{"id":946,"date":"2024-11-15T22:46:21","date_gmt":"2024-11-15T20:46:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=946"},"modified":"2024-11-15T22:55:49","modified_gmt":"2024-11-15T20:55:49","slug":"marski-ja-pietarin-kysymys","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=946","title":{"rendered":"Marski ja Pietarin kysymys"},"content":{"rendered":"\n

Olin keskiviikkona vierailemassa Pekka Virkin podcastissa Valtakunnasta<\/a>. Samalla her\u00e4si hyv\u00e4 kysymys: Mist\u00e4 on saanut alkunsa tarina, jonka mukaan marsalkka Mannerheim ei halunnut osallistua hy\u00f6kk\u00e4ykseen Pietaria kohtaan, koska t\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nen entinen kotikaupunkinsa? Tarina on toistettu samanlaisena niin monessa kirjassa (ja itsekin syyllistyin samaan), ett\u00e4 sen jo itsess\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilyksi\u00e4. Yleens\u00e4 se tarkoittaa, ett\u00e4 kaikki kopioivat tarinaa toisiltaan, eik\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hdett\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n

Kaivoin esiin Kolmannen valtakunnan lehdist\u00f6atta\u0161eana ja Dienststelle Ribbentropin<\/a><\/em> edustajana Helsingiss\u00e4 toimineen Hans Metzgerin<\/strong> muistelmat. Metzgerill\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n runsaasti edustus- ja k\u00e4ytt\u00f6varoja suomalaisten poliitikkojen kanssa seurusteluun ja kansallissosialistien tukemiseen. Metzgerill\u00e4 oli my\u00f6s l\u00e4heiset v\u00e4lit puolueen ulkomaantiedustelun eli Sicherheitsdienstin<\/a> <\/em>kanssa. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin Saksan l\u00e4hetyst\u00f6n “Jartsevina”; mik\u00e4li Saksa olisi voittanut sodan, sujuvaa suomea puhuneesta Metzgerist\u00e4 olisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tullut kaikkien “kotinatsien” kantais\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Metzger kertoo muistelmissaan, ett\u00e4 eversti Horst R\u00f6ssing<\/strong> (Saksan sotilasasiamies Helsingiss\u00e4) oli kysynyt h\u00e4nelt\u00e4 27. toukokuuta 1941 eritt\u00e4in luottamuksellisesti, miten Suomen siviilijohto suhtautuisi Saksan toivomukseen, ett\u00e4 Suomi osallistuisi Leningradiin suuntautuvaan hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Metzger oli varma, ett\u00e4 sek\u00e4 Ryti, Tanner ett\u00e4 Mannerheim asettuisivat vastustavalle kannalle. Metzger tiedusteli asiaa viel\u00e4 ep\u00e4virallisesti opetusministeri Antti Kukkosen<\/strong> kautta, johon h\u00e4nell\u00e4 oli l\u00e4heiset v\u00e4lit. Kukkonen sanoi h\u00e4nen mukaansa, ett\u00e4 “Ei Marski koskaan tule osallistumaan oman Pietarinsa tuhoamiseen. H\u00e4nh\u00e4n on asunut siell\u00e4 kymmeni\u00e4 vuosia.”<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin R\u00f6ssing ilmoitti 4.6. Metzgerille saaneensa uusia tietoja: Marski sittenkin kaavaili osanottoa Leningradin valtaukseen. “Tieto oli yht\u00e4 varmaa kuin jos Marski olisi sanonut sen omassa persoonassaan”, v\u00e4itti R\u00f6ssing. Kukkonen vakuutteli edelleen, ettei Marski, ei Ryti eik\u00e4 hallituksen ulkoasiainvaliokunta koskaan tulisi hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n marssia Leningradiin. Eteneminen pys\u00e4ytett\u00e4isiin vanhalle rajalle. Metzger raportoi n\u00e4m\u00e4 tiedot eteenp\u00e4in Berliiniin ja asia j\u00e4i sikseen. Selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4i, kuka R\u00f6ssingin “vuorenvarma” l\u00e4hde oikein oli.<\/p>\n\n\n\n

Kenraali Paavo Talvelan<\/strong> omista muistelmista l\u00f6ytyy vahvistus: Talvela oli seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eli 5.6.1941 ojankaivuu- ja pellonraivaushommissa Tuusulassa, kun h\u00e4n sai puhelimitse m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen saapua samana iltana kello 20 ravintola Savoyn kabinettiin numero 1. Kabinetissa oli itse Mannerheim, joka selitti Talvelalle, ett\u00e4 saksalaiset tulevat hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliittoon ja pyyt\u00e4v\u00e4t suomalaisilta “voimakasta iskua kohti Leningradia”. Mannerheim tarjosi Talvelalle erikoisryhm\u00e4n komentajan paikkaa ja kysyi, oliko t\u00e4m\u00e4 halukas t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Kenraali Talvela kertoo nousseensa “salamana tuoliltaan” ja vastanneen “Olen ja t\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ni suurin hetki”.<\/p>\n\n\n\n

Sittemmin t\u00e4st\u00e4 Leningradin valtausoperaatiosta ei en\u00e4\u00e4 puhuttu, eik\u00e4 Talvelalle koskaan selvinnyt, mit\u00e4 sille tapahtui. Sek\u00e4 Metzgerin ett\u00e4 Talvelan muistelmat tuntuisivat kuitenkin todistavan yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 4.6.\u20135.6. Leningradin valtaamiskysymys oli vireill\u00e4 ainakin jossain muodossa Suomen korkeimmassa sotilasjohdossa. Marski olisi tuskin raahannut Talvelaa Tuusulasta Savoyhin puhtaan hypoteettisen pohdinnan vuoksi. Talvelalla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 keksi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tuollaista episodia; Marski oli h\u00e4nelle suoraan Jumalasta seuraava ja kaikki muut tulivat kaukana sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Jos Leningradin valtausyritykseen ei ryhdytty Mannerheimin omien tunnonvaivojen vuoksi, miksi sitten? Kariutuiko se poliittisen johdon vetoon? Vaikka Ryti ja Tanner olisivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet kesken\u00e4\u00e4n n\u00e4in, Suomen valtiojohdon virallinen toive oli edelleen, ett\u00e4 Leningradin alue eli Inkeri p\u00e4\u00e4tyisi suomalaisten k\u00e4siin. Hitlerin p\u00e4\u00e4majassa 16. hein\u00e4kuuta 1941 pidetyst\u00e4 kokouksesta tehdyiss\u00e4 muistiinpanoissa todetaan: \u201cSuomalaiset haluavat itselleen Leningradin alueen. F\u00fchrer aikoo tuhota Leningradin ensin maan tasalle, sitten luovuttaa alueen suomalaisille.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Jatkosodan jo alettua presidentti Ryti keskusteli 11. syyskuuta 1941 Suomen tulevista rajoista Saksan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n Wipert von Bl\u00fccherin kanssa. Bl\u00fccherin mukaan Ryti toivoi Suomelle \u201clyhyit\u00e4 rajoja\u201d. Ihanteellisessa tilanteessa Suomen raja kulkisi pitkin Syv\u00e4ri\u00e4 ja Nevajokea. Leningrad oli Rytin mukaan parasta tuhota, mutta suomalaiset eiv\u00e4t poliittisista syist\u00e4 voisi itse osallistua siihen.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis silt\u00e4, ett\u00e4 tarina Marskin tunnonvaivoista on vain tarina. Lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teki presidentti Ryti, joka toivoi Suomen saavan Pietarin saksalaisilta lahjaksi valmiiksi “ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 tyhjennettyn\u00e4”.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin keskiviikkona vierailemassa Pekka Virkin podcastissa Valtakunnasta. Samalla her\u00e4si hyv\u00e4 kysymys: Mist\u00e4 on saanut alkunsa tarina, jonka mukaan marsalkka Mannerheim ei halunnut osallistua hy\u00f6kk\u00e4ykseen Pietaria kohtaan, koska t\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nen entinen kotikaupunkinsa? Tarina on toistettu samanlaisena niin monessa kirjassa (ja itsekin syyllistyin samaan), ett\u00e4 sen jo itsess\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilyksi\u00e4. Yleens\u00e4 se tarkoittaa, ett\u00e4 kaikki kopioivat tarinaa toisiltaan, eik\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hdett\u00e4 ole. Kaivoin esiin Kolmannen valtakunnan lehdist\u00f6atta\u0161eana ja Dienststelle Ribbentropin edustajana Helsingiss\u00e4 toimineen Hans Metzgerin muistelmat. Metzgerill\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n runsaasti edustus- ja k\u00e4ytt\u00f6varoja suomalaisten poliitikkojen kanssa seurusteluun ja kansallissosialistien tukemiseen. Metzgerill\u00e4 oli my\u00f6s l\u00e4heiset v\u00e4lit puolueen ulkomaantiedustelun eli Sicherheitsdienstin kanssa. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin Saksan l\u00e4hetyst\u00f6n “Jartsevina”; mik\u00e4li Saksa olisi voittanut sodan, sujuvaa suomea puhuneesta Metzgerist\u00e4 olisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tullut kaikkien “kotinatsien” kantais\u00e4. Metzger kertoo muistelmissaan, ett\u00e4 eversti Horst R\u00f6ssing (Saksan sotilasasiamies Helsingiss\u00e4) oli kysynyt h\u00e4nelt\u00e4 27. toukokuuta 1941 eritt\u00e4in luottamuksellisesti, miten Suomen siviilijohto suhtautuisi Saksan toivomukseen, ett\u00e4 Suomi osallistuisi Leningradiin suuntautuvaan hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Metzger oli varma, ett\u00e4 sek\u00e4 Ryti, Tanner ett\u00e4 Mannerheim asettuisivat vastustavalle kannalle. Metzger tiedusteli asiaa viel\u00e4 ep\u00e4virallisesti opetusministeri Antti Kukkosen kautta, johon h\u00e4nell\u00e4 oli l\u00e4heiset v\u00e4lit. Kukkonen sanoi h\u00e4nen mukaansa, ett\u00e4 “Ei Marski koskaan tule osallistumaan oman Pietarinsa tuhoamiseen. H\u00e4nh\u00e4n on asunut siell\u00e4 kymmeni\u00e4 vuosia.” Kuitenkin R\u00f6ssing ilmoitti 4.6. Metzgerille saaneensa uusia tietoja: Marski sittenkin kaavaili osanottoa Leningradin valtaukseen. “Tieto oli yht\u00e4 varmaa kuin jos Marski olisi sanonut sen omassa persoonassaan”, v\u00e4itti R\u00f6ssing. Kukkonen vakuutteli edelleen, ettei Marski, ei Ryti eik\u00e4 hallituksen ulkoasiainvaliokunta koskaan tulisi hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n marssia Leningradiin. Eteneminen pys\u00e4ytett\u00e4isiin vanhalle rajalle. Metzger raportoi n\u00e4m\u00e4 tiedot eteenp\u00e4in Berliiniin ja asia j\u00e4i sikseen. Selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4i, kuka R\u00f6ssingin “vuorenvarma” l\u00e4hde oikein oli. Kenraali Paavo Talvelan omista muistelmista l\u00f6ytyy vahvistus: Talvela oli seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eli 5.6.1941 ojankaivuu- ja pellonraivaushommissa Tuusulassa, kun h\u00e4n sai puhelimitse m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen saapua samana iltana kello 20 ravintola Savoyn kabinettiin numero 1. Kabinetissa oli itse Mannerheim, joka selitti Talvelalle, ett\u00e4 saksalaiset tulevat hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliittoon ja pyyt\u00e4v\u00e4t suomalaisilta “voimakasta iskua kohti Leningradia”. Mannerheim tarjosi Talvelalle erikoisryhm\u00e4n komentajan paikkaa ja kysyi, oliko t\u00e4m\u00e4 halukas t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Kenraali Talvela kertoo nousseensa “salamana tuoliltaan” ja vastanneen “Olen ja t\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ni suurin hetki”. Sittemmin t\u00e4st\u00e4 Leningradin valtausoperaatiosta ei en\u00e4\u00e4 puhuttu, eik\u00e4 Talvelalle koskaan selvinnyt, mit\u00e4 sille tapahtui. Sek\u00e4 Metzgerin ett\u00e4 Talvelan muistelmat tuntuisivat kuitenkin todistavan yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 4.6.\u20135.6. Leningradin valtaamiskysymys oli vireill\u00e4 ainakin jossain muodossa Suomen korkeimmassa sotilasjohdossa. Marski olisi tuskin raahannut Talvelaa Tuusulasta Savoyhin puhtaan hypoteettisen pohdinnan vuoksi. Talvelalla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 keksi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tuollaista episodia; Marski oli h\u00e4nelle suoraan Jumalasta seuraava ja kaikki muut tulivat kaukana sen j\u00e4lkeen. Jos Leningradin valtausyritykseen ei ryhdytty Mannerheimin omien tunnonvaivojen vuoksi, miksi sitten? Kariutuiko se poliittisen johdon vetoon? Vaikka Ryti ja Tanner olisivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet kesken\u00e4\u00e4n n\u00e4in, Suomen valtiojohdon virallinen toive oli edelleen, ett\u00e4 Leningradin alue eli Inkeri p\u00e4\u00e4tyisi suomalaisten k\u00e4siin. Hitlerin p\u00e4\u00e4majassa 16. hein\u00e4kuuta 1941 pidetyst\u00e4 kokouksesta tehdyiss\u00e4 muistiinpanoissa todetaan: \u201cSuomalaiset haluavat itselleen Leningradin alueen. F\u00fchrer aikoo tuhota Leningradin ensin maan tasalle, sitten luovuttaa alueen suomalaisille.\u201d Jatkosodan jo alettua presidentti Ryti keskusteli 11. syyskuuta 1941 Suomen tulevista rajoista Saksan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n Wipert von Bl\u00fccherin kanssa. Bl\u00fccherin mukaan Ryti toivoi Suomelle \u201clyhyit\u00e4 rajoja\u201d. Ihanteellisessa tilanteessa Suomen raja kulkisi pitkin Syv\u00e4ri\u00e4 ja Nevajokea. Leningrad oli Rytin mukaan parasta tuhota, mutta suomalaiset eiv\u00e4t poliittisista syist\u00e4 voisi itse osallistua siihen. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis silt\u00e4, ett\u00e4 tarina Marskin tunnonvaivoista on vain tarina. Lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teki presidentti Ryti, joka toivoi Suomen saavan Pietarin saksalaisilta lahjaksi valmiiksi “ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 tyhjennettyn\u00e4”.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":947,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,25],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/946"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=946"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/946\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":954,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/946\/revisions\/954"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/947"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=946"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=946"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=946"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}