<\/strong>, k\u00e4\u00e4pi\u00f6kaupunki Gabilgatholin kuningas, rengaspanssarinkin keksij\u00e4ksi mainittu sepp\u00e4mestari Gamil Zirak<\/strong>, ja Thark\u00fbn<\/strong>, nimi jota k\u00e4\u00e4pi\u00f6t k\u00e4yttiv\u00e4t velho Gandalfista. Py\u00f6riik\u00f6 Gamil Zirak v\u00e4kk\u00e4r\u00e4n\u00e4 haudassaan, vai oliko salailuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 perua?<\/p>\n M\u00eemin v\u00e4ite, ettei khuzdulia opetettu kellek\u00e4\u00e4n, on selke\u00e4 valhe. Alunperin k\u00e4\u00e4pi\u00f6t opettivat kielt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 haltioille. Tunnetuista ihmiskielist\u00e4 ad\u00fbnaic<\/em>, Hadorin huoneen \u00e4idinkieli, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perusrakenteitaan my\u00f6ten kehittyneen khuzdulin vaikutuspiiriss\u00e4. Kerrotaan, ett\u00e4 muinaisina aikoina ihmisten isien ja Durinin huoneen k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden v\u00e4lille kehittyi erityinen vastavuoroinen suhde; ihmiset suojelivat k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4 \u00f6rkeilt\u00e4 ja kasvattivat heille ruokaa, kun taas k\u00e4\u00e4pi\u00f6t vastapalveluksena tekiv\u00e4t ihmisille k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja ty\u00f6kaluja. (Of Dwarves and Men<\/em>, HoME XII). Ilmeisesti khuzdul ei tuohon aikaan ollut niin salainen kieli kuin my\u00f6hemmin. Esimerkiksi ad\u00fbnaicin ‘seitsem\u00e4\u00e4’ tarkoittava sana hazid<\/em> on suora laina k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielest\u00e4. Azaghal n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n ad\u00fbnaicinkielisen verbin azgar\u00e2<\/em>, ‘sotia’. Jos n\u00e4in on, kyseess\u00e4 on toinen suora lainaus khuzdulista ihmiskieleen.<\/p>\n K\u00e4\u00e4pi\u00f6t olisivat opettaneet kielt\u00e4\u00e4n my\u00f6s haltioille, jos n\u00e4m\u00e4 olisivat olleet kiinnostuneita. Haltioiden varhaiset filologit pitiv\u00e4t khuzdulia vaikeana ja mielenkiinnottamana kielen\u00e4 (Letters<\/em> 25, 31). My\u00f6s tunnetun kielitieteellisen tutkielman\u00a0Lhammas<\/em>in tuntematon kirjuri v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t haltiat halunneet oppia k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielt\u00e4. Jo ennen kuin Beleriandin haltiat olivat virallisesti tavanneet k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4 \u2013 Harmaiden annaalien mukaan t\u00e4m\u00e4 tapahtui vuonna 1250 \u2013 he olivat vuosikymmenien ajan mets\u00e4st\u00e4neet ja tappaneet v\u00e4h\u00e4k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4 kuin saalisel\u00e4imi\u00e4. Haltiat kutsuivat heit\u00e4 nimell\u00e4 levain tad-dail<\/em> (“kaksijalkaiset elukat”). Melkein kaikki muutkin khazad-kansaa tarkoittavat haltiakieliset nimet ovat rasistisia ja halventavia: Nogoth<\/em> (ruma, keskenkasvuinen olento), naug<\/em> (kitukasvuinen), dornhoth<\/em> (k\u00f6yrysel\u00e4t, \u00e4nkyr\u00e4kansa). Onko siis ihme, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6ist\u00e4 tuli sis\u00e4\u00e4np\u00e4ink\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ja katkeria?<\/p>\n Vaikka Silmarillionin mukaan haltiat yleisesti ottaen pitiv\u00e4t khuzdulia “k\u00f6mpel\u00f6n\u00e4 ja sulottomana”, kaikki eiv\u00e4t olleet niin ennakkoluuloisia. Sanotaan ett\u00e4 F\u00ebanor<\/strong> \u2013 joka oli my\u00f6s kielitieteilij\u00e4 \u2013 oli oppinut k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielt\u00e4 suoraan sen luojalta. Toisaalta Tolkienin sanojen mukaan kyseess\u00e4 saattoi olla vain F\u00ebanorin suuren maineen perusteella syntynyt tarina (Vinyar Tengwar<\/em> 39,10). Mutta ainakin F\u00ebanorin poika Curufin<\/strong> osasi varmuudella khuzdulia, ja on t\u00e4ytynyt olla muitakin, sill\u00e4 khuzdulin kielest\u00e4 siirtyi harmaahaltioiden kieleen ainakin yksi sana, kheled<\/em>\u00a0(‘lasi’), joka esiintyi muodossa heledh<\/em>. T\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, etteiv\u00e4t ainakaan harmaahaltiat tunteneet lasia, vaan kyseess\u00e4 on j\u00e4lleen yksi monista k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden keksinn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Pengolo\u00f0,\u00a0Noldorin my\u00f6hemmist\u00e4 taruntiet\u00e4jist\u00e4 merkitt\u00e4vin, oli niin kiinnostunut k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden kielest\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4n sai harvinaisen luvan asua Khazad-d\u00fbmissa, jossa h\u00e4n vietti tarpeeksi aikaa oppiakseen paitsi khuzdulia, my\u00f6s k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 viittomakielt\u00e4 iglishmek<\/em>i\u00e4. Pimentohaltia E\u00f6l ja h\u00e4nen poikansa Maeglin olivat molemmat k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden yst\u00e4vi\u00e4 ja vierailivat usein Sinivuorten k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden saleissa. My\u00f6s Galadriel osasi hieman khuzdulia eik\u00e4 ep\u00e4r\u00f6inyt tervehti\u00e4 Gimli\u00e4 h\u00e4nen omalla kielell\u00e4\u00e4n: “Tumma on\u00a0Kheled-z\u00e2ramin<\/a>\u00a0vesi ja kylm\u00e4t ovat\u00a0Kibil-n\u00e2lan<\/a>\u00a0l\u00e4hteet ja ihanat olivat Khazad-d\u00fbmin monipylv\u00e4ikk\u00f6iset salit Esiaikoina, ennen kuin mahtavat kivenalaiset kuninkaat kukistuivat.”<\/em> Kuullessaan noiden paikkojen nimet omalla muinaisella kielell\u00e4\u00e4n Gimli nosti katseensa ja kohtasi h\u00e4nen katseensa; “ja h\u00e4nest\u00e4 tuntui, ett\u00e4 h\u00e4n \u00e4kki\u00e4 katsoi vihollisen syd\u00e4meen ja siell\u00e4 asuikin rakkaus ja ymm\u00e4rt\u00e4mys. Ihmetys t\u00e4ytti h\u00e4nen kasvonsa ja sitten h\u00e4n hymyili vastaukseksi.”<\/em> (TSH II.7).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" J.R.R. Tolkienin Keski-maan monista kielist\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden kieli khuzdul on v\u00e4hiten tunnettu \u2013 jopa niin huonosti tunnettu, ett\u00e4 sit\u00e4 kutsutaan k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden salaiseksi kieleksi. K\u00e4\u00e4pi\u00f6t itse uskoivat, ett\u00e4 kielen oli heille antanut heid\u00e4n luojajumalansa Mahal. Sit\u00e4 pidettiin pyh\u00e4n\u00e4 ja muuttumattomana, mik\u00e4 pitikin paikkaansa. Khuzdulia vaalittiin tarkemmin kuin Suomen kielitoimisto kuumimmissa unelmissaan, eik\u00e4 se vuosituhansien kuluessa muuttunut juurikaan, vaikka samaan aikaan kuolemattomien haltioiden ja kuolevaisten ihmisten kielet saivat koko ajan uusia muotoja.\u00a0Mit\u00e4 me voimme tiet\u00e4\u00e4 khuzdulista? Ja oliko kieli todellakin niin salainen kuin annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4? Morian k\u00e4\u00e4pi\u00f6kaivannossa Gandalf kertoo Sormuksen saattueen j\u00e4senille, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6ill\u00e4 oli aitohopealle eli mithrilille oma, k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielinen nimens\u00e4, jota he eiv\u00e4t paljasta muille (TSH II.4).\u00a0Ensimm\u00e4isen ajan muinaistarussa sankari T\u00farin Turambar kysyi k\u00e4\u00e4pi\u00f6 M\u00eemilt\u00e4, mink\u00e4 nimisi\u00e4 olivat ne juurimukulat joita he s\u00f6iv\u00e4t, ja M\u00eem vastasi: “Nime\u00e4 niill\u00e4 ei ole kuin k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielell\u00e4 jota emme kenellek\u00e4\u00e4n opeta.” (KTK:142) Mutta h\u00e4n paljastaa kuitenkin kotipaikkansa Kaljun Vaaran k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielisen nimen\u00a0Sharbhund, mik\u00e4\u00a0“oli sen nimi ennen kuin haltiat muuttivat kaikki nimet”. N\u00e4in sanoessaan M\u00eem antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6t olivat asuneet Beleriandissa ennen haltioita, tai sitten kyseess\u00e4 on vain yksi monista M\u00eemin nurkkapatrioottisuuden osoituksista. K\u00e4\u00e4pi\u00f6 Gimlik\u00e4\u00e4n ei n\u00e4e mitenk\u00e4\u00e4n sopimattomana paljastaa saattueelle Morian paikannimist\u00f6\u00e4. “Min\u00e4 tunnen ne ja tied\u00e4n niiden nimet, sill\u00e4 niiden alla on Khazad-d\u00fbm, K\u00e4\u00e4pi\u00f6kaivanto… Tuolla kohoaa Barazimbar, Punasarvi… ja sen takana ovat Hopeaneula ja Pilvisp\u00e4\u00e4, joita me kutsumme nimell\u00e4 Zirak-zigil ja Bundushath\u00fbr.” (TSH II.3). Paikannimet eiv\u00e4t siis ainakaan olleet salaisia. K\u00e4\u00e4pi\u00f6iden kaupungit Khazad-d\u00fbm, Tumunzahar ja Gabilgathol tunnetaan kaikki alkuper\u00e4isell\u00e4 nimell\u00e4\u00e4n.\u00a0Mutta omia nimi\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden sanotaan suojelleen niin mustasukkaisesti, ett\u00e4 he k\u00e4yttiv\u00e4t aina korvikenimi\u00e4 jotka he olivat omaksuneet liittolaistensa kielist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vahvistaa Findegil, Gondorin kuninkaan kirjuri: “Omia salaisia nimi\u00e4\u00e4n, ‘sis\u00e4isi\u00e4’ nimi\u00e4\u00e4n, todellisia nimi\u00e4\u00e4n, k\u00e4\u00e4pi\u00f6t eiv\u00e4t ole koskaan paljastaneet vieraalle kansalle. He eiv\u00e4t kirjoita niit\u00e4 edes hautakiviins\u00e4.” Balin, Gimli ja Thorin ovat kaikki Rhovanionin pohjalaisten nimi\u00e4, joita Durinin heimon k\u00e4\u00e4pi\u00f6t olivat historiallisista syist\u00e4 tottuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 khuzdulin todellinen salaisuus olikin\u00a0tosinimiin\u00a0liittyv\u00e4 tabu ja osa k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden uskontoa (mik\u00e4li sit\u00e4 voidaan edes erottaa: k\u00e4\u00e4pi\u00f6ys oli uskonto). Yleisen uskomuksen mukaan henkil\u00f6n tai olennon todellisen nimen tunteminen \u00a0antaa vallan vaikuttaa h\u00e4neen maagisesti. K\u00e4\u00e4pi\u00f6t eiv\u00e4t kirjoittaneet nimi\u00e4\u00e4n hautakiviin koska he pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 pahantahtoiset muukalaiset saattaisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Juutalaisen perinteen mukaan Jumalan tosinimi\u00a0\u05d9\u05d4\u05d5\u05d4 (Jahve), jota Mooseksen laki kielsi turhaan lausumasta, on niin voimallinen, ett\u00e4 sit\u00e4 ei saa mainita \u00e4\u00e4neen lainkaan, vaan sen sijasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kiertoilmaisuja kuten ha’\u0160em (nimi). Allahilla on yhdeks\u00e4nkymmenenyhdeks\u00e4n tunnetun nimens\u00e4 lis\u00e4ksi salainen tosinimi, jota ei tied\u00e4 kuin Jumala itse \u2013 ja kameli. Uskomus tosinimien olemassaoloon ei Keski-maassa rajoitu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4pi\u00f6ihin. Entti Puuparta h\u00e4mm\u00e4styi kovin kun hobitit Pippin ja Merri paljastavat “todelliset nimens\u00e4” niin kevyesti. Ihmisten ja haltioiden legendoissa Valar, Keski-maan arkkienkelit, yksin tuntevat Jumalan tosinimen. Kaikki muut joutuvat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 kiertoilmaisuja kuten Eru (‘Yksi’) ja Il\u00favatar (‘Kaikki-is\u00e4’). Mutta palaamme takaisin k\u00e4\u00e4pi\u00f6 M\u00eemiin. H\u00e4nt\u00e4 nimitettiin v\u00e4h\u00e4k\u00e4\u00e4pi\u00f6ksi, sill\u00e4 h\u00e4n kuului muista k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden suvuista karkotettujen luopioiden heimoon. Oliko heid\u00e4t karkotettu sen vuoksi, etteiv\u00e4t he noudattaneet esi-isiens\u00e4 uskonnollisia tabuja? M\u00eem n\u00e4et esittelee itsens\u00e4 omalla, k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielisell\u00e4 nimell\u00e4\u00e4n, kuten my\u00f6s poikansa Ibunin ja Kh\u00eemin, mik\u00e4 on suoraan ristiriidassa sen kanssa mit\u00e4 gondorilaiset kronikoitsijat k\u00e4\u00e4pi\u00f6ist\u00e4 kertovat. Tiedossamme on kolme muutakin k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielist\u00e4 nime\u00e4: Azaghal, k\u00e4\u00e4pi\u00f6kaupunki Gabilgatholin kuningas, rengaspanssarinkin keksij\u00e4ksi mainittu sepp\u00e4mestari Gamil Zirak, ja Thark\u00fbn, nimi jota k\u00e4\u00e4pi\u00f6t k\u00e4yttiv\u00e4t velho Gandalfista. Py\u00f6riik\u00f6 Gamil Zirak v\u00e4kk\u00e4r\u00e4n\u00e4 haudassaan, vai oliko salailuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 perua? M\u00eemin v\u00e4ite, ettei khuzdulia opetettu kellek\u00e4\u00e4n, on selke\u00e4 valhe. Alunperin k\u00e4\u00e4pi\u00f6t opettivat kielt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 haltioille. Tunnetuista ihmiskielist\u00e4 ad\u00fbnaic, Hadorin huoneen \u00e4idinkieli, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perusrakenteitaan my\u00f6ten kehittyneen khuzdulin vaikutuspiiriss\u00e4. Kerrotaan, ett\u00e4 muinaisina aikoina ihmisten isien ja Durinin huoneen k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden v\u00e4lille kehittyi erityinen vastavuoroinen suhde; ihmiset suojelivat k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4 \u00f6rkeilt\u00e4 ja kasvattivat heille ruokaa, kun taas k\u00e4\u00e4pi\u00f6t vastapalveluksena tekiv\u00e4t ihmisille k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja ty\u00f6kaluja. (Of Dwarves and Men, HoME XII). Ilmeisesti khuzdul ei tuohon aikaan ollut niin salainen kieli kuin my\u00f6hemmin. Esimerkiksi ad\u00fbnaicin ‘seitsem\u00e4\u00e4’ tarkoittava sana hazid on suora laina k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielest\u00e4. Azaghal n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n ad\u00fbnaicinkielisen verbin azgar\u00e2, ‘sotia’. Jos n\u00e4in on, kyseess\u00e4 on toinen suora lainaus khuzdulista ihmiskieleen. K\u00e4\u00e4pi\u00f6t olisivat opettaneet kielt\u00e4\u00e4n my\u00f6s haltioille, jos n\u00e4m\u00e4 olisivat olleet kiinnostuneita. Haltioiden varhaiset filologit pitiv\u00e4t khuzdulia vaikeana ja mielenkiinnottamana kielen\u00e4 (Letters 25, 31). My\u00f6s tunnetun kielitieteellisen tutkielman\u00a0Lhammasin tuntematon kirjuri v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t haltiat halunneet oppia k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielt\u00e4. Jo ennen kuin Beleriandin haltiat olivat virallisesti tavanneet k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4 \u2013 Harmaiden annaalien mukaan t\u00e4m\u00e4 tapahtui vuonna 1250 \u2013 he olivat vuosikymmenien ajan mets\u00e4st\u00e4neet ja tappaneet v\u00e4h\u00e4k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4 kuin saalisel\u00e4imi\u00e4. Haltiat kutsuivat heit\u00e4 nimell\u00e4 levain tad-dail (“kaksijalkaiset elukat”). Melkein kaikki muutkin khazad-kansaa tarkoittavat haltiakieliset nimet ovat rasistisia ja halventavia: Nogoth (ruma, keskenkasvuinen olento), naug (kitukasvuinen), dornhoth (k\u00f6yrysel\u00e4t, \u00e4nkyr\u00e4kansa). Onko siis ihme, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6ist\u00e4 tuli sis\u00e4\u00e4np\u00e4ink\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ja katkeria? Vaikka Silmarillionin mukaan haltiat yleisesti ottaen pitiv\u00e4t khuzdulia “k\u00f6mpel\u00f6n\u00e4 ja sulottomana”, kaikki eiv\u00e4t olleet niin ennakkoluuloisia. Sanotaan ett\u00e4 F\u00ebanor \u2013 joka oli my\u00f6s kielitieteilij\u00e4 \u2013 oli oppinut k\u00e4\u00e4pi\u00f6kielt\u00e4 suoraan sen luojalta. Toisaalta Tolkienin sanojen mukaan kyseess\u00e4 saattoi olla vain F\u00ebanorin suuren maineen perusteella syntynyt tarina (Vinyar Tengwar 39,10). Mutta ainakin F\u00ebanorin poika Curufin osasi varmuudella khuzdulia, ja on t\u00e4ytynyt olla muitakin, sill\u00e4 khuzdulin kielest\u00e4 siirtyi harmaahaltioiden kieleen ainakin yksi sana, kheled\u00a0(‘lasi’), joka esiintyi muodossa heledh. T\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, etteiv\u00e4t ainakaan harmaahaltiat tunteneet lasia, vaan kyseess\u00e4 on j\u00e4lleen yksi monista k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden keksinn\u00f6ist\u00e4. Pengolo\u00f0,\u00a0Noldorin my\u00f6hemmist\u00e4 taruntiet\u00e4jist\u00e4 merkitt\u00e4vin, oli niin kiinnostunut k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden kielest\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4n sai harvinaisen luvan asua Khazad-d\u00fbmissa, jossa h\u00e4n vietti tarpeeksi aikaa oppiakseen paitsi khuzdulia, my\u00f6s k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 viittomakielt\u00e4 iglishmeki\u00e4. Pimentohaltia E\u00f6l ja h\u00e4nen poikansa Maeglin olivat molemmat k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden yst\u00e4vi\u00e4 ja vierailivat usein Sinivuorten k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden saleissa. My\u00f6s Galadriel osasi hieman khuzdulia eik\u00e4 ep\u00e4r\u00f6inyt tervehti\u00e4 Gimli\u00e4 h\u00e4nen omalla kielell\u00e4\u00e4n: “Tumma on\u00a0Kheled-z\u00e2ramin\u00a0vesi ja kylm\u00e4t ovat\u00a0Kibil-n\u00e2lan\u00a0l\u00e4hteet ja ihanat olivat Khazad-d\u00fbmin monipylv\u00e4ikk\u00f6iset salit Esiaikoina, ennen kuin mahtavat kivenalaiset kuninkaat kukistuivat.” Kuullessaan noiden paikkojen nimet omalla muinaisella kielell\u00e4\u00e4n Gimli nosti katseensa ja kohtasi h\u00e4nen katseensa; “ja h\u00e4nest\u00e4 tuntui, ett\u00e4 h\u00e4n \u00e4kki\u00e4 katsoi vihollisen syd\u00e4meen ja siell\u00e4 asuikin rakkaus ja ymm\u00e4rt\u00e4mys. Ihmetys t\u00e4ytti h\u00e4nen kasvonsa ja sitten h\u00e4n hymyili vastaukseksi.” (TSH II.7).<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/259"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=259"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":266,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/259\/revisions\/266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}