{"id":1372,"date":"2026-09-13T18:12:43","date_gmt":"2026-09-13T16:12:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1372"},"modified":"2026-09-13T21:22:43","modified_gmt":"2026-09-13T19:22:43","slug":"vaestonvaihtopolitiikkaa-vuodesta-1990","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1372","title":{"rendered":"V\u00e4est\u00f6nvaihtopolitiikkaa vuodesta 1990"},"content":{"rendered":"\n

Jatkoa kirjoituksille Siit\u00e4 on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on tultu<\/em><\/a> ja Liberalismin perikato<\/a><\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Suomeen tuli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan noin 51 000 maahanmuuttajaa. Nykyisen hallituksen aikana vuosina 2023-2025 maahanmuuttajia on tullut yhteens\u00e4 vajaat 190 000 henkil\u00f6\u00e4, melkein yhden Turun kaupungin verran. Olemme siis edelleen vahvasti kasvu-uralla, joka tulee nykyisell\u00e4\u00e4n johtamaan v\u00e4est\u00f6n vaihtumiseen eli suomalaisen kansallisvaltion lakkaamiseen ja etnisten suomalaisten j\u00e4\u00e4miseen v\u00e4hemmist\u00f6ksi t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Maahanmuuttopoliittinen keskustelu ja maahanmuuton rajoitustoimet ovat t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella py\u00f6rineet l\u00e4hinn\u00e4 humanitaarisen maahanmuuton v\u00e4hent\u00e4misen sek\u00e4 laittomien maahantulijoiden ja ulkomaalaisrikollisten karkottamisen ymp\u00e4rill\u00e4. T\u00e4llaiset toimet, vaikkakin oikeasuuntaisia, ovat t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaisten j\u00e4\u00e4mist\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ksi, sill\u00e4 suurin osa maahanmuutosta on t\u00e4ysin laillista, perheenyhdist\u00e4misten, opiskelun ja ty\u00f6n nojalla tapahtuvaa siirtolaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s suuri osa ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvusta on Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitos Etlan mukaan selittynyt<\/a> maahanmuutolla. Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimokin on huomannut t\u00e4m\u00e4n, ja vaati<\/a> 12.9.2025 Suomea laskemaan maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n korkeintaan 10 000 henkil\u00f6\u00f6n vuodessa. Harkimon esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rajaan sis\u00e4ltyi myy\u00f6s humanitaarinen maahanmuutto. L\u00e4ht\u00f6kohta on se, ett\u00e4 kaikkien pit\u00e4isi pysty\u00e4 el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4. H\u00e4n perusteli kantaansa taloustilanteella ja teko\u00e4lyn seurauksena katoavilla ty\u00f6paikoilla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 avaus, jonka kaltaisia ei ole muista puolueista hetkeen kuulunut. Perussuomalaisten k\u00e4si\u00e4 on sitonut ja suita suitsinut hallitusyhteisty\u00f6 Kokoomuksen ja RPK:n kanssa. Harkimo voi tietenkin tehd\u00e4 avauksensa, koska h\u00e4nell\u00e4 tai h\u00e4nen pienpuolueellaan ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 poliittista asemaa. Itse olen pyrkinyt edist\u00e4m\u00e4\u00e4n paljon kunnianhimoisempaa tavoitetta, nimitt\u00e4in sit\u00e4 ett\u00e4 maahanmuutto Suomeen pit\u00e4isi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 nettonegatiiviseksi \u2013 toisin sanoen vierasper\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 enemm\u00e4n pois kuin sit\u00e4 muuttaa sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Haastava tavoite, sill\u00e4 maahanmuuton vastustaminen on viimeiset kolme vuosikymment\u00e4 ollut l\u00e4hes tuhoon tuomittu idea, lost cause<\/em>. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto EK:n tavoitteena on saada Suomeen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 45\u202f000 ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 nettomaahan\u00admuuttajaa vuosittain. Sen mukaan muuta vaihtoehtoa ei ole, koska syntyvyyden lasku heikent\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6kasvua nopeasti ja bruttokansantuotteen kasvu on ilmeisesti vallannut Etel\u00e4rannan v\u00e4ell\u00e4 sen paikan miss\u00e4 ihmisell\u00e4 pit\u00e4isi olla sielu. <\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 sosiaaliliberaali vasemmisto ett\u00e4 talousliberaali oikeisto jakavat nyky\u00e4\u00e4n saman maailmankuvan. Siin\u00e4 ihmiset ovat pelkki\u00e4 vaihdettavia yksil\u00f6it\u00e4 ilman ylisukupolvista jatkuvuutta. Oikeisto haluaa ty\u00f6voimaa, vasemmisto monikulttuurisuutta. Aina ei kuitenkaan ollut n\u00e4in. Viel\u00e4 1990-luvun alussa sek\u00e4 oikeisto ett\u00e4 vasemmisto olivat sitoutuneet kansallisvaltion ideaan. Saksan entinen liittokansleri, sosialidemokraattien Helmut Schmidt sanoi<\/a> vuonna 1992, ett\u00e4 “Saksasta ei saa tulla maahanmuuttajamaata (Einwanderungsland<\/em>). Saksan yhteiskunta ei selvi\u00e4isi siit\u00e4.” Vasemmiston taustalla vaikuttanut ammattiyhdistysliike pelk\u00e4si halpaty\u00f6voiman polkevan palkkoja ja heikent\u00e4v\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6iden neuvotteluasemaa.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan elinkeinoel\u00e4m\u00e4 lobbasi tuolloin jo vahvasti avointen rajojen ja maahanmuuton puolesta. Ty\u00f6ministeri\u00f6n alaisen siirtolaisasiain neuvottelukunnan mietinn\u00f6ss\u00e4 joulukuussa 1990 laskettiin Suomen tarvitsevan vuosittain 9000\u201315 000 maahanmuuttajaa, ett\u00e4 kasvava ty\u00f6voiman tarve voidaan tyydytt\u00e4\u00e4. Mietint\u00f6 jatkaa, ett\u00e4 jos Suomen v\u00e4kiluku halutaan pit\u00e4\u00e4 viidess\u00e4 miljoonassa, tarvitaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 000 siirtolaisen vuosittaista maahanmuuttoa. Liikety\u00f6nantajien keskusliiton yhteiskuntayksik\u00f6n johtaja Pekka Merenheimo kirjoitti Helsingin Sanomissa 2. joulukuuta 1990, ett\u00e4 15 000 siirtolaisen vuotuinen muutto oli aivan minimitavoite. “Jos jotakin halutaan saada aikaan, ei t\u00e4ss\u00e4 auta n\u00e4pertely muutamalla tuhannella vuosittain.” <\/p>\n\n\n\n

Vanhin oma lehtileikkeeni aiheesta on p\u00e4iv\u00e4tty 30.9.2000. Siin\u00e4 Helsingin Sanomat esittelee laskelmia, jonka mukaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseutu tarvitsee 440 000 ulkomaalaista vuoteen 2020 menness\u00e4 ja koko Suomi yli kaksi miljoonaa ulkomaalaista. YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston v\u00e4est\u00f6toimiston tutkimus vuodelta 2000 sanoo, ett\u00e4 Eurooppaan on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ottaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 135 miljoonaa siirtolaista, tai muuten ty\u00f6voiman tarjota romahtaa. Kukaan ei voi rehellisesti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 v\u00e4est\u00f6n vaihtamista olisi aktiivisesti edistetty.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan poliittisen valtavirran linja kansallisvaltioon muuttui radikaalisti 1990-luvun lopun ja 2010-luvun v\u00e4lill\u00e4. Sosialidemokraattisissa puolueissa nousi valtaan uusi sukupolvi, joka luopui perinteisest\u00e4 vasemmistolaisesta luokka-ajattelusta ja omaksui sosiaaliliberaalin aatemaailman. Ihmisoikeudet ja monikulttuurisuus, v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet ja rasismin vastustaminen nousivat keskeisiksi arvoiksi ja ohittivat ty\u00f6v\u00e4en luokkaetujen ajamisen. Muutoksen arkkitehdit olivat Ison-Britannian Tony Blair ja Saksan Gerhard Schr\u00f6der. <\/p>\n\n\n\n

Tony Blair ja New Labour<\/h3>\n\n\n\n

Tony Blairin ja h\u00e4nen johtamansa uuden ty\u00f6v\u00e4enpuolueen (New Labour<\/em>) nousu valtaan vuonna 1997 oli yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohdista Ison-Britannian l\u00e4hihistoriassa. Blair toteutti m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ohjelmaa, jonka tavoite oli muuttaa perinteik\u00e4s ja luokkayhteiskunnan leimaama maa “uudeksi, suvaitsevaiseksi ja ulosp\u00e4insuuntautuneeksi” valtioksi. Blairin hallitus avasi Ison-Britannian ty\u00f6markkinat kaikille tulijoille. Britanniaan saapui ensi vaiheessa satojatuhansia it\u00e4eurooppalaisia siirtolaisia, mik\u00e4 muutti maan v\u00e4est\u00f6rakennetta ja ty\u00f6markkinoita poikkeuksellisen nopeasti. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1998 s\u00e4\u00e4dettiin Human Rights Act<\/em>, jonka my\u00f6t\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimus tuotiin suoraan osaksi Ison-Britannian kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vahvisti merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemmist\u00f6jen ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja kavensi poliitikkojen valtaa puuttua maahanmuutto- ja karkotusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tapaukset oikeuslaitoksen ratkaistaviksi. Sama sopimus sitoo poliitikkojen k\u00e4det kaikissa EU-maissa.<\/p>\n\n\n\n

Blairin hallitus purki systemaattisesti perinteisi\u00e4, konservatiivisia rakenteita ja lakeja my\u00f6s muiden kuin maahanmuuton osalta. Kaikkein isoin muutos oli kuitenkin retorinen: Ison-Britannian kansallisen tarinan muuttaminen. Ei imperiumille ja englantilaisten, skottien, walesilaisten ja irlantilaisten historialle, kyll\u00e4 globaalille kansojen sulatusuunille. Esimerkki t\u00e4st\u00e4 on silloisen ulkoministerin Robin Cookin puhe vuodelta 2001, jossa h\u00e4n julisti intialaisen Chicken Tikka Masalan<\/em> olevan Iso-Britannian todellinen kansallisruoka.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2009 hallituksen entinen neuvonantaja ja puheenkirjoittaja Andrew Neather paljasti<\/a>, ett\u00e4 New Labourin maahanmuuttopolitiikan taustalla oli talouden lis\u00e4ksi tietoinen v\u00e4est\u00f6poliittinen motiivi: hallitus halusi avata rajat muuttaakseen maan v\u00e4est\u00f6rakenteen pysyv\u00e4sti monikulttuuriseksi ja “hieroakseen oikeiston naamaa monimuotoisuuteen” (rub the Right’s nose in diversity<\/em>). Neuvostoliitossa t\u00e4t\u00e4 v\u00e4est\u00f6poliittista “hajoita ja hallitse” -taktiikkaa oli k\u00e4ytetty menestyksekk\u00e4\u00e4sti kansallisen yhten\u00e4isyyden nujertamiseksi ja etnisesti homogeenisten alueiden h\u00e4vitt\u00e4miseksi. Kun v\u00e4est\u00f6rakenne on kerran muutettu, sit\u00e4 ei voi en\u00e4\u00e4 vaihtaa takaisin \u2013 ainakaan ilman keinoja, joita nykymaailmassa monen on vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4. Kyseess\u00e4 on siis yksisuuntainen ovi.<\/p>\n\n\n\n

Ison-Britannian konservatiivipuolue omaksui Blairin politiikan omakseen, jolloin globalismista, sosiaaliliberalismista ja maahanmuutosta tuli valtion virallinen linja, jota ei ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista kyseenalaistaa vaaleissa. Maahanmuutto oli keskeinen syy ulkoparlamentaarisen Brexit<\/em>-liikkeen nousuun ja Ison-Britannian eroon johtaneeseen kansan\u00e4\u00e4nestykseen. Brexitin ei kuitenkaan annettu vaikuttaa maan poliittiseen ohjelmaan. EU:sta tulevan siirtolaisuuden tyrehdytty\u00e4 konservatiivip\u00e4\u00e4ministeri Boris Johnson avasi ovet Afrikasta, L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 ja Intiasta tulevalle siirtolaisuudelle, jolloin Brexit paradoksaalisesti (ja kostohenkisesti) tuotti maahan enemm\u00e4n siirtolaisia kuin koskaan milloinkaan. <\/p>\n\n\n\n

\"Lontoon<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Lontoon v\u00e4est\u00f6suhteiden kehitys 1991\u20132021 (UK Office of National Statistic<\/em>).<\/pre>\n\n\n\n
Gerhard Schr\u00f6derin Saksa<\/h3>\n\n\n\n
Gerhard Schr\u00f6derin nousu liittokansleriksi vuonna 1998 Saksan sosiaalidemokraattien (SPD) ja Vihreiden muodostaman punavihre\u00e4n hallituksen johdossa oli Saksassa vastaavanlainen vedenjakaja kuin Tony Blairin valtaannousu Britanniassa. Aivan kuten Blair, Schr\u00f6der edusti vasemmiston uudistusmielist\u00e4 siipe\u00e4. H\u00e4n puhui “uudesta keskustasta” (Neue Mitte<\/em>), joka tavoitteli talouskasvua ja kansainv\u00e4lisyytt\u00e4. Schr\u00f6der kumosi Helmut Schmidtin ja konservatiivikansleri Helmut Kohlin pitk\u00e4\u00e4n vaaliman periaatteen, jonka mukaan “Saksa ei ole maahanmuuttomaa.”<\/p>\n\n\n\n
Saksan identiteetin kannalta k\u00e4\u00e4nteentekevin ja peruuttamattomin uudistuksista oli kansalaisuuslain historiallinen muutos vuonna 2000. Saksan kansalaisuus oli pitk\u00e4\u00e4n perustunut yksinomaan verenperint\u00f6\u00f6n (jus sanguinis<\/em>). Maassa vuosikymmeni\u00e4 asuneet turkkilaiset vierasty\u00f6l\u00e4iset ja heid\u00e4n lapsensa eiv\u00e4t olleet Saksan kansalaisia, vaan vierasty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 (Gastarbeiter<\/em>). Schr\u00f6der muutti lakia niin, ett\u00e4 se sis\u00e4lsi syntym\u00e4paikkaperiaatteen (jus soli<\/em>). Kaikki Saksassa syntyneet saattoivat nyt saada Saksan kansalaisuuden syntyper\u00e4\u00e4n katsomatta.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4t\u00e4 seurasi 2004 s\u00e4\u00e4detty Saksan ensimm\u00e4inen kokonaisvaltainen maahanmuuttolaki (Zuwanderungsgesetz<\/em>). Lain perusteisiin kirjattiin, ett\u00e4 Saksa ei voi el\u00e4\u00e4 ilman ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa. Kuten Blairin Iso-Britanniassa, my\u00f6s Schr\u00f6derin Saksassa sosiaaliliberalismista tehtiin de facto <\/em>maan johtoideologia. Perinteisi\u00e4 rakenteita ja lakeja purettiin kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla. Schr\u00f6der loi institutionaalisen pohjan sille avointen rajojen politiikalle, jota Angela Merkel my\u00f6hemmin 2015 siirtolaiskriisiss\u00e4 jatkoi ja joka aloitti sek\u00e4 Saksan v\u00e4est\u00f6n nopean vaihtumisen ett\u00e4 maan islamisoitumisen. Vuonna 2000 Saksassa oli 66 virallista moskeijaa. Nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 on yli 2 500.<\/p>\n\n\n\n
Schr\u00f6derin, Merkelin, Scholzin ja Mertzin vakiintuneen v\u00e4est\u00f6nvaihtopolitiikan ansiosta Saksassa on p\u00e4\u00e4dytty tilanteeseen, jossa 46 % syntyvist\u00e4 lapsista syntyy vieraskielisiin perheisiin. T\u00e4m\u00e4n politiikan vuoksi my\u00f6s aiemmin pieni kansallismielinen Alternativ f\u00fcr Deutschland <\/em>-puolue on noussut koko maan ykk\u00f6ssuosikiksi sen Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4ilevist\u00e4 kannanotoista huolimatta. Melkoinen saavutus maassa, jossa kaikenlainen kansallismielisyys on ollut l\u00e4hes perustuslaillisella tasolla kielletty\u00e4 vuodesta 1945 l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Ulkomaalaisv\u00e4est\u00f6n osuus maakuntatasolla ja suosituin puolue elokuussa 2026 (vaaleansininen: Afd<\/em>).<\/pre>\n\n\n\n
EU-integraatio ja ylikansallinen oikeus<\/h3>\n\n\n\n
Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 institutionaalisista k\u00e4\u00e4nnekohdista tapahtui vuosina 1997\u20131999, kun maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka siirrettiin kansalliselta tasolta EU:n yhteiseksi toimivallaksi. Kansallisten politiikkojen liikkumatila kaventui, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tulkinnat ja kansainv\u00e4liset sopimukset alkoivat ohjata kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, ohittaen kokonaan kansallisvaltion ja kansansuvereniteetin periaatteet. <\/p>\n\n\n\n
Maahanmuuttokysymys saatiin ohjattua pois mahdollisen politiikan piirist\u00e4 juridisoimalla se, toisin sanoen siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta pois poliitikoilta tuomioistuimille ja poliittisesti nimitetyille virkahenkil\u00f6ille, jotka tulkitsivat sopimuksia laajemmin kuin mihin ne alun perin kylm\u00e4n sodan aikana oli luotu. Samaan aikaan avoimia rajoja edist\u00e4vien kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen (Amnesty, Punainen Risti, erilaiset pakolaisneuvonnat jne.) asiantuntijavalta kasvoi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00e4ty\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s media alkoi korostaa erilaisia yksil\u00f6iden oikeuksia ja tarpeita kansallisen edun sijaan. <\/p>\n\n\n\n
Juridinen vallansiirto toteutettiin Amsterdamin sopimuksella, joka astui voimaan vuonna 1999. Ennen sopimusta maahanmuutto ja turvapaikka-asiat kuuluivat EU:n niin sanottuun kolmanteen pilariin, eli ne olivat hallitustenv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaativat kaikkien j\u00e4senmaiden yksimielisyyden, eik\u00e4 EU:n virkamiehill\u00e4 ollut juurikaan valtaa puuttua niihin.<\/p>\n\n\n\n
Suomen EU-puheenjohtajakaudella lokakuussa 1999 j\u00e4rjestetyss\u00e4 Tampereen huippukokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin, miten Amsterdamin sopimuksen antamaa uutta valtaa k\u00e4ytett\u00e4isiin. Kokouksessa sovittiin Euroopan yhteisest\u00e4 turvapaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, joka asetti my\u00f6s v\u00e4himm\u00e4isvaatimukset humanitaariselle maahanmuutolle ja turvapaikkamenettelylle, sek\u00e4 linjattiin, ett\u00e4 kaikille ulkomaalaisille tulee taata samat oikeudet kuin omille kansalaisille, esimerkiksi oikeus yht\u00e4 kattavaan sosiaaliturvaan.<\/p>\n\n\n\n
George Soros ja ylikansallinen lobbaus<\/h3>\n\n\n\n
Ylikansalliset s\u00e4\u00e4ti\u00f6t, erityisesti miljard\u00f6\u00f6ri George Sorosin perustama Open Society Foundations<\/em> (OSF), ovat olleet eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa Euroopan maahanmuuttopolitiikan muovaamisessa. Niiden vaikutusvalta ei perustu salaliittoteorioihin, vaan t\u00e4ysin avoimeen, ammattimaiseen ja miljardiluokan rahoituksella tuettuun poliittiseen lobbaukseen sek\u00e4 kansalaisyhteiskunnan muovaamiseen. Sorosin ideologian ytimess\u00e4 on filosofi Karl Popperilta lainattu “avoimen yhteiskunnan” k\u00e4site, jossa monikulttuurisuus ja rajojen avoimuus h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t i\u00e4ksi nationalismin ja eurooppalaisen kansallisvaltion.<\/p>\n\n\n\n
Soros syntyi vuonna 1930 unkarinjuutalaiseen perheeseen. H\u00e4n v\u00e4ltti toisen maailmansodan juutalaisvainot v\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6llisyyden turvin ja muutti vuonna 1947 Lontooseen ja sielt\u00e4 1956 Yhdysvaltoihin, jossa h\u00e4n ansaitsi rahansa valuuttakeinottelulla. Vuonna 1992 h\u00e4n ansaitsi yli miljardi dollaria keinuttamalla punnan kurssia. Tapauksen seurauksena Englannin keskuspankki irroitettiin poliittisesta ohjauksesta. Soros rikastui my\u00f6s keinotellessaan Suomen markalla sen j\u00e4lkeen, kun markka oli p\u00e4\u00e4stetty kellumaan vapaasti vuonna 1996.<\/p>\n\n\n\n
Open Society Foundationsin ja vastaavien toimijoiden lobbaus on keskittynyt Euroopassa kolmeen  p\u00e4\u00e4strategiaan: suora institutionaalinen lobbaus Brysseliss\u00e4, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen massiivinen rahoittaminen ja strateginen litigaatio. Soros perusti Brysseliin oman ajatushautomon ja lobbaustoimiston, Open Society European Policy Instituten<\/em> (OSEPI), jonka teht\u00e4v\u00e4 on vaikuttaa suoraan Euroopan komission lakiesityksiin, Euroopan parlamentin j\u00e4seniin sek\u00e4 ministerineuvoston kantoihin.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4\u00e4ti\u00f6t ohjaavat merkitt\u00e4v\u00e4n osan varoistaan n\u00e4enn\u00e4isen riippumattomille ihmisoikeus- ja pakolaisj\u00e4rjest\u00f6ille. Rahoitusta ovat saaneet niin suuret kansainv\u00e4liset toimijat kuin paikalliset ruohonjuuritason verkostot. Yksi n\u00e4kyvimmist\u00e4 toiminnan muodoista on ns. meritaksitoiminta. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen (esim. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit ilman rajoja) operoimat veneet fasilitoivat suoraan laitonta siirtolaisuutta kuljettamalla “turvapaikanhakijoina” esiintyvi\u00e4 siirtolaisia Afrikan rannikolta Eurooppaan, jossa he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t erilaisten majoitus- ja kotoutuspalveluiden piiriin. Lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6t tuottavat rahoituksen turvin asiantuntijaraportteja ja osallistuvat asiantuntijoina lakivaliokuntien kuulemisiin eri j\u00e4senmaissa.<\/p>\n\n\n\n
Yksi tehokkaimmista vaikuttamistavoista on ollut niin sanottu strateginen litigaatio <\/em>eli maahanmuuttopolitiikan hukuttaminen oikeusprosesseihin. S\u00e4\u00e4ti\u00f6t rahoittavat juristiverkostoja, jotka auttavat siirtolaisia viem\u00e4\u00e4n karkotus- tai s\u00e4il\u00f6\u00f6nottoasiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) tai EU-tuomioistuimeen ratkaistavaksi. Tavoitteena on saada aikaan sitovia ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka kaventavat entisest\u00e4\u00e4n poliitikkojen valtaa tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa jatkossa.   <\/p>\n\n\n\n
V\u00e4est\u00f6n vaihtuminen on tietoinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s  <\/h3>\n\n\n\n
Vuonna 2013 ilmestynyt<\/a> kenraalimajuri Aleksandr Vladimirovin Sodan yleiset perusteet<\/em>, joka on saavuttanut Ven\u00e4j\u00e4n sotilaseliitin ja turvallisuusviranomaisen keskuudessa kanonisen aseman, pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen, ett\u00e4 sota ja rauha eiv\u00e4t ole toistensa vastakohtia tai erillisi\u00e4 vaiheita. Sota on pysyv\u00e4 asiaintila ihmiskunnan historiassa. Se ei ole vain aseellista konfliktia, vaan jatkuvaa kilpailua. Rajaa rauhanomaisen vaikutuksen ja suoran sodank\u00e4ynnin v\u00e4lill\u00e4 ei ole. Ja mik\u00e4 onkaan teoksen mukaan paras keino l\u00e4nsimaiden tuhoamiseksi?<\/p>\n\n\n\n
\n
\u201cMaahanmuutto on nykyajan voimakkain ase, jolla voidaan muokata ja jopa lakkauttaa kansakuntia, valtioita ja sivilisaatioita.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
L\u00e4nsimaiden vihollisten motivaatio on selke\u00e4, mutta v\u00e4hemm\u00e4n selkeit\u00e4 ovat l\u00e4nsimaiden oman eliitin motiivit k\u00e4yd\u00e4 tosiasiallisesti sotaa omia kansojaan vastaan. Kuten edell\u00e4 olen osoittanut, kansallisvaltion hylk\u00e4\u00e4minen, monikulttuuriuden omaksuminen ja v\u00e4est\u00f6n vaihtumiseen johtavan massamaahanmuuton edist\u00e4minen ovat olleet kaikki tietoisesti tehtyj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Euroopan historiassa l\u00e4hes ainutkertainen mullistus ei ole syntynyt sattumalta, vaan pitk\u00e4j\u00e4nteisen poliittisten vaikuttamisen tuloksena. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten takana olevat tahot poliitikoista liike-el\u00e4m\u00e4n edustajiin ja ylikansallisiin rahoittajiin on my\u00f6s mahdollista nimet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jatkoa kirjoituksille Siit\u00e4 on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on tultu ja Liberalismin perikato. Suomeen tuli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan noin 51 000 maahanmuuttajaa. Nykyisen hallituksen aikana vuosina 2023-2025 maahanmuuttajia on tullut yhteens\u00e4 vajaat 190 000 henkil\u00f6\u00e4, melkein yhden Turun kaupungin verran. Olemme siis edelleen vahvasti kasvu-uralla, joka tulee nykyisell\u00e4\u00e4n johtamaan v\u00e4est\u00f6n vaihtumiseen eli suomalaisen kansallisvaltion lakkaamiseen ja etnisten suomalaisten j\u00e4\u00e4miseen v\u00e4hemmist\u00f6ksi t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla. Maahanmuuttopoliittinen keskustelu ja maahanmuuton rajoitustoimet ovat t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella py\u00f6rineet l\u00e4hinn\u00e4 humanitaarisen maahanmuuton v\u00e4hent\u00e4misen sek\u00e4 laittomien maahantulijoiden ja ulkomaalaisrikollisten karkottamisen ymp\u00e4rill\u00e4. T\u00e4llaiset toimet, vaikkakin oikeasuuntaisia, ovat t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaisten j\u00e4\u00e4mist\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ksi, sill\u00e4 suurin osa maahanmuutosta on t\u00e4ysin laillista, perheenyhdist\u00e4misten, opiskelun ja ty\u00f6n nojalla tapahtuvaa siirtolaisuutta. My\u00f6s suuri osa ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvusta on Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitos Etlan mukaan selittynyt maahanmuutolla. Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimokin on huomannut t\u00e4m\u00e4n, ja vaati 12.9.2025 Suomea laskemaan maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n korkeintaan 10 000 henkil\u00f6\u00f6n vuodessa. Harkimon esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rajaan sis\u00e4ltyi myy\u00f6s humanitaarinen maahanmuutto. L\u00e4ht\u00f6kohta on se, ett\u00e4 kaikkien pit\u00e4isi pysty\u00e4 el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4. H\u00e4n perusteli kantaansa taloustilanteella ja teko\u00e4lyn seurauksena katoavilla ty\u00f6paikoilla. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 avaus, jonka kaltaisia ei ole muista puolueista hetkeen kuulunut. Perussuomalaisten k\u00e4si\u00e4 on sitonut ja suita suitsinut hallitusyhteisty\u00f6 Kokoomuksen ja RPK:n kanssa. Harkimo voi tietenkin tehd\u00e4 avauksensa, koska h\u00e4nell\u00e4 tai h\u00e4nen pienpuolueellaan ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 poliittista asemaa. Itse olen pyrkinyt edist\u00e4m\u00e4\u00e4n paljon kunnianhimoisempaa tavoitetta, nimitt\u00e4in sit\u00e4 ett\u00e4 maahanmuutto Suomeen pit\u00e4isi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 nettonegatiiviseksi \u2013 toisin sanoen vierasper\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 enemm\u00e4n pois kuin sit\u00e4 muuttaa sis\u00e4\u00e4n. Haastava tavoite, sill\u00e4 maahanmuuton vastustaminen on viimeiset kolme vuosikymment\u00e4 ollut l\u00e4hes tuhoon tuomittu idea, lost cause. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto EK:n tavoitteena on saada Suomeen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 45\u202f000 ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 nettomaahan\u00admuuttajaa vuosittain. Sen mukaan muuta vaihtoehtoa ei ole, koska syntyvyyden lasku heikent\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6kasvua nopeasti ja bruttokansantuotteen kasvu on ilmeisesti vallannut Etel\u00e4rannan v\u00e4ell\u00e4 sen paikan miss\u00e4 ihmisell\u00e4 pit\u00e4isi olla sielu. Sek\u00e4 sosiaaliliberaali vasemmisto ett\u00e4 talousliberaali oikeisto jakavat nyky\u00e4\u00e4n saman maailmankuvan. Siin\u00e4 ihmiset ovat pelkki\u00e4 vaihdettavia yksil\u00f6it\u00e4 ilman ylisukupolvista jatkuvuutta. Oikeisto haluaa ty\u00f6voimaa, vasemmisto monikulttuurisuutta. Aina ei kuitenkaan ollut n\u00e4in. Viel\u00e4 1990-luvun alussa sek\u00e4 oikeisto ett\u00e4 vasemmisto olivat sitoutuneet kansallisvaltion ideaan. Saksan entinen liittokansleri, sosialidemokraattien Helmut Schmidt sanoi vuonna 1992, ett\u00e4 “Saksasta ei saa tulla maahanmuuttajamaata (Einwanderungsland). Saksan yhteiskunta ei selvi\u00e4isi siit\u00e4.” Vasemmiston taustalla vaikuttanut ammattiyhdistysliike pelk\u00e4si halpaty\u00f6voiman polkevan palkkoja ja heikent\u00e4v\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6iden neuvotteluasemaa. Euroopan elinkeinoel\u00e4m\u00e4 lobbasi tuolloin jo vahvasti avointen rajojen ja maahanmuuton puolesta. Ty\u00f6ministeri\u00f6n alaisen siirtolaisasiain neuvottelukunnan mietinn\u00f6ss\u00e4 joulukuussa 1990 laskettiin Suomen tarvitsevan vuosittain 9000\u201315 000 maahanmuuttajaa, ett\u00e4 kasvava ty\u00f6voiman tarve voidaan tyydytt\u00e4\u00e4. Mietint\u00f6 jatkaa, ett\u00e4 jos Suomen v\u00e4kiluku halutaan pit\u00e4\u00e4 viidess\u00e4 miljoonassa, tarvitaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 000 siirtolaisen vuosittaista maahanmuuttoa. Liikety\u00f6nantajien keskusliiton yhteiskuntayksik\u00f6n johtaja Pekka Merenheimo kirjoitti Helsingin Sanomissa 2. joulukuuta 1990, ett\u00e4 15 000 siirtolaisen vuotuinen muutto oli aivan minimitavoite. “Jos jotakin halutaan saada aikaan, ei t\u00e4ss\u00e4 auta n\u00e4pertely muutamalla tuhannella vuosittain.” Vanhin oma lehtileikkeeni aiheesta on p\u00e4iv\u00e4tty 30.9.2000. Siin\u00e4 Helsingin Sanomat esittelee laskelmia, jonka mukaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseutu tarvitsee 440 000 ulkomaalaista vuoteen 2020 menness\u00e4 ja koko Suomi yli kaksi miljoonaa ulkomaalaista. YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston v\u00e4est\u00f6toimiston tutkimus vuodelta 2000 sanoo, ett\u00e4 Eurooppaan on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ottaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 135 miljoonaa siirtolaista, tai muuten ty\u00f6voiman tarjota romahtaa. Kukaan ei voi rehellisesti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 v\u00e4est\u00f6n vaihtamista olisi aktiivisesti edistetty. Euroopan poliittisen valtavirran linja kansallisvaltioon muuttui radikaalisti 1990-luvun lopun ja 2010-luvun v\u00e4lill\u00e4. Sosialidemokraattisissa puolueissa nousi valtaan uusi sukupolvi, joka luopui perinteisest\u00e4 vasemmistolaisesta luokka-ajattelusta ja omaksui sosiaaliliberaalin aatemaailman. Ihmisoikeudet ja monikulttuurisuus, v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet ja rasismin vastustaminen nousivat keskeisiksi arvoiksi ja ohittivat ty\u00f6v\u00e4en luokkaetujen ajamisen. Muutoksen arkkitehdit olivat Ison-Britannian Tony Blair ja Saksan Gerhard Schr\u00f6der. Tony Blair ja New Labour Tony Blairin ja h\u00e4nen johtamansa uuden ty\u00f6v\u00e4enpuolueen (New Labour) nousu valtaan vuonna 1997 oli yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohdista Ison-Britannian l\u00e4hihistoriassa. Blair toteutti m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ohjelmaa, jonka tavoite oli muuttaa perinteik\u00e4s ja luokkayhteiskunnan leimaama maa “uudeksi, suvaitsevaiseksi ja ulosp\u00e4insuuntautuneeksi” valtioksi. Blairin hallitus avasi Ison-Britannian ty\u00f6markkinat kaikille tulijoille. Britanniaan saapui ensi vaiheessa satojatuhansia it\u00e4eurooppalaisia siirtolaisia, mik\u00e4 muutti maan v\u00e4est\u00f6rakennetta ja ty\u00f6markkinoita poikkeuksellisen nopeasti. Vuonna 1998 s\u00e4\u00e4dettiin Human Rights Act, jonka my\u00f6t\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimus tuotiin suoraan osaksi Ison-Britannian kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vahvisti merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemmist\u00f6jen ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja kavensi poliitikkojen valtaa puuttua maahanmuutto- ja karkotusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tapaukset oikeuslaitoksen ratkaistaviksi. Sama sopimus sitoo poliitikkojen k\u00e4det kaikissa EU-maissa. Blairin hallitus purki systemaattisesti perinteisi\u00e4, konservatiivisia rakenteita ja lakeja my\u00f6s muiden kuin maahanmuuton osalta. Kaikkein isoin muutos oli kuitenkin retorinen: Ison-Britannian kansallisen tarinan muuttaminen. Ei imperiumille ja englantilaisten, skottien, walesilaisten ja irlantilaisten historialle, kyll\u00e4 globaalille kansojen sulatusuunille. Esimerkki t\u00e4st\u00e4 on silloisen ulkoministerin Robin Cookin puhe vuodelta 2001, jossa h\u00e4n julisti intialaisen Chicken Tikka Masalan olevan Iso-Britannian todellinen kansallisruoka. Vuonna 2009 hallituksen entinen neuvonantaja ja puheenkirjoittaja Andrew Neather paljasti, ett\u00e4 New Labourin maahanmuuttopolitiikan taustalla oli talouden lis\u00e4ksi tietoinen v\u00e4est\u00f6poliittinen motiivi: hallitus halusi avata rajat muuttaakseen maan v\u00e4est\u00f6rakenteen pysyv\u00e4sti monikulttuuriseksi ja “hieroakseen oikeiston naamaa monimuotoisuuteen” (rub the Right’s nose in diversity). Neuvostoliitossa t\u00e4t\u00e4 v\u00e4est\u00f6poliittista “hajoita ja hallitse” -taktiikkaa oli k\u00e4ytetty menestyksekk\u00e4\u00e4sti kansallisen yhten\u00e4isyyden nujertamiseksi ja etnisesti homogeenisten alueiden h\u00e4vitt\u00e4miseksi. Kun v\u00e4est\u00f6rakenne on kerran muutettu, sit\u00e4 ei voi en\u00e4\u00e4 vaihtaa takaisin \u2013 ainakaan ilman keinoja, joita nykymaailmassa monen on vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4. Kyseess\u00e4 on siis yksisuuntainen ovi. Ison-Britannian konservatiivipuolue omaksui Blairin politiikan omakseen, jolloin globalismista, sosiaaliliberalismista ja maahanmuutosta tuli valtion virallinen linja, jota ei ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista kyseenalaistaa vaaleissa. Maahanmuutto oli keskeinen syy ulkoparlamentaarisen Brexit-liikkeen nousuun ja Ison-Britannian eroon johtaneeseen kansan\u00e4\u00e4nestykseen. Brexitin ei kuitenkaan annettu vaikuttaa maan poliittiseen ohjelmaan. EU:sta tulevan siirtolaisuuden tyrehdytty\u00e4 konservatiivip\u00e4\u00e4ministeri Boris Johnson avasi ovet Afrikasta, L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 ja Intiasta tulevalle siirtolaisuudelle, jolloin Brexit paradoksaalisesti (ja kostohenkisesti) tuotti maahan enemm\u00e4n siirtolaisia kuin koskaan milloinkaan. Lontoon v\u00e4est\u00f6suhteiden kehitys 1991\u20132021 (UK Office of National Statistic). Gerhard Schr\u00f6derin Saksa Gerhard Schr\u00f6derin nousu liittokansleriksi vuonna 1998 Saksan sosiaalidemokraattien (SPD) ja Vihreiden muodostaman punavihre\u00e4n hallituksen johdossa oli Saksassa vastaavanlainen vedenjakaja kuin Tony Blairin valtaannousu Britanniassa. Aivan kuten Blair, Schr\u00f6der edusti vasemmiston uudistusmielist\u00e4 siipe\u00e4. H\u00e4n puhui “uudesta keskustasta” (Neue Mitte), joka tavoitteli talouskasvua ja kansainv\u00e4lisyytt\u00e4. Schr\u00f6der kumosi Helmut Schmidtin ja konservatiivikansleri Helmut Kohlin pitk\u00e4\u00e4n vaaliman periaatteen, jonka mukaan “Saksa ei ole maahanmuuttomaa.” Saksan identiteetin kannalta k\u00e4\u00e4nteentekevin ja peruuttamattomin uudistuksista oli kansalaisuuslain historiallinen muutos vuonna 2000. Saksan kansalaisuus oli pitk\u00e4\u00e4n perustunut yksinomaan verenperint\u00f6\u00f6n (jus sanguinis). Maassa vuosikymmeni\u00e4 asuneet turkkilaiset vierasty\u00f6l\u00e4iset ja heid\u00e4n lapsensa eiv\u00e4t olleet Saksan kansalaisia, vaan vierasty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 (Gastarbeiter). Schr\u00f6der muutti lakia niin, ett\u00e4 se sis\u00e4lsi syntym\u00e4paikkaperiaatteen (jus soli). Kaikki Saksassa syntyneet saattoivat nyt saada Saksan kansalaisuuden syntyper\u00e4\u00e4n katsomatta. T\u00e4t\u00e4 seurasi 2004 s\u00e4\u00e4detty Saksan ensimm\u00e4inen kokonaisvaltainen maahanmuuttolaki (Zuwanderungsgesetz). Lain perusteisiin kirjattiin, ett\u00e4 Saksa ei voi el\u00e4\u00e4 ilman ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa. Kuten Blairin Iso-Britanniassa, my\u00f6s Schr\u00f6derin Saksassa sosiaaliliberalismista tehtiin de facto maan johtoideologia. Perinteisi\u00e4 rakenteita ja lakeja purettiin kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla. Schr\u00f6der loi institutionaalisen pohjan sille avointen rajojen politiikalle, jota Angela Merkel my\u00f6hemmin 2015 siirtolaiskriisiss\u00e4 jatkoi ja joka aloitti sek\u00e4 Saksan v\u00e4est\u00f6n nopean vaihtumisen ett\u00e4 maan islamisoitumisen. Vuonna 2000 Saksassa oli 66 virallista moskeijaa. Nyky\u00e4\u00e4n niit\u00e4 on yli 2 500. Schr\u00f6derin, Merkelin, Scholzin ja Mertzin vakiintuneen v\u00e4est\u00f6nvaihtopolitiikan ansiosta Saksassa on p\u00e4\u00e4dytty tilanteeseen, jossa 46 % syntyvist\u00e4 lapsista syntyy vieraskielisiin perheisiin. T\u00e4m\u00e4n politiikan vuoksi my\u00f6s aiemmin pieni kansallismielinen Alternativ f\u00fcr Deutschland -puolue on noussut koko maan ykk\u00f6ssuosikiksi sen Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4ilevist\u00e4 kannanotoista huolimatta. Melkoinen saavutus maassa, jossa kaikenlainen kansallismielisyys on ollut l\u00e4hes perustuslaillisella tasolla kielletty\u00e4 vuodesta 1945 l\u00e4htien. Ulkomaalaisv\u00e4est\u00f6n osuus maakuntatasolla ja suosituin puolue elokuussa 2026 (vaaleansininen: Afd). EU-integraatio ja ylikansallinen oikeus Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 institutionaalisista k\u00e4\u00e4nnekohdista tapahtui vuosina 1997\u20131999, kun maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka siirrettiin kansalliselta tasolta EU:n yhteiseksi toimivallaksi. Kansallisten politiikkojen liikkumatila kaventui, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tulkinnat ja kansainv\u00e4liset sopimukset alkoivat ohjata kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, ohittaen kokonaan kansallisvaltion ja kansansuvereniteetin periaatteet. Maahanmuuttokysymys saatiin ohjattua pois mahdollisen politiikan piirist\u00e4 juridisoimalla se, toisin sanoen siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta pois poliitikoilta tuomioistuimille ja poliittisesti nimitetyille virkahenkil\u00f6ille, jotka tulkitsivat sopimuksia laajemmin kuin mihin ne alun perin kylm\u00e4n sodan aikana oli luotu. Samaan aikaan avoimia rajoja edist\u00e4vien kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen (Amnesty, Punainen Risti, erilaiset pakolaisneuvonnat jne.) asiantuntijavalta kasvoi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00e4ty\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s media alkoi korostaa erilaisia yksil\u00f6iden oikeuksia ja tarpeita kansallisen edun sijaan. Juridinen vallansiirto toteutettiin Amsterdamin sopimuksella, joka astui voimaan vuonna 1999. Ennen sopimusta maahanmuutto ja turvapaikka-asiat kuuluivat EU:n niin sanottuun kolmanteen pilariin, eli ne olivat hallitustenv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaativat kaikkien j\u00e4senmaiden yksimielisyyden, eik\u00e4 EU:n virkamiehill\u00e4 ollut juurikaan valtaa puuttua niihin. Suomen EU-puheenjohtajakaudella lokakuussa 1999 j\u00e4rjestetyss\u00e4 Tampereen huippukokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin, miten Amsterdamin sopimuksen antamaa uutta valtaa k\u00e4ytett\u00e4isiin. Kokouksessa sovittiin Euroopan yhteisest\u00e4 turvapaikkaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, joka asetti my\u00f6s v\u00e4himm\u00e4isvaatimukset humanitaariselle maahanmuutolle ja turvapaikkamenettelylle, sek\u00e4 linjattiin, ett\u00e4 kaikille ulkomaalaisille tulee taata samat oikeudet kuin omille kansalaisille, esimerkiksi oikeus yht\u00e4 kattavaan sosiaaliturvaan. George Soros ja ylikansallinen lobbaus Ylikansalliset s\u00e4\u00e4ti\u00f6t, erityisesti miljard\u00f6\u00f6ri George Sorosin perustama Open Society Foundations (OSF), ovat olleet eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa Euroopan maahanmuuttopolitiikan muovaamisessa. Niiden vaikutusvalta ei perustu salaliittoteorioihin, vaan t\u00e4ysin avoimeen, ammattimaiseen ja miljardiluokan rahoituksella tuettuun poliittiseen lobbaukseen sek\u00e4 kansalaisyhteiskunnan muovaamiseen. Sorosin ideologian ytimess\u00e4 on filosofi Karl Popperilta lainattu “avoimen yhteiskunnan” k\u00e4site, jossa monikulttuurisuus ja rajojen avoimuus h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t i\u00e4ksi nationalismin ja eurooppalaisen kansallisvaltion. Soros syntyi vuonna 1930 unkarinjuutalaiseen perheeseen. H\u00e4n v\u00e4ltti toisen maailmansodan juutalaisvainot v\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6llisyyden turvin ja muutti vuonna 1947 Lontooseen ja sielt\u00e4 1956 Yhdysvaltoihin, jossa h\u00e4n ansaitsi rahansa valuuttakeinottelulla. Vuonna 1992 h\u00e4n ansaitsi yli miljardi dollaria keinuttamalla punnan kurssia. Tapauksen seurauksena Englannin keskuspankki irroitettiin poliittisesta ohjauksesta. Soros rikastui my\u00f6s keinotellessaan Suomen markalla sen j\u00e4lkeen, kun markka oli p\u00e4\u00e4stetty kellumaan vapaasti vuonna 1996. Open Society Foundationsin ja vastaavien toimijoiden lobbaus on keskittynyt Euroopassa kolmeen p\u00e4\u00e4strategiaan: suora institutionaalinen lobbaus Brysseliss\u00e4, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen massiivinen rahoittaminen ja strateginen litigaatio. Soros perusti Brysseliin oman ajatushautomon ja lobbaustoimiston, Open Society European Policy Instituten (OSEPI), jonka teht\u00e4v\u00e4 on vaikuttaa suoraan Euroopan komission lakiesityksiin, Euroopan parlamentin j\u00e4seniin sek\u00e4 ministerineuvoston kantoihin. S\u00e4\u00e4ti\u00f6t ohjaavat merkitt\u00e4v\u00e4n osan varoistaan n\u00e4enn\u00e4isen riippumattomille ihmisoikeus- ja pakolaisj\u00e4rjest\u00f6ille. Rahoitusta ovat saaneet niin suuret kansainv\u00e4liset toimijat kuin paikalliset ruohonjuuritason verkostot. Yksi n\u00e4kyvimmist\u00e4 toiminnan muodoista on ns. meritaksitoiminta. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen (esim. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit ilman rajoja) operoimat veneet fasilitoivat suoraan laitonta siirtolaisuutta kuljettamalla “turvapaikanhakijoina” esiintyvi\u00e4 siirtolaisia Afrikan rannikolta Eurooppaan, jossa he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t erilaisten majoitus- ja kotoutuspalveluiden piiriin. Lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6t tuottavat rahoituksen turvin asiantuntijaraportteja ja osallistuvat asiantuntijoina lakivaliokuntien kuulemisiin eri j\u00e4senmaissa. Yksi tehokkaimmista vaikuttamistavoista on ollut niin sanottu strateginen litigaatio eli maahanmuuttopolitiikan hukuttaminen oikeusprosesseihin. S\u00e4\u00e4ti\u00f6t rahoittavat juristiverkostoja, jotka auttavat siirtolaisia viem\u00e4\u00e4n karkotus- tai s\u00e4il\u00f6\u00f6nottoasiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) tai EU-tuomioistuimeen ratkaistavaksi. Tavoitteena on saada aikaan sitovia ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka kaventavat entisest\u00e4\u00e4n poliitikkojen valtaa tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa jatkossa. V\u00e4est\u00f6n vaihtuminen on tietoinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s Vuonna 2013 ilmestynyt kenraalimajuri Aleksandr Vladimirovin Sodan yleiset perusteet, joka on saavuttanut Ven\u00e4j\u00e4n sotilaseliitin ja turvallisuusviranomaisen keskuudessa kanonisen aseman, pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen, ett\u00e4 sota ja rauha eiv\u00e4t ole toistensa vastakohtia tai erillisi\u00e4 vaiheita. Sota on pysyv\u00e4 asiaintila ihmiskunnan historiassa. Se ei ole vain aseellista konfliktia, vaan jatkuvaa kilpailua. Rajaa rauhanomaisen vaikutuksen ja suoran sodank\u00e4ynnin v\u00e4lill\u00e4 ei ole. Ja mik\u00e4 onkaan teoksen mukaan paras keino l\u00e4nsimaiden tuhoamiseksi? \u201cMaahanmuutto on nykyajan voimakkain ase, jolla voidaan muokata ja jopa lakkauttaa kansakuntia, valtioita ja sivilisaatioita.\u201d L\u00e4nsimaiden vihollisten motivaatio on selke\u00e4, mutta v\u00e4hemm\u00e4n selkeit\u00e4 ovat l\u00e4nsimaiden oman eliitin motiivit k\u00e4yd\u00e4 tosiasiallisesti sotaa omia kansojaan vastaan. Kuten edell\u00e4 olen osoittanut, kansallisvaltion hylk\u00e4\u00e4minen, monikulttuuriuden omaksuminen ja v\u00e4est\u00f6n vaihtumiseen johtavan massamaahanmuuton edist\u00e4minen ovat olleet kaikki tietoisesti tehtyj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Euroopan historiassa l\u00e4hes ainutkertainen mullistus ei ole syntynyt sattumalta, vaan pitk\u00e4j\u00e4nteisen poliittisten vaikuttamisen tuloksena. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten takana olevat tahot poliitikoista liike-el\u00e4m\u00e4n edustajiin ja ylikansallisiin rahoittajiin on my\u00f6s mahdollista nimet\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1464,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1372"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1372"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1372\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1469,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1372\/revisions\/1469"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1464"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1372"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1372"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1372"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}