Tänä päivänä vuonna 1256 kukistui Alamut, arabien vahvin linnake Lähi-idässä. Sitä eivät tehneet alkeelliset frankit, vaan ylivertaiset mongolit, joita johti pelottava Hülegü-kaani. Tie oli avoinna kalifaatin sydämeen, Kaksoisvirtainmaahan. Vuotta myöhemmin Hülegü-kaani tuhosi Bagdadin kaupungin ja poltti sen kirjastot. Bagdadin kirjastojen tuho oli musertava isku islamilaiselle kulttuurille ja tieteelle, eikä se siitä koskaan toipunut. Samalla katosivat ne kokoelmat, jotka pakanalliset oppineet olivat tuoneet Ateenasta ja Pergamonista sen jälkeen kun keisari Justinianus oli sulkenut Platonin akatemian ja kieltänyt kaiken humanistisen (ei-kristillisen) opetuksen.
Bagdadin kirjastojen tuho, biblioklasmi, oli yksi maailmanhistorian monista yrityksistä hallita ihmiskunnan kollektiivista muistia ja historiaa. George Orwellin mukaan "joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuuden. Joka hallitsee nykyisyyttä, hallitsee menneisyyden." Samaan sarjaan voi lisätä Qin-keisarin kulttuurivallankumouksen, Aleksandrian kirjaston polttamiset, kataarien kirjallisuuden tuhoamisen 1200-luvulla, Maya-koodeksien hävittämisen pappi Diego de Landan toimesta ja natsien kirjaroviot.
Onneksi ihmismielen kahlitseminen on mahdotonta.

