Katolisessa liturgiassa tänään on Neitsyt Marian raskaana olemisen juhla. Viimeisillään odottavan neitsyen messu otettiin ensimmäisenä käyttöön Espanjassa vuoden 656 kirkolliskokouksessa Toledossa. Suomalaisessa kansanuskossa Maria on saanut kannetavakseen myös epiteetit neitsyt Maaria emonen, rakas äiti armollinen, pyhä piika pikkarainen, pyhäinen vaimo, vaimo valkeaverinen. Legendarunoissa häntä rukoilivat erityisesti raskaana olevat naiset. Suomalaisessa mytologiassa Maaria koettiin maaäidiksi ja ihmisten kantaäidiksi. Loitsijalle Maaria oli henkiolento, jota puhuteltiin omana äitinä. Martti Haavion käsityksen mukaan kansanomaisesti Väinämöistä ja Maariaa pidettiin Jeesuksen tai Kaukomielen vanhempina. Neitsyt Maaria emonen esiintyy myös monissa synnyissä eli asioiden mytologista alkuperää kuvaavissa loitsurunoissa:

Neitsyt Maaria emonen,
rakas äiti armollinen
läksi maita katsomahan
ilmoja iha'amahan.

Löysi puun alastomaksi,
vallan vaattehettomaksi.
Hikiliinan kääri puuhun,
silkkinauhalla sitaisi,
kovan koivun ympärille.

Siitä syntyi koivun tuohi
tuohelle sileä silpa,
Neitsyt Maarian hi'estä.