Suomalaisten pellot ja karjan piti Sampsa hedelmällisinä, mutta Karjalassa palvottiin Ägräs-nimistä hedelmällisyydenjumalaa. Pyhä Ägräs (tai Äkräs, Ägröi) tunnettiin valtavista kaksoisnauriin muotoisista sukukalleuksistaan. Mikael Agricolan epäluotettavan mutta korvaamattoman "epäjumalain luettelon" mukaan Ägräs loi herneet, nauriit, pavut, kaalit, pellavat ja hamput. Myöhemmin, vierasmaalaisen perunan rantauduttua osaksi karjalaista ruokakulttuuria, Ägröistä tuli myös perunan jumala. Ägräksen merkki oli yhteenkasvanut kaksoisnauris tai -peruna. Sellaisen löytäminen merkitsi, että Ägräs oli siunannut pellon. Samalla jumala hoiteli myös kaksosten siittämisen.

Ägräs oli hankalasti kristillistettävissä. Toisin kuin Sampsaan, hänen olemukseensa ei tiemmä liitetty yhtään ortodoksista pyhimystä. Niinpä hän katosi vähittäin itämerensuomalaisesta kansanuskosta Lemmon ja Turisaan tavoin, eikä jäljelle jäänyt kuin muutama hassu runo.

Mutta Ägräs on yhä väkevä! Viime marraskuussa EU nimittäin kumosi vihannesten, marjojen ja juuresten ulkomuotoa säädelleen "kurkkudirektiivin". Kummallisen näköiset vihannekset pääsevät siis jatkossa kauppoihin, ja kenties joku onnekas saa Ägröin pyhän kaksoisnauriin.

Väestörekisterikeskuksen sukunimitilastojen mukaan Suomessa asuu yhä 46 Äkrästä.