Euroopan johtajat ovat kaikkien puheiden j\u00e4lkeen tulleet yksimielisesti siihen lopputulokseen, ett\u00e4 nyt pit\u00e4isi lopettaa puhuminen ja siirty\u00e4 puheista tekoihin. Luvassa lienee siis huippukokouksia ja komiteoita, joissa keskustellaan lis\u00e4\u00e4 siit\u00e4 miten puheista on siirrytt\u00e4v\u00e4 tekoihin. Vastuulliset ja aikuiset johtajat olisivat tehneet jotain helmikuussa 2022. Kaukaa viisaat olisivat voineet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksipuolisen aseistariisunnan ongelmat vuonna 2014 tai jo vuonna 2008, jolloin Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Georgiaan.<\/p>\n\n\n\n
Euroopan j\u00e4lleenvarustautuminen tuntuu olevan yksi Sisyfoksen kivi, jota ei saa koskaan maaliin asti. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tanska, joka monessa muussa kysymyksess\u00e4 on onnistunut toimimaan j\u00e4rkev\u00e4sti. Vuodesta 1675 l\u00e4htien Tanska valmisti kaikki tarvitsemansa ampumatarvikkeet Krudtenin arsenaalissa. Sitten Neuvostoliitto lakkasi olemasta, Eurooppa leikkasi puolustusbudjettinsa minimiin ja asevoimat ajettiin alas. Tarvittaessa ammuksia voisi aina ostaa kansainv\u00e4lisilt\u00e4 markkinoilta, joten Tanskan hallitus p\u00e4\u00e4tti pist\u00e4\u00e4 Krudtenin tehtaan lihoiksi.<\/p>\n\n\n\n
Ukrainan sodan ollessa k\u00e4ynniss\u00e4 Tanskassa tajuttiin, ett\u00e4 ammusten kasvaneen kysynn\u00e4n vuoksi toimitusajat kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla kasvoivat ensin kuukausien, sitten vuosien mittaisiksi. Hallitus her\u00e4si Ruususen unestaan ja p\u00e4\u00e4tti ostaa Krudtenin tehtaan takaisin 19,6 miljoonalla kruunulla. T\u00e4st\u00e4 on kulunut nyt kaksi vuotta, eik\u00e4 Krudten ole valmistanut viel\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n patruunaa tai tykinammusta. Tuotannon k\u00e4ynnist\u00e4minen jumiutui byrokraattiseen solmuun, koska hallitus ei p\u00e4\u00e4ssyt sopuun tehtaan py\u00f6ritt\u00e4misest\u00e4 tai minimitilausm\u00e4\u00e4rist\u00e4. Kotimainen tuotanto edellytt\u00e4\u00e4 kotimaista kysynt\u00e4. Euroopan maiden pit\u00e4isi tehd\u00e4 sitovia, ainakin vuosikymmenen mittaisia sitoumuksia, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. <\/p>\n\n\n\n
Viime viikolla Tanskan hallitus solmi vihdoin urakointisopimuksen suomalais-norjalaisen Nammon kanssa. Koska Krudtenin Ammunitionsarsenalet <\/em>ei ole ollut toiminnassa sitten vuoden 2008, se pit\u00e4\u00e4 ensin ajanmukaistaa ja ty\u00f6voima kouluttaa. Ty\u00f6st\u00f6koneita odotellessa vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 ainakin kev\u00e4\u00e4seen 2028 asti, ennen kuin Krudten p\u00e4\u00e4see valmistamaan 155mm tykist\u00f6ammuksia ja 120mm heittimen kranaatteja. T\u00e4m\u00e4 on erinomainen opetus siit\u00e4, ett\u00e4 jos kotimaisesta teollisuudesta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n luopua, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen peruminen ei tapahdu vain taikasauvaa heilauttamalla ja sanomalla hokkuspokkus, teimmep\u00e4 tyhm\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n Eurooppa ei ole vain riisunut itse\u00e4\u00e4n aseista, vaan my\u00f6s teollisesta tuotantokapasiteetista. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n koko ajatus oli tehd\u00e4 energiasta kallista. Teollisuus on ulkoistettu niihin maihin, jotka todenn\u00e4k\u00f6isimmin ovat vihollisiamme seuraavassa sodassa. Kirjoitin kolme vuotta sitten Ukrainan sodan analyysin yhteydess\u00e4 siit\u00e4, miten EU:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen taksonomia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 est\u00e4\u00e4 rahoituslaitoksia sijoittamasta puolustusteollisuuteen. Komission viisaat naiset ja miehet ovat n\u00e4et aikoinaan keksineet, ett\u00e4 aseteollisuus on ep\u00e4eettist\u00e4 ja ilmastolle haitallista. Ulkoministeri Valtonen kiinnitti samaan asiaan huomiota viime marraskuussa Euroopan Unionin ulkoministerikokouksen yhteydess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Niin kauan kun Euroopan puolustus oli ulkoistettu Yhdysvalloille, kannustimet kaikenlaiseen haihatteluun olivat korkealla. Nyt sellainen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaarantaa olemassaolomme.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Euroopan johtajat ovat kaikkien puheiden j\u00e4lkeen tulleet yksimielisesti siihen lopputulokseen, ett\u00e4 nyt pit\u00e4isi lopettaa puhuminen ja siirty\u00e4 puheista tekoihin. Luvassa lienee siis huippukokouksia ja komiteoita, joissa keskustellaan lis\u00e4\u00e4 siit\u00e4 miten puheista on siirrytt\u00e4v\u00e4 tekoihin. Vastuulliset ja aikuiset johtajat olisivat tehneet jotain helmikuussa 2022. Kaukaa viisaat olisivat voineet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksipuolisen aseistariisunnan ongelmat vuonna 2014 tai jo vuonna 2008, jolloin Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Georgiaan. Euroopan j\u00e4lleenvarustautuminen tuntuu olevan yksi Sisyfoksen kivi, jota ei saa koskaan maaliin asti. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tanska, joka monessa muussa kysymyksess\u00e4 on onnistunut toimimaan j\u00e4rkev\u00e4sti. Vuodesta 1675 l\u00e4htien Tanska valmisti kaikki tarvitsemansa ampumatarvikkeet Krudtenin arsenaalissa. Sitten Neuvostoliitto lakkasi olemasta, Eurooppa leikkasi puolustusbudjettinsa minimiin ja asevoimat ajettiin alas. Tarvittaessa ammuksia voisi aina ostaa kansainv\u00e4lisilt\u00e4 markkinoilta, joten Tanskan hallitus p\u00e4\u00e4tti pist\u00e4\u00e4 Krudtenin tehtaan lihoiksi. Ukrainan sodan ollessa k\u00e4ynniss\u00e4 Tanskassa tajuttiin, ett\u00e4 ammusten kasvaneen kysynn\u00e4n vuoksi toimitusajat kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla kasvoivat ensin kuukausien, sitten vuosien mittaisiksi. Hallitus her\u00e4si Ruususen unestaan ja p\u00e4\u00e4tti ostaa Krudtenin tehtaan takaisin 19,6 miljoonalla kruunulla. T\u00e4st\u00e4 on kulunut nyt kaksi vuotta, eik\u00e4 Krudten ole valmistanut viel\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n patruunaa tai tykinammusta. Tuotannon k\u00e4ynnist\u00e4minen jumiutui byrokraattiseen solmuun, koska hallitus ei p\u00e4\u00e4ssyt sopuun tehtaan py\u00f6ritt\u00e4misest\u00e4 tai minimitilausm\u00e4\u00e4rist\u00e4. Kotimainen tuotanto edellytt\u00e4\u00e4 kotimaista kysynt\u00e4. Euroopan maiden pit\u00e4isi tehd\u00e4 sitovia, ainakin vuosikymmenen mittaisia sitoumuksia, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Viime viikolla Tanskan hallitus solmi vihdoin urakointisopimuksen suomalais-norjalaisen Nammon kanssa. Koska Krudtenin Ammunitionsarsenalet ei ole ollut toiminnassa sitten vuoden 2008, se pit\u00e4\u00e4 ensin ajanmukaistaa ja ty\u00f6voima kouluttaa. Ty\u00f6st\u00f6koneita odotellessa vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 ainakin kev\u00e4\u00e4seen 2028 asti, ennen kuin Krudten p\u00e4\u00e4see valmistamaan 155mm tykist\u00f6ammuksia ja 120mm heittimen kranaatteja. T\u00e4m\u00e4 on erinomainen opetus siit\u00e4, ett\u00e4 jos kotimaisesta teollisuudesta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n luopua, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen peruminen ei tapahdu vain taikasauvaa heilauttamalla ja sanomalla hokkuspokkus, teimmep\u00e4 tyhm\u00e4sti. Eurooppa ei ole vain riisunut itse\u00e4\u00e4n aseista, vaan my\u00f6s teollisesta tuotantokapasiteetista. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n koko ajatus oli tehd\u00e4 energiasta kallista. Teollisuus on ulkoistettu niihin maihin, jotka todenn\u00e4k\u00f6isimmin ovat vihollisiamme seuraavassa sodassa. Kirjoitin kolme vuotta sitten Ukrainan sodan analyysin yhteydess\u00e4 siit\u00e4, miten EU:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen taksonomia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 est\u00e4\u00e4 rahoituslaitoksia sijoittamasta puolustusteollisuuteen. Komission viisaat naiset ja miehet ovat n\u00e4et aikoinaan keksineet, ett\u00e4 aseteollisuus on ep\u00e4eettist\u00e4 ja ilmastolle haitallista. Ulkoministeri Valtonen kiinnitti samaan asiaan huomiota viime marraskuussa Euroopan Unionin ulkoministerikokouksen yhteydess\u00e4. Niin kauan kun Euroopan puolustus oli ulkoistettu Yhdysvalloille, kannustimet kaikenlaiseen haihatteluun olivat korkealla. Nyt sellainen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaarantaa olemassaolomme.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1039,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1038"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1038"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1044,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1038\/revisions\/1044"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1039"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}