{"id":1545,"date":"2026-10-19T17:33:42","date_gmt":"2026-10-19T15:33:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1545"},"modified":"2026-10-19T17:50:00","modified_gmt":"2026-10-19T15:50:00","slug":"ranskan-mellakoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1545","title":{"rendered":"Ranskan mellakoista"},"content":{"rendered":"\n

Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti 18.10.2026 puheen kansakunnalle mellakoiden riehuessa ymp\u00e4ri Ranskaa, Belgiaa ja Italiaa. Liikkeit\u00e4 ry\u00f6stettiin, julkisiin rakennuksiin ja kaupungintaloihin hy\u00f6k\u00e4ttiin ja niit\u00e4 tuhottiin. Mellakoitsijat hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Bordeaux\u2019n prefektin virka-asuntoon, Lyonin matkailuneuvontaan ja yksityisasuntoihin. Marseillesissa vandalisoitiin synagoga ja joukko juutalaisten omistamia kauppoja. Muslimien puodit s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t vahingoilta. T\u00e4h\u00e4n asti suurin vahinko oli Limogesin kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n H\u00f4tel de Villen<\/em> tuhoutuminen t\u00e4ysin palopommi-iskussa.<\/p>\n\n\n\n

Marcon aloitti puheensa kysym\u00e4ll\u00e4: \u201dMiten ranskalaiset voivat tehd\u00e4 jotain t\u00e4llaista Ranskalle?\u201d Kysymys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n vastauksen. Vain pieni v\u00e4hemmist\u00f6 tuhot\u00f6ihin ryhtyneist\u00e4 ihmisist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 etnisesti ranskalaisilta, Antifan ja muiden \u00e4\u00e4rivasemmistolaisten vallankumousryhmien j\u00e4senilt\u00e4. Tuholaiset ovat toisen ja kolmannen sukupolven arabeja ja afrikkalaisia, joiden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n videoilla heiluttavan Palestiinan, Algerian, Marokon ja muiden Afrikan maiden lippuja. Jotkut huutavat \u201dkuolema Ranskalle\u201d. T\u00e4m\u00e4 tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4 hetkelt\u00e4 puhua v\u00e4h\u00e4n liberaalin nationalismin (civic nationalism<\/em>) ep\u00e4onnistumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Ranska on liberaalin kansalaisuusk\u00e4sityksen kotimaa. Siin\u00e4 kansa n\u00e4htiin poliittisena yhteis\u00f6n\u00e4, jonka j\u00e4seniksi tultiin sitoutumalla perustuslakiin ja yhteisiin poliittisiin arvoihin. T\u00e4m\u00e4 oli pitk\u00e4lle Jean-Jacques Rousseaun filosofian aikaansaannosta. H\u00e4n toi esiin ajatuksen yhteistahdosta<\/em> (volont\u00e9 g\u00e9n\u00e9rale<\/em>) ja v\u00e4itti, ett\u00e4 valtion legitimiteetti kumpuaa sen kansalaisten aktiivisesta osallistumisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. <\/p>\n\n\n\n

Ranskalainen historioitsija Ernest Renan (1823\u20131892) piti kuuluisan luennon “Mik\u00e4 on kansakunta?”<\/em> (Qu’est-ce qu’une nation?<\/em>, 1882). Renan torjui ajatuksen, ett\u00e4 kansakunta m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin rodun, kielen tai uskonnon perusteella. Sen sijaan h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n “Kansakunnan olemassaolo on jokap\u00e4iv\u00e4inen kansan\u00e4\u00e4nestys” (un pl\u00e9biscite de tous les jours<\/em>) \u2013 kyse on ihmisten tahdosta el\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kansalaisuuteen ja liberaaleihin arvoihin perustuvan kansalaisuusk\u00e4sityksen mukaisesti Ranskan valtio pyrki sulauttamaan itsens\u00e4 niin Karibian kuin Pohjois-Afrikankin. Algeriaa pidettiin yht\u00e4 elimellisen\u00e4 osana Ranskaa kuin mannermaata. Jokainen marokkolainen, jolla oli Ranskan kansalaisuus, oli valtion silmiss\u00e4 yht\u00e4 ranskalainen kuin Philippe Fran\u00e7ois Marie de Hauteclocque.<\/p>\n\n\n\n

Asiassa on vain yksi mutta: Eiv\u00e4t Pohjois-Afrikan arabit ja berberit kokeneet itse\u00e4\u00e4n miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ranskalaisiksi. Ihmisten luonnollinen uskollisuus on historiallisesti perustunut laajennetulle perheelle \u2013 suvulle, klaanille, heimolle. Marokkolaiset vihasivat ranskalaisia ja algerialaiset k\u00e4viv\u00e4t poikkeuksellisen verisen ja julman vapaussodan ranskalaisten h\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi pois Algeriasta. Algeriassa asui miljoona ranskalaisten siirtolaisten j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4 (pieds-noirs<\/em>), joille Algerian kansallinen vapautusrintama FNL antoi kaksi vaihtoehtoa: matkalaukku tai ruumisarkku (La valise ou le cercueil<\/em>). <\/p>\n\n\n\n

Katkeruus ja viha Ranskan valtiota ja siirtomaaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vastaan on periytynyt monille niist\u00e4 miljoonista pohjoisafrikkalaisista siirtolaisista, jotka muuttivat 1960\u20131970-luvuilla Ranskaan ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4, ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isilleen. Ranskaan saapuneet maahanmuuttajat asutettiin suurkaupunkien l\u00e4hi\u00f6ihin (banlieues<\/em>), joista muodostui sosiaalisesti ja taloudellisesti eriytyneit\u00e4, radikalisoituneita alueita. Ranskan tiukka sekularismi (La\u00efcit\u00e9<\/em>) kielt\u00e4\u00e4 uskonnollisten merkkien kuten huivien k\u00e4yt\u00f6n kouluissa ja julkisissa tiloissa. T\u00e4m\u00e4 on tulkittu uskonnollisissa piireiss\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ykseksi islamia vastaan ja on vahvistanut ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 Ranska ja islam ovat ajautuneet v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n sotaan.<\/p>\n\n\n\n

Ranskalaisen sosiologin ja terrorismin tutkijan Olivier Royn mukaan kyse ei ole islamin radikalisoitumisesta, vaan radikalismin islamisoitumisesta<\/strong>. Yhteiskunnan rakenteiden murtumisen taustalla on Ranskan muuttuminen lyhyess\u00e4 ajassa monietnisesti valtioksi, sukupolvien v\u00e4linen identiteettikriisi, syrj\u00e4ytyminen ja nihilistinen viha j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja ranskalaisuutta kohtaan, jolle radikaali islam tarjoaa valmiin, v\u00e4kivaltaisen ja Ranskan valtiota mahdollisimman paljon j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n ilmaisumuodon.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Ranskan \u00e4\u00e4rivasemmisto on Jean-Luc M\u00e9lenchonin johdolla n\u00e4hnyt tilaisuutensa vallankumouksen edist\u00e4miseksi nuorten arabien ja afrikkalaisten v\u00e4kivaltapotentiaalin avulla. Kommunismin ja islamismin liitolla on vanhat juuret jo sadan vuoden takaisessa Bakun kokouksessa, jossa bol\u0161evikit kehottivat muslimikansoja pyh\u00e4\u00e4n sotaan l\u00e4nsimaita vastaan. M\u00e9lenchon piti helmikuussa 2025 puheen<\/a>, jossa h\u00e4n vaati Ranskaan v\u00e4est\u00f6nvaihtoa (grand remplacement<\/em>). H\u00e4nen mukaansa Ranskalle on vain hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 tulevaisuudessa maassa asuu etnisten ranskalaisten sijaan v\u00e4rillinen mulattikansa (creoles<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kyvin merkki \u00e4\u00e4rivasemmiston ja maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6n strategisesta liitosta on kaikissa mellakoissa ja kahakoissa n\u00e4kyv\u00e4t runsaslukuiset Palestiinan ja Afrikan maiden liput. Ranskan liput ovat loistaneet poissaolollaan. Nationalismi siis el\u00e4\u00e4 ja voi hyvin \u2013 ei henkitoreissaan oleva liberaali kansalaisuususkonto tai instituutioiden nujertama eurooppalainen nationalismi, vaan afrikkalainen ja panarabialainen nationalismi, jota vasemmisto edist\u00e4\u00e4 oman l\u00e4nsivihamielisen oikofobiansa pauloissa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunta-sanaan sis\u00e4ltyy ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 on jotain yhteist\u00e4. 2000-luvulla olemme huomanneet, ett\u00e4 inklusiivinen kansalaisuususko ja liberaali demokratia ovat toimineet vain suhteellisen homogeenisten kansakuntien sis\u00e4ll\u00e4. Jos ei ole jaettuja arvoja, jaettua kielt\u00e4 tai jaettua kulttuuria, ei ole olemassa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhteiskuntaa. On vain erilaisia etnisi\u00e4 ja identiteettiperusteisia ryhmi\u00e4, joiden v\u00e4linen valtakamppailu kiihtyy nyky\u00e4\u00e4n kohti sis\u00e4llissodan kaltaista tilaa.<\/p>\n\n\n\n

Jos eurooppalaiset aikovat selvit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kaikesta, on ensinn\u00e4kin tunnustettava liberaalin kansalaisuusajattelun ep\u00e4onnistuminen. Enemp\u00e4\u00e4 Ranskan assimilaatiopolitiikka kuin sen vastakohta, pohjoismainen inklusiivinen monikulttuurisuus, eiv\u00e4t ole kotouttaneet suurinta osaa Pohjois-Afrikasta ja L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 t\u00e4nne muuttaneita ihmisi\u00e4. On palattava takaisin etnisyyteen perustuvaan kansallisuusajatteluun. Suomen valtiota ei aikoinaan perustettu arvoyhteis\u00f6ksi tai pelk\u00e4ksi tietyn maantieteellisen alueen hallintohimmeliksi, vaan Suomen kansan tulevan olemassaolon takeeksi. Kansallisuus on luonnostaan ylisukupolvisuuteen perustuva, poissulkeva yhteis\u00f6. Mik\u00e4li meit\u00e4 ja muita ei voi tai ei saa erottaa toisistaan, ei koko suomalaisuuttakaan ole erityisen\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 olemassa.<\/p>\n\n\n\n

Tosiasia on, ett\u00e4 Eurooppaan on viimeisten vuosikymmenien aikana p\u00e4\u00e4stetty miljoonia ihmisi\u00e4, joille meid\u00e4n historiamme, saavutuksemme, kielemme ja kulttuurimme eiv\u00e4t merkitse mit\u00e4\u00e4n. Jean Raspailin romaanin sanoin, “He eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n teist\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 te edustatte. Teid\u00e4n maailmanne on heille t\u00e4ysin merkitykset\u00f6n. He eiv\u00e4t edes yrit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4.\u201d <\/em>Raspail kuvitteli aikanaan tulijoiden olevan k\u00f6yhi\u00e4, v\u00e4syneit\u00e4 ja kylmiss\u00e4\u00e4n, mutta todellisuus on pahempi: Monet n\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 el\u00e4v\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhteiskunnan avok\u00e4tisell\u00e4 tuella. <\/p>\n\n\n\n

Euroopan hallitukset ovat ostaneet heid\u00e4n s\u00e4yseytens\u00e4 leiv\u00e4ll\u00e4 ja sirkushuveilla, asunnoilla ja tulonsiirroilla. Kun halpa velkaraha alkaa loppua ja elinkustannukset nousevat, vihamieliset ihmisjoukot l\u00e4htev\u00e4t ulosmittaamaan hyvinvointia ry\u00f6stelem\u00e4ll\u00e4 kauppoja ja hajottamalla paikkoja. Vasemmisto on t\u00e4ss\u00e4 konfliktissa valinnut puolensa. Jotkut heist\u00e4 vitsailivat, ett\u00e4 Limogesin kaupungintalo oli konservatiiveille selv\u00e4sti ihmisi\u00e4 arvokkaampi. He ovat t\u00e4ss\u00e4 aivan oikeassa. Eurooppalaisen sivilisaation saavutukset ovat minulle m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti arvokkaampia kuin sellaiset ihmiset, jotka pyrkiv\u00e4t ne h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti 18.10.2026 puheen kansakunnalle mellakoiden riehuessa ymp\u00e4ri Ranskaa, Belgiaa ja Italiaa. Liikkeit\u00e4 ry\u00f6stettiin, julkisiin rakennuksiin ja kaupungintaloihin hy\u00f6k\u00e4ttiin ja niit\u00e4 tuhottiin. Mellakoitsijat hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Bordeaux\u2019n prefektin virka-asuntoon, Lyonin matkailuneuvontaan ja yksityisasuntoihin. Marseillesissa vandalisoitiin synagoga ja joukko juutalaisten omistamia kauppoja. Muslimien puodit s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t vahingoilta. T\u00e4h\u00e4n asti suurin vahinko oli Limogesin kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n H\u00f4tel de Villen tuhoutuminen t\u00e4ysin palopommi-iskussa. Marcon aloitti puheensa kysym\u00e4ll\u00e4: \u201dMiten ranskalaiset voivat tehd\u00e4 jotain t\u00e4llaista Ranskalle?\u201d Kysymys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n vastauksen. Vain pieni v\u00e4hemmist\u00f6 tuhot\u00f6ihin ryhtyneist\u00e4 ihmisist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 etnisesti ranskalaisilta, Antifan ja muiden \u00e4\u00e4rivasemmistolaisten vallankumousryhmien j\u00e4senilt\u00e4. Tuholaiset ovat toisen ja kolmannen sukupolven arabeja ja afrikkalaisia, joiden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n videoilla heiluttavan Palestiinan, Algerian, Marokon ja muiden Afrikan maiden lippuja. Jotkut huutavat \u201dkuolema Ranskalle\u201d. T\u00e4m\u00e4 tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4 hetkelt\u00e4 puhua v\u00e4h\u00e4n liberaalin nationalismin (civic nationalism) ep\u00e4onnistumisesta. Ranska on liberaalin kansalaisuusk\u00e4sityksen kotimaa. Siin\u00e4 kansa n\u00e4htiin poliittisena yhteis\u00f6n\u00e4, jonka j\u00e4seniksi tultiin sitoutumalla perustuslakiin ja yhteisiin poliittisiin arvoihin. T\u00e4m\u00e4 oli pitk\u00e4lle Jean-Jacques Rousseaun filosofian aikaansaannosta. H\u00e4n toi esiin ajatuksen yhteistahdosta (volont\u00e9 g\u00e9n\u00e9rale) ja v\u00e4itti, ett\u00e4 valtion legitimiteetti kumpuaa sen kansalaisten aktiivisesta osallistumisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.  Ranskalainen historioitsija Ernest Renan (1823\u20131892) piti kuuluisan luennon “Mik\u00e4 on kansakunta?” (Qu’est-ce qu’une nation?, 1882). Renan torjui ajatuksen, ett\u00e4 kansakunta m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin rodun, kielen tai uskonnon perusteella. Sen sijaan h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n “Kansakunnan olemassaolo on jokap\u00e4iv\u00e4inen kansan\u00e4\u00e4nestys” (un pl\u00e9biscite de tous les jours) \u2013 kyse on ihmisten tahdosta el\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kansalaisuuteen ja liberaaleihin arvoihin perustuvan kansalaisuusk\u00e4sityksen mukaisesti Ranskan valtio pyrki sulauttamaan itsens\u00e4 niin Karibian kuin Pohjois-Afrikankin. Algeriaa pidettiin yht\u00e4 elimellisen\u00e4 osana Ranskaa kuin mannermaata. Jokainen marokkolainen, jolla oli Ranskan kansalaisuus, oli valtion silmiss\u00e4 yht\u00e4 ranskalainen kuin Philippe Fran\u00e7ois Marie de Hauteclocque. Asiassa on vain yksi mutta: Eiv\u00e4t Pohjois-Afrikan arabit ja berberit kokeneet itse\u00e4\u00e4n miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ranskalaisiksi. Ihmisten luonnollinen uskollisuus on historiallisesti perustunut laajennetulle perheelle \u2013 suvulle, klaanille, heimolle. Marokkolaiset vihasivat ranskalaisia ja algerialaiset k\u00e4viv\u00e4t poikkeuksellisen verisen ja julman vapaussodan ranskalaisten h\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi pois Algeriasta. Algeriassa asui miljoona ranskalaisten siirtolaisten j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4 (pieds-noirs), joille Algerian kansallinen vapautusrintama FNL antoi kaksi vaihtoehtoa: matkalaukku tai ruumisarkku (La valise ou le cercueil). Katkeruus ja viha Ranskan valtiota ja siirtomaaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vastaan on periytynyt monille niist\u00e4 miljoonista pohjoisafrikkalaisista siirtolaisista, jotka muuttivat 1960\u20131970-luvuilla Ranskaan ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4, ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isilleen. Ranskaan saapuneet maahanmuuttajat asutettiin suurkaupunkien l\u00e4hi\u00f6ihin (banlieues), joista muodostui sosiaalisesti ja taloudellisesti eriytyneit\u00e4, radikalisoituneita alueita. Ranskan tiukka sekularismi (La\u00efcit\u00e9) kielt\u00e4\u00e4 uskonnollisten merkkien kuten huivien k\u00e4yt\u00f6n kouluissa ja julkisissa tiloissa. T\u00e4m\u00e4 on tulkittu uskonnollisissa piireiss\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ykseksi islamia vastaan ja on vahvistanut ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 Ranska ja islam ovat ajautuneet v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n sotaan. Ranskalaisen sosiologin ja terrorismin tutkijan Olivier Royn mukaan kyse ei ole islamin radikalisoitumisesta, vaan radikalismin islamisoitumisesta. Yhteiskunnan rakenteiden murtumisen taustalla on Ranskan muuttuminen lyhyess\u00e4 ajassa monietnisesti valtioksi, sukupolvien v\u00e4linen identiteettikriisi, syrj\u00e4ytyminen ja nihilistinen viha j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja ranskalaisuutta kohtaan, jolle radikaali islam tarjoaa valmiin, v\u00e4kivaltaisen ja Ranskan valtiota mahdollisimman paljon j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n ilmaisumuodon.\u00a0 Ranskan \u00e4\u00e4rivasemmisto on Jean-Luc M\u00e9lenchonin johdolla n\u00e4hnyt tilaisuutensa vallankumouksen edist\u00e4miseksi nuorten arabien ja afrikkalaisten v\u00e4kivaltapotentiaalin avulla. Kommunismin ja islamismin liitolla on vanhat juuret jo sadan vuoden takaisessa Bakun kokouksessa, jossa bol\u0161evikit kehottivat muslimikansoja pyh\u00e4\u00e4n sotaan l\u00e4nsimaita vastaan. M\u00e9lenchon piti helmikuussa 2025 puheen, jossa h\u00e4n vaati Ranskaan v\u00e4est\u00f6nvaihtoa (grand remplacement). H\u00e4nen mukaansa Ranskalle on vain hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 tulevaisuudessa maassa asuu etnisten ranskalaisten sijaan v\u00e4rillinen mulattikansa (creoles). N\u00e4kyvin merkki \u00e4\u00e4rivasemmiston ja maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6n strategisesta liitosta on kaikissa mellakoissa ja kahakoissa n\u00e4kyv\u00e4t runsaslukuiset Palestiinan ja Afrikan maiden liput. Ranskan liput ovat loistaneet poissaolollaan. Nationalismi siis el\u00e4\u00e4 ja voi hyvin \u2013 ei henkitoreissaan oleva liberaali kansalaisuususkonto tai instituutioiden nujertama eurooppalainen nationalismi, vaan afrikkalainen ja panarabialainen nationalismi, jota vasemmisto edist\u00e4\u00e4 oman l\u00e4nsivihamielisen oikofobiansa pauloissa. Yhteiskunta-sanaan sis\u00e4ltyy ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 on jotain yhteist\u00e4. 2000-luvulla olemme huomanneet, ett\u00e4 inklusiivinen kansalaisuususko ja liberaali demokratia ovat toimineet vain suhteellisen homogeenisten kansakuntien sis\u00e4ll\u00e4. Jos ei ole jaettuja arvoja, jaettua kielt\u00e4 tai jaettua kulttuuria, ei ole olemassa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhteiskuntaa. On vain erilaisia etnisi\u00e4 ja identiteettiperusteisia ryhmi\u00e4, joiden v\u00e4linen valtakamppailu kiihtyy nyky\u00e4\u00e4n kohti sis\u00e4llissodan kaltaista tilaa. Jos eurooppalaiset aikovat selvit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kaikesta, on ensinn\u00e4kin tunnustettava liberaalin kansalaisuusajattelun ep\u00e4onnistuminen. Enemp\u00e4\u00e4 Ranskan assimilaatiopolitiikka kuin sen vastakohta, pohjoismainen inklusiivinen monikulttuurisuus, eiv\u00e4t ole kotouttaneet suurinta osaa Pohjois-Afrikasta ja L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 t\u00e4nne muuttaneita ihmisi\u00e4. On palattava takaisin etnisyyteen perustuvaan kansallisuusajatteluun. Suomen valtiota ei aikoinaan perustettu arvoyhteis\u00f6ksi tai pelk\u00e4ksi tietyn maantieteellisen alueen hallintohimmeliksi, vaan Suomen kansan tulevan olemassaolon takeeksi. Kansallisuus on luonnostaan ylisukupolvisuuteen perustuva, poissulkeva yhteis\u00f6. Mik\u00e4li meit\u00e4 ja muita ei voi tai ei saa erottaa toisistaan, ei koko suomalaisuuttakaan ole erityisen\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 olemassa. Tosiasia on, ett\u00e4 Eurooppaan on viimeisten vuosikymmenien aikana p\u00e4\u00e4stetty miljoonia ihmisi\u00e4, joille meid\u00e4n historiamme, saavutuksemme, kielemme ja kulttuurimme eiv\u00e4t merkitse mit\u00e4\u00e4n. Jean Raspailin romaanin sanoin, “He eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n teist\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 te edustatte. Teid\u00e4n maailmanne on heille t\u00e4ysin merkitykset\u00f6n. He eiv\u00e4t edes yrit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4.\u201d Raspail kuvitteli aikanaan tulijoiden olevan k\u00f6yhi\u00e4, v\u00e4syneit\u00e4 ja kylmiss\u00e4\u00e4n, mutta todellisuus on pahempi: Monet n\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 el\u00e4v\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhteiskunnan avok\u00e4tisell\u00e4 tuella. Euroopan hallitukset ovat ostaneet heid\u00e4n s\u00e4yseytens\u00e4 leiv\u00e4ll\u00e4 ja sirkushuveilla, asunnoilla ja tulonsiirroilla. Kun halpa velkaraha alkaa loppua ja elinkustannukset nousevat, vihamieliset ihmisjoukot l\u00e4htev\u00e4t ulosmittaamaan hyvinvointia ry\u00f6stelem\u00e4ll\u00e4 kauppoja ja hajottamalla paikkoja. Vasemmisto on t\u00e4ss\u00e4 konfliktissa valinnut puolensa. Jotkut heist\u00e4 vitsailivat, ett\u00e4 Limogesin kaupungintalo oli konservatiiveille selv\u00e4sti ihmisi\u00e4 arvokkaampi. He ovat t\u00e4ss\u00e4 aivan oikeassa. Eurooppalaisen sivilisaation saavutukset ovat minulle m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti arvokkaampia kuin sellaiset ihmiset, jotka pyrkiv\u00e4t ne h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1546,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1545"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1545"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1545\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1548,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1545\/revisions\/1548"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1546"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1545"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1545"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1545"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}