Mars, punainen planeetta

Tyyppi Painovoima
Halkaisija
Kiertoaika
Pyörähdysaika
Pintalämpötila

Asukasluku
Perustettu

Ilmakehä
 K
0,38 g
6 804,9 km
687 d
24,7 h
-60 °C - +20 °C

4 500 000
2048

45% CO2, 27% O2, 21% N2, 2% Ar

Mars

Mars, punainen planeetta, on aurinkokuntamme neljäs kiertolainen. Se on nimetty Marsin, roomalaisen sodan jumalan mukaan, jonka kreikkalainen vastine on Ares. Etuliite areo- viittaa Marsiin samalla samalla tavalla kuin geo- viittaa Maahan (esim. geologian sijaan areologia). Marsin läpimitta on noin puolet Maan läpimitasta. Rautaoksidi antaa Marsin pinnalle tunnusomaisen ruskean värin. Pinta on regoliittia, kiven, hiekan ja pölyn seosta. Regoliitin alla on syvä routakerros. Marspinta on koostuu suurimmaksi osaksi basaltista sekä rauta- ja vesipitoisista mineraaleista. Marsin muinaiset valtameret ovat vetäytyneet syvälle regoliitin alle, josta niitä on hitaasti sulatettu esiin. Marsin maankaltaistamisohjelma edistyy hyvin siihen liittyvistä poliittisista ja eettisistä esteistä huolimatta.

Sata vuotta jatkunut projekti Ymir on kääntänyt Marsin hitaan kuoleman uudeksi elämäksi. Planeetan ilmakehä on elvytetty, vaikka se sisältääkin yhä liian paljon hiilidioksidia jotta Marsin pinnalla voisi liikkua ilman happilaitteita. Ilmanpaine on noussut siedettävälle tasolle. Marineris- ja Borealis-meret on sulatettu osittain takaisin ikiroudasta. Ilmakehään on lisätty vesihöyryä pudottamalla Marsiin lukuisia jäämeteoriitteja (KBO, Kuiper Belt Objects).

Planeetalla on käynyt ihmisiä vuodesta 2036 lähtien. Kiinan Kansantasavalta perusti ensimmäisen pysyvän siirtokunnan Marsiin vuonna 2048. Maankaltaistamisohjelman vuoksi Marsin talous on yhä alijäämäinen. Mars tuottaa maataloustuotteita, bioniikkaa, deuteriumia ja joitakin metalleja. Tähtienvälisen avaruuden avautumisen jälkeen kiinnostus Marsin tutkimiseen on vähentynyt ja on nykyisin lähinnä marsilaisten itsensä vastuulla. Se on kuitenkin ainoa vieras taivaankappale, jolle siirtolaiseksi lähteminen on taloudellisesti mahdollista suuryhtiöistä riippumatta.

Toinen Marsin ainutlaatuinen etu on etäyhteys Maan tietoverkkoihin, joskin edestakainen viive on planeettojen keskinäisestä asemasta riippuen 20-40 minuuttia, mikä tekee virtuaalitodellisuuksiin osallistumisen mahdottomaksi. Monille ero Maan virtuaalisesta kulttuurista käy ajan myötä ylivoimaiseksi.

Ajanlasku

Marsin vuorokausi eli sol kestää 24 tuntia, 39 minuuttia ja 35,25 sekuntia. Viimeistä vajaata tuntia kutsutaan "enkelin hetkeksi" tai paussiksi (kiin. tingdun); amerikkalaisissa territorioissa tavataan sanoa, että paussin aikana tapahtuneita tai sanottuja asioita ei lasketa. Marsin englannissa eiliseen ja tähän päivään viitataan sanoilla yestersol ja tosol. Planeetalla käytetään 24-kuukautista Martiana-kalenteria, jossa useimmissa kuukausissa on 28 päivää.

Ilmasto ja sää

Marsin akselikallistuma on suunnilleen sama kuin Maalla. Vuodenajat kestävät kaksi kertaa niin pitkään kuin Maassa. Marsin kiertorata on huomattavan elliptinen, minkä vuoksi pintalämpötilat vaihtelevat suuresti. Marsin keskilämpötila päiväntasaajalla on juuri ja juuri jäätymispisteen yläpuolella. Alhaisin mitattu lämpötila on -133 °C (Planum Australe) ja korkein +26 °C (Port Schiaparelli). Sää on yleensä kirkas ja kuulas, vaaleanpunaisella taivaalla leijuu vain muutamia vesijäästä muodostuneita sinertäviä pilviä. Sadetta Marsissa saadaan hyvin harvoin ja silloinkin lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, etenkin Tharsis-ylängöllä. Sateet saattavat aiheuttaa vaarallisia maanvyörymiä kuivien kraaterien reunamilla. Marsin auringonlaskuja kehutaan erityisen kauniiksi. Niissä taivaan väri vaihtuu saumattomasti karmiininpunaisen kautta sinivihreän sävyiksi.

Pöly: Kesäisin Marsia vaivaavat pölymyrskyt, jotka saattavat nousta yhtäkkiä ja kehittyä pahimmillaan koko planeetan kattaviksi, 50 km korkeuteen kohoaviksi hurrikaaneiksi. Pölymyrskyt katkaisevat väliaikaisesti kaikki Marsin liikenneyhteydet ja estävät myös kaiken viestiliikenteen, joka ei kulje kaapeleita pitkin. Kun pölymyrskyvaroitus on annettu, on hengenvaarallista liikkua Marsin pinnalla. Galaxin virkailijat ja paikalliset asukkaat neuvovat, miten päästä lähimpään myrskysuojaan. Regoliitista irtoava marsperäinen mikropöly eli finessi on terävää ja helposti syövyttävää. Matkailijan on parasta tarkistaa jo ennen matkaa, että kaikki ulkotiloissa käytettävät laitteet on suojattu mikropölyä vastaan (kts. Mars-yhteensopivuustesti).

Säteily: Mars on kauempana auringosta kuin Maa, mutta sillä ei ole samanlaista ionisoivalta säteilyltä suojaavaa geomagneettista kenttää ja sen otsonivyöhyke on vielä ohut. Merenpinnan tasolla riski polttaa ihonsa tai sairastua ihosyöpään on sama kuin maapallolla. Korkealla vuoristossa ihminen voi sen sijaan saada jopa 22 milliradin päivittäisen säteilyannoksen. Matkailijoita kehoitetaan välttämään toistuvaa pitkäaikaista oleskelua Marsin ylängöillä. Satunnaiset aurinkopurkaukset tuottavat paljon suurempia säteilyannoksia. Kaikissa Marsin sääennustuksissa ilmoitetaan aina seuraavien päivien säteilyarvot. Monet varomattomat vuorikiipeilijät ja laskettelijat ovat saaneet säteilymyrkytyksen Marsissa.

Elämä


Ensimmäiset ihmiset Marsin pinnalla (2036).

Marsissa kasvaa luonnonvaraisena geenimuunneltua mustaa jäkälää, sieniä, sammalia ja suikerokasveja. Kasvillisuus rajoittuu vesialueiden välittömään läheisyyteen. Marsin alkuperäinen eliöstö hävisi planeetan jäähtyessä. Siitä on jäljellä enää fossiilieja ja eteläisen pallonpuoliskon ikiroudan arkkibakteereja.

Marsin kasvihuoneissa ja hydroponisilla farmeilla viljellään vitaminoitua vehnää (triticum martiae), hedelmiä, vihanneksia ja bionisia lihatuotteita. Marsin alhaisessa painovoimassa kasvit kasvavat huomattavan kookkaiksi. Uuden Amsterdamin pääkatua varjostavat monimetriset auringonkukat.

Areografia

Historia: Varhaisimmat robottiluotaimet ovat tutkineet Marsia jo vuodesta 1976 lähtien. Monia varhaisia Mars-lentoja vaivasi krooninen epäonni, jota alettiin kutsua "Marsin kiroukseksi". Ensimmäinen miehitetty amerikkalais-venäläinen lento 2036 epäonnistui tietokonevirheen vuoksi. Kiinan Kansantasavalta lähetti pysyvän siirtokunnan Marsiin maan satavuotisjuhlavuonna 2047. Marsin ensimmäinen asukas oli shanghailainen taikonautti ja hiukkasfyysikko Wen-Xuan Ling.

Pohjoinen pallonpuolisko on suurimmaksi osaksi tasaista ja alavaa maata. Laajat alueet tulevat seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana jäämään laajenevan Borealis-meren alle. Pantrooppisten kasvien uusiosiemennys on edennyt pisimmälle merenrannoilla ja Valles Marinerisissa. Eteläinen pallonpuolisko on kraatereiden täplittämää kalliosta, asumatonta ylämaata. Poikkeuksen muodostaa Hellaksen kraaterimeri Prometheus-maassa, joka on tunnettu Marsin alkuperäisen elämän kohtuna ja siten houkutellut runsaasti tutkijoita ja uudisasukkaita alueelle.

Asutus

Punainen Kiina (eng. Rust China). Kiinan Kansantasavallan autonominen alue Marsissa. Hallintojohtaja: Lanqing Wang. Siirtokunnalla on kolme edustajaa Kiinan kansankongressissa. Talousjärjestelmä: Sosialistinen markkinatalous. Tärkeimmät asutuskeskukset: Haiyuan, New Shanghai (Pavonis Orbital Elevator), Guxiang, Rizhao, Liangzhen, Nantong. Viisumi pakollinen, haettava lähimmästä Kiinan Kansantasavallan konsulaatista vähintään 6 kk ennen matkaa.

Martian Territories (USA). Itsehallinnollinen siirtokunta. Kuvernööri: Myrna Burton (libertaari). Siirtokunnalla on yksi edustaja Yhdysvaltain edustajainhuoneessa (Isaac Fremeen, republikaani). Talousjärjestelmä: Yhtiökapitalismi. Tärkeimmät asutuskeskukset: Port Lowell, Robinson, Port Schiaparelli, New Amsterdam. Viisumi pakollinen.


Topografinen kartta (2198)

Muut siirtokunnat: Port Burroughs (Marsin historiallinen museo, hydrologisia tutkimusasemia), Zhigansk (venäläinen siirtokunta), Stygis Ciudad (inkavaltion siirtokunta), Dao Progenesis (monikansallinen siirtokunta Hellaksessa), Nix Olympica (Marsin yliopisto, laskettelukeskus ja turistikohde). Rangaistussiirtolat Tundra 1-9. Oleskelulupia myönnetään siirtokuntien ulkopuolelle yleensä ainoastaan tieteellisiin tarkoituksiin tai poikkeusluvalla.