{"id":216,"date":"2011-08-19T17:27:32","date_gmt":"2011-08-19T15:27:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=216"},"modified":"2011-08-20T20:03:01","modified_gmt":"2011-08-20T18:03:01","slug":"achtung-englander","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=216","title":{"rendered":"Achtung, Engl\u00e4nder!"},"content":{"rendered":"

\"\"Kaikki tiet\u00e4nev\u00e4t Helsingin kuuluisat suurpommitukset<\/a> 6.\u201327.2.1944 ja Suomen ilmapuolustuksen ainutlaatuisen torjuntavoiton. Hampurin<\/a>, Berliinin<\/a> tai Dresdenin<\/a> kohtaloihin verrattuna Helsingin kaupunki s\u00e4\u00e4styi l\u00e4hes vaurioitta (146 kuollutta, 109 tuhoutunutta taloa). Olen joskus h\u00e4mm\u00e4stellyt, miksei Saksa kyennyt puolustamaan omia kaupunkejaan ja siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hyvin kuin Suomi? Mist\u00e4 ilmasodassa 1942\u20131945 oli oikein kysymys?<\/p>\n

Helsinki\u00e4 pommitettiin kolmena y\u00f6n\u00e4 929 koneen voimin. Pommeja pudotettiin yhteens\u00e4 2604 tonnia. Intensiivisyydelt\u00e4\u00e4n\u00a0Aviatsija Dalnego Dejstvija<\/em>n ilmahy\u00f6kk\u00e4ys oli verrattavissa l\u00e4nsivaltojen toimeenpanemiin “tuhannen koneen hy\u00f6kk\u00e4yksiin” Euroopassa. Massiiviset ilmapommitukset olivat seurausta 20\u2013 ja 30\u2013luvuilla monissa maissa muotiin tulleesta sotateoriasta, jonka mukaan muita aselajeja ei en\u00e4\u00e4 tarvittu, koska voimakkaat pommitusilmavoimat murentaisivat kerralla vastustajan puolustuskyvyn. T\u00e4t\u00e4 ajatussuuntaa kutsuttiin douhetismiksi sen innokkaimman apostolin, italialaisen kenraali Giulio Douhetin<\/a><\/strong> mukaan. Er\u00e4s\u00a0Douhetin opetuslapsista oli Sir Arthur “Bomber” Harris<\/a>.\u00a0RAF:n Bomber Commandin sodanaikaisena johtajana h\u00e4n pyrki osoittamaan Douhetin teorian paikkaansapit\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Harris uskoi vakaasti strategisten pommitusten ratkaisevaan merkitykseen lopullisen voiton saavuttamisessa. H\u00e4n oli varma siit\u00e4, ett\u00e4 Saksan teollisuustuotanto ja siviiliv\u00e4est\u00f6n moraali voitaisiin lamauttaa keskim\u00e4\u00e4rin 1000 koneen voimin tehdyill\u00e4 ja vuoden kest\u00e4vill\u00e4 tauottomilla pommituksilla. Teknisten rajoitusten vuoksi Bomber Command ei kyennyt tarkkoihin iskuihin. Siksi maaliksi p\u00e4\u00e4tettiin kes\u00e4kuussa 1940 ottaa vihollisen kaupungit ja siviiliv\u00e4est\u00f6 yleisesti. 1940\u201341 Luftwaffen ilmaherruuden vuoksi britit kykeniv\u00e4t pommittamaan vain y\u00f6aikaan ja suurin tappioin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen aluepommituksella tuhottu kaupunki oli Lyypekki. 28.\u201329.3.1942 tehtyyn hy\u00f6kk\u00e4ykseen osallistui 234 konetta, jotka pudottivat 400 tonnia r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4 ja 25 000 palopommia. Torjunta rannikolla oli olematonta. Y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ja Flak onnistuivat ampumjaan alas vain 12 pommituskonetta. Lyypekki valittiin kohteeksi sen vuoksi, ett\u00e4 sen keskiaikainen keskusta koostui suureksi osaksi helposti palavista puutaloista. 24.\u201327.7. Rostockin historiallinen kaupunki koko saman kohtalon. Pommituksissa saatuja kokemuksia k\u00e4ytettiin pohjana tulevia “tuhannen koneen hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4” suunniteltaessa.\u00a0Tulevat hy\u00f6kk\u00e4ykset K\u00f6lniin, Hampuriin ja Berliiniin olivat suuria menestyksi\u00e4, vaikka Bomber Commandin konemenetykset nousivatkin 4,3 prosenttiin hy\u00f6kk\u00e4ykseen osallistuneiden koneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Vertailun vuoksi Helsinkiin 1944 hy\u00f6k\u00e4nneest\u00e4 929 pommikoneest\u00e4 95 % torjuttiin sulkutulella ja l\u00e4pi p\u00e4\u00e4sseist\u00e4 100 koneesta ilmatorjunta pudotti 20 kappaletta, eli viidenneksen.<\/p>\n

Osaltaan asiain tila johtui siit\u00e4, miten Saksa oli j\u00e4rjest\u00e4nyt oman ilmapuolustuksensa. Se nojautui noin 30 kilometri\u00e4 leve\u00e4\u00e4n, koko L\u00e4nsi-Saksan yli ulottuvaan valonheitt\u00e4jien valaisemaan vy\u00f6hykkeeseen, jota tukivat rannikolla olevat Freya<\/em>\u2013tutka-asemat ja my\u00f6hemmin W\u00fcrzberg<\/em>\u2013seurantatutkien verkosto. Vy\u00f6hyke oli jaettu lohkoihin, joista jokaisella toimivat oma y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4laivueensa. T\u00e4ll\u00e4 ns. Himmelbett<\/em>-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 oli kaksi heikkoa kohtaa. Lennetty\u00e4\u00e4n valaistun linjan yli liittoutuneiden ilma-ase saattoi operoida t\u00e4ysin esteett\u00e4 Saksan sis\u00e4osissa. Lohkojen staattisuuden ja keskitetyn ilmavalvonnan puutteen vuoksi naapurilohkojen y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t joutuivat my\u00f6skin lent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin toimettomina samaan aikaan, kun yhdess\u00e4 kohtaa vy\u00f6hykett\u00e4 oli k\u00e4ynniss\u00e4 t\u00e4ysimittainen ilmahy\u00f6kk\u00e4ys. Vaikka saksalaiset y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t onnistuivat vuoden 1942 aikana ampumaan alas 687 vihollisen pommituskonetta, britit p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Himmelbett<\/em>-vy\u00f6hykkeen ohi vaivatta tulemalla mahdollisimman suurella joukolla l\u00e4pi yhdest\u00e4 pisteest\u00e4 jatkuvana virtana.<\/p>\n

Himmelbett<\/em>-vy\u00f6hykkeen takana Saksan kaupunkien ilmapuolustus oli Berliini\u00e4 lukuunottamatta\u00a0yksinomaan ilmatorjuntatykist\u00f6n varassa, joiden tuloksellinen toiminta taas edellytti valonheittimien tukea. Kaikki Saksan valonheittimet olivat kuitenkin Himmelbett-vy\u00f6hykkeell\u00e4, jonka torjuntatoimet ehtiv\u00e4t kohdistua vain pieneen osaan sen yli lent\u00e4neist\u00e4 viholliskoneista. F\u00fchrer m\u00e4\u00e4r\u00e4si 5. toukokuuta 1942 ilmapuolustuksesta vastanneen kenraali Josef Kammhuberin<\/a> luovuttamaan kaikki Himmelbett<\/em>-vy\u00f6hykkeen valonheittimet kotiseudun ilmapuolustuksen tarpeisiin. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien torjuntah\u00e4vitt\u00e4jien toiminta lep\u00e4si yksinomaan entist\u00e4 tehokkaampien tutkien varassa. N\u00e4m\u00e4kin kokivat vastaiskun, kun britit kehittiv\u00e4t tehokkaita tutkanh\u00e4irint\u00e4keinoja.<\/p>\n

Vuoden 1943 aikana amerikkalaiset pommittivat Saksaa p\u00e4ivin, britit \u00f6in. Etenkin amerikkalaiset ilman h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4suojaa lent\u00e4neet muodostelmat k\u00e4rsiv\u00e4t eritt\u00e4in raskaita tappioita. Kaupunkiensa suojelemiseksi saksalaiset ryhtyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta Wilde sau<\/em> \u2013menetelm\u00e4\u00e4, jossa torjuntah\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t lensiv\u00e4t kuolemaa halveksuen oman torjuntatulen sekaan ampumaan alas vihollisen pommituskoneita kohteissaan. Se tuottikin menestyst\u00e4, mutta my\u00f6s saksalaisten omat tappiot kasvoivat niin suuriksi, ett\u00e4 siit\u00e4 luovuttiin.<\/p>\n

Valtakunnanilmapuolustusta ei voi kutsua t\u00e4ysin tehottomaksi. Saksan y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4ase \u2013 joka viime vaiheissaan ehti kehitty\u00e4 suihkuh\u00e4vitt\u00e4jine ja tutkavarustuksineen l\u00e4helle nykytasoa \u2013 ampui kaikista vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta alas 5729 viholliskonetta ja tuotti yhdess\u00e4 ilmatorjuntatykist\u00f6n kanssa Bomber Commandille yli 55 000 miehen menetykset. Silti se oli kamala ep\u00e4onnistuminen. Aluepommituksissa kuoli noin 600 000 saksalaista siviili\u00e4, kymmenen miljoonaa joutui kodittomaksi ja suuri osa Saksan suurkaupungeista tuhoutui ainakin kolmasosaltaan. Ep\u00e4onnistuminen Suomessa samassa mittakaavassa olisi johtanut Helsingin t\u00e4ydelliseen tuhoon ja kymmenien tuhansien ihmishenkien menett\u00e4miseen.<\/p>\n

Toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Harrisin strategisilla aluepommituksilla ei ollut Saksan sotaponnisteluihin tai siviiliv\u00e4est\u00f6n moraaliin Douhetin ennustamia vaikutuksia. P\u00e4in vastoin, Saksan tuotanto nousi 1942-1944 huomattavasti. Pommitukset aiheuttivat Saksan siviiliv\u00e4est\u00f6n keskuudessa suurta katkeruutta, joka lujitti vastarintaa. Kun liittoutuneiden pommitusmenetelm\u00e4t tarkentuivat 1944\u20131945 ja kohteiksi voitiin valita my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 installaatioita, huomattiin ett\u00e4 muutamatkin iskut kuulalaakeritehtaisiin ja \u00f6ljynjalostamoihin olivat Saksan sotaponnisteluille tuhoisampia kuin kaikki v\u00e4est\u00f6\u00f6n kohdistetut aluepommitukset yhteens\u00e4.<\/p>\n

Sir Arthur “Butcher” Harrisin tarinalla on kummallinen loppukaneetti. Kotimaassaan h\u00e4net palkittiin sodan j\u00e4lkeen aatelisarvolla, mutta monet englantilaiset alkoivat pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 sotarikollisena. Kun RAF:n veteraanit pystyttiv\u00e4t Harrisin kunniaksi patsaan Lontooseen, se aiheutti mielenosoituksia ja jatkuvaa vandalismia. Sen sijaan Saksassa, jossa olisi paljon hyvi\u00e4 syit\u00e4 inhota Harrisia, h\u00e4nest\u00e4 on tullut \u00e4\u00e4rivasemmiston sankari<\/a>. Voittajat alkoivat samastua voitettuihin ja voitetut voittajiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaikki tiet\u00e4nev\u00e4t Helsingin kuuluisat suurpommitukset 6.\u201327.2.1944 ja Suomen ilmapuolustuksen ainutlaatuisen torjuntavoiton. Hampurin, Berliinin tai Dresdenin kohtaloihin verrattuna Helsingin kaupunki s\u00e4\u00e4styi l\u00e4hes vaurioitta (146 kuollutta, 109 tuhoutunutta taloa). Olen joskus h\u00e4mm\u00e4stellyt, miksei Saksa kyennyt puolustamaan omia kaupunkejaan ja siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hyvin kuin Suomi? Mist\u00e4 ilmasodassa 1942\u20131945 oli oikein kysymys? Helsinki\u00e4 pommitettiin kolmena y\u00f6n\u00e4 929 koneen voimin. Pommeja pudotettiin yhteens\u00e4 2604 tonnia. Intensiivisyydelt\u00e4\u00e4n\u00a0Aviatsija Dalnego Dejstvijan ilmahy\u00f6kk\u00e4ys oli verrattavissa l\u00e4nsivaltojen toimeenpanemiin “tuhannen koneen hy\u00f6kk\u00e4yksiin” Euroopassa. Massiiviset ilmapommitukset olivat seurausta 20\u2013 ja 30\u2013luvuilla monissa maissa muotiin tulleesta sotateoriasta, jonka mukaan muita aselajeja ei en\u00e4\u00e4 tarvittu, koska voimakkaat pommitusilmavoimat murentaisivat kerralla vastustajan puolustuskyvyn. T\u00e4t\u00e4 ajatussuuntaa kutsuttiin douhetismiksi sen innokkaimman apostolin, italialaisen kenraali Giulio Douhetin mukaan. Er\u00e4s\u00a0Douhetin opetuslapsista oli Sir Arthur “Bomber” Harris.\u00a0RAF:n Bomber Commandin sodanaikaisena johtajana h\u00e4n pyrki osoittamaan Douhetin teorian paikkaansapit\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Harris uskoi vakaasti strategisten pommitusten ratkaisevaan merkitykseen lopullisen voiton saavuttamisessa. H\u00e4n oli varma siit\u00e4, ett\u00e4 Saksan teollisuustuotanto ja siviiliv\u00e4est\u00f6n moraali voitaisiin lamauttaa keskim\u00e4\u00e4rin 1000 koneen voimin tehdyill\u00e4 ja vuoden kest\u00e4vill\u00e4 tauottomilla pommituksilla. Teknisten rajoitusten vuoksi Bomber Command ei kyennyt tarkkoihin iskuihin. Siksi maaliksi p\u00e4\u00e4tettiin kes\u00e4kuussa 1940 ottaa vihollisen kaupungit ja siviiliv\u00e4est\u00f6 yleisesti. 1940\u201341 Luftwaffen ilmaherruuden vuoksi britit kykeniv\u00e4t pommittamaan vain y\u00f6aikaan ja suurin tappioin. Ensimm\u00e4inen aluepommituksella tuhottu kaupunki oli Lyypekki. 28.\u201329.3.1942 tehtyyn hy\u00f6kk\u00e4ykseen osallistui 234 konetta, jotka pudottivat 400 tonnia r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4 ja 25 000 palopommia. Torjunta rannikolla oli olematonta. Y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ja Flak onnistuivat ampumjaan alas vain 12 pommituskonetta. Lyypekki valittiin kohteeksi sen vuoksi, ett\u00e4 sen keskiaikainen keskusta koostui suureksi osaksi helposti palavista puutaloista. 24.\u201327.7. Rostockin historiallinen kaupunki koko saman kohtalon. Pommituksissa saatuja kokemuksia k\u00e4ytettiin pohjana tulevia “tuhannen koneen hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4” suunniteltaessa.\u00a0Tulevat hy\u00f6kk\u00e4ykset K\u00f6lniin, Hampuriin ja Berliiniin olivat suuria menestyksi\u00e4, vaikka Bomber Commandin konemenetykset nousivatkin 4,3 prosenttiin hy\u00f6kk\u00e4ykseen osallistuneiden koneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Vertailun vuoksi Helsinkiin 1944 hy\u00f6k\u00e4nneest\u00e4 929 pommikoneest\u00e4 95 % torjuttiin sulkutulella ja l\u00e4pi p\u00e4\u00e4sseist\u00e4 100 koneesta ilmatorjunta pudotti 20 kappaletta, eli viidenneksen. Osaltaan asiain tila johtui siit\u00e4, miten Saksa oli j\u00e4rjest\u00e4nyt oman ilmapuolustuksensa. Se nojautui noin 30 kilometri\u00e4 leve\u00e4\u00e4n, koko L\u00e4nsi-Saksan yli ulottuvaan valonheitt\u00e4jien valaisemaan vy\u00f6hykkeeseen, jota tukivat rannikolla olevat Freya\u2013tutka-asemat ja my\u00f6hemmin W\u00fcrzberg\u2013seurantatutkien verkosto. Vy\u00f6hyke oli jaettu lohkoihin, joista jokaisella toimivat oma y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4laivueensa. T\u00e4ll\u00e4 ns. Himmelbett-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 oli kaksi heikkoa kohtaa. Lennetty\u00e4\u00e4n valaistun linjan yli liittoutuneiden ilma-ase saattoi operoida t\u00e4ysin esteett\u00e4 Saksan sis\u00e4osissa. Lohkojen staattisuuden ja keskitetyn ilmavalvonnan puutteen vuoksi naapurilohkojen y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t joutuivat my\u00f6skin lent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin toimettomina samaan aikaan, kun yhdess\u00e4 kohtaa vy\u00f6hykett\u00e4 oli k\u00e4ynniss\u00e4 t\u00e4ysimittainen ilmahy\u00f6kk\u00e4ys. Vaikka saksalaiset y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t onnistuivat vuoden 1942 aikana ampumaan alas 687 vihollisen pommituskonetta, britit p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Himmelbett-vy\u00f6hykkeen ohi vaivatta tulemalla mahdollisimman suurella joukolla l\u00e4pi yhdest\u00e4 pisteest\u00e4 jatkuvana virtana. Himmelbett-vy\u00f6hykkeen takana Saksan kaupunkien ilmapuolustus oli Berliini\u00e4 lukuunottamatta\u00a0yksinomaan ilmatorjuntatykist\u00f6n varassa, joiden tuloksellinen toiminta taas edellytti valonheittimien tukea. Kaikki Saksan valonheittimet olivat kuitenkin Himmelbett-vy\u00f6hykkeell\u00e4, jonka torjuntatoimet ehtiv\u00e4t kohdistua vain pieneen osaan sen yli lent\u00e4neist\u00e4 viholliskoneista. F\u00fchrer m\u00e4\u00e4r\u00e4si 5. toukokuuta 1942 ilmapuolustuksesta vastanneen kenraali Josef Kammhuberin luovuttamaan kaikki Himmelbett-vy\u00f6hykkeen valonheittimet kotiseudun ilmapuolustuksen tarpeisiin. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien torjuntah\u00e4vitt\u00e4jien toiminta lep\u00e4si yksinomaan entist\u00e4 tehokkaampien tutkien varassa. N\u00e4m\u00e4kin kokivat vastaiskun, kun britit kehittiv\u00e4t tehokkaita tutkanh\u00e4irint\u00e4keinoja. Vuoden 1943 aikana amerikkalaiset pommittivat Saksaa p\u00e4ivin, britit \u00f6in. Etenkin amerikkalaiset ilman h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4suojaa lent\u00e4neet muodostelmat k\u00e4rsiv\u00e4t eritt\u00e4in raskaita tappioita. Kaupunkiensa suojelemiseksi saksalaiset ryhtyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta Wilde sau \u2013menetelm\u00e4\u00e4, jossa torjuntah\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t lensiv\u00e4t kuolemaa halveksuen oman torjuntatulen sekaan ampumaan alas vihollisen pommituskoneita kohteissaan. Se tuottikin menestyst\u00e4, mutta my\u00f6s saksalaisten omat tappiot kasvoivat niin suuriksi, ett\u00e4 siit\u00e4 luovuttiin. Valtakunnanilmapuolustusta ei voi kutsua t\u00e4ysin tehottomaksi. Saksan y\u00f6h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4ase \u2013 joka viime vaiheissaan ehti kehitty\u00e4 suihkuh\u00e4vitt\u00e4jine ja tutkavarustuksineen l\u00e4helle nykytasoa \u2013 ampui kaikista vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta alas 5729 viholliskonetta ja tuotti yhdess\u00e4 ilmatorjuntatykist\u00f6n kanssa Bomber Commandille yli 55 000 miehen menetykset. Silti se oli kamala ep\u00e4onnistuminen. Aluepommituksissa kuoli noin 600 000 saksalaista siviili\u00e4, kymmenen miljoonaa joutui kodittomaksi ja suuri osa Saksan suurkaupungeista tuhoutui ainakin kolmasosaltaan. Ep\u00e4onnistuminen Suomessa samassa mittakaavassa olisi johtanut Helsingin t\u00e4ydelliseen tuhoon ja kymmenien tuhansien ihmishenkien menett\u00e4miseen. Toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Harrisin strategisilla aluepommituksilla ei ollut Saksan sotaponnisteluihin tai siviiliv\u00e4est\u00f6n moraaliin Douhetin ennustamia vaikutuksia. P\u00e4in vastoin, Saksan tuotanto nousi 1942-1944 huomattavasti. Pommitukset aiheuttivat Saksan siviiliv\u00e4est\u00f6n keskuudessa suurta katkeruutta, joka lujitti vastarintaa. Kun liittoutuneiden pommitusmenetelm\u00e4t tarkentuivat 1944\u20131945 ja kohteiksi voitiin valita my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 installaatioita, huomattiin ett\u00e4 muutamatkin iskut kuulalaakeritehtaisiin ja \u00f6ljynjalostamoihin olivat Saksan sotaponnisteluille tuhoisampia kuin kaikki v\u00e4est\u00f6\u00f6n kohdistetut aluepommitukset yhteens\u00e4. Sir Arthur “Butcher” Harrisin tarinalla on kummallinen loppukaneetti. Kotimaassaan h\u00e4net palkittiin sodan j\u00e4lkeen aatelisarvolla, mutta monet englantilaiset alkoivat pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 sotarikollisena. Kun RAF:n veteraanit pystyttiv\u00e4t Harrisin kunniaksi patsaan Lontooseen, se aiheutti mielenosoituksia ja jatkuvaa vandalismia. Sen sijaan Saksassa, jossa olisi paljon hyvi\u00e4 syit\u00e4 inhota Harrisia, h\u00e4nest\u00e4 on tullut \u00e4\u00e4rivasemmiston sankari. Voittajat alkoivat samastua voitettuihin ja voitetut voittajiin.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/216"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=216"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":228,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions\/228"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}