{"id":696,"date":"2024-06-12T22:24:50","date_gmt":"2024-06-12T20:24:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=696"},"modified":"2024-06-12T23:02:34","modified_gmt":"2024-06-12T21:02:34","slug":"juomisesta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=696","title":{"rendered":"Juomisesta"},"content":{"rendered":"\n

Ei liene sellaista sivilisaatiota, jossa alkoholi ei olisi n\u00e4ytellyt merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa. Uskonnonperustaja Muhammed on tietenkin kielt\u00e4nyt viinan ilot omilta seuraajiltaan, mutta silti islaminuskoisten hallitsijoiden joukosta l\u00f6ytyv\u00e4t muutamat ihmiskunnan pahimmat ryyppyveikot, kuten Selim Juoppo<\/a> (1525\u20131574) ja mogulikeisari Jahangir<\/a> (1569\u20131627), joka aloitettuaan nuorena valkoviinill\u00e4 siirtyi kaksikymppisen\u00e4 arrakkipunssiin ja lopulta kahdestitislattuun paloviinaan, jota h\u00e4n nautti parikymment\u00e4 ryyppy\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 viinin ja oopiumin lis\u00e4ksi. Kaikki muut kulttuurit ovat reippaasti ja rehellisesti tunnustaneet juomisen ilot ja surut, sill\u00e4 kuten hyvin tiedet\u00e4\u00e4n, jos ilo ilman viinaa onkin teeskentely\u00e4, on suru viinan puutteen vuoksi joka tapauksessa aitoa<\/em> (Origo).<\/p>\n\n\n\n

Vanhaan suomalaiseen juomaperinteeseen kuului olennaisesti kotipolttoinen paloviina eli pontikka, joka on mahdollisesti saanut nimens\u00e4 viineist\u00e4\u00e4n muinoin tunnetusta Pontacqista tai Ponte-Canetista, mutta t\u00e4m\u00e4 on varsin h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4. Suomessa viina oli perinteinen ruokajuoma, jota k\u00e4ytettiin samaan tapaan kuin kahvia tai teet\u00e4 my\u00f6hemmin. Aamupala saattoi olla pala leip\u00e4\u00e4 viinaryypyn kera. Ruokaryyppy otettiin puolisen eli lounaan yhteydess\u00e4. Tarkoitus ei ollut humaltua, vaan pienten viina-annosten nauttiminen pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 antoi energiaa. Viina oli helposti s\u00e4ilyv\u00e4\u00e4, arvokasta ja kaloripitoista. Arjen lis\u00e4ksi ryypyt olivat erottamaton osa suomalaista juhlaa. Kyl\u00e4\u00e4n tullessa tarjottiin tuloryyppy, sitten ruokaryyppy, kalaryyppy, leip\u00e4ryyppy ja lopuksi l\u00e4ht\u00f6- eli piiskaryyppy. Mets\u00e4stysretkell\u00e4 onnistuneen kaadon j\u00e4lkeen nautittiin kaatoryyppyj\u00e4. Suomalaisen perinteisen juomakulttuurin tappoi kotipolttoa rajoittaneet monet ukaasit ja lopullisesti kieltolaki, joka kannusti tissuttelun sijaan rynn\u00e4kk\u00f6k\u00e4nneihin.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4limeren alueella k\u00e4yneit\u00e4 viiniryp\u00e4leit\u00e4 nautittiin jo varhaisella kivikaudella. Viininvalmistusta varten viinik\u00f6ynn\u00f6kset jalostettiin ensimm\u00e4isen kerran Kaukasuksella, josta viinin salaisuus kulkeutui kauppiaiden mukana ensin Egyptiin, sitten Kreetalle, Aigeianmerelle ja lopulta ymp\u00e4ri koko Mare Nostrumin<\/em> rantoja. Kreikkalaisessa kulttuurissa viini sai niin keskeisen aseman, ett\u00e4 kreikkalaiset oppineet alkoivat arvottaa muita kansoja sill\u00e4 perusteella, millainen oli n\u00e4iden suhde viiniin. Kerrottiin villeist\u00e4, jotka olivat niin alkukantaisia, etteiv\u00e4t tunteneet viini\u00e4; kerrottiin my\u00f6s barbaareista, jotka tunsivat kyll\u00e4 viinin mutta eiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n \u2013 toisin sanoen eiv\u00e4t osanneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viini\u00e4 oikein. Platonin mielest\u00e4 voidakseen tuntea toisen ihmisen todellisen luonnon oli juotava h\u00e4nen kanssaan. <\/p>\n\n\n\n

Englantilainen kirjailja Kingsley Amis<\/a> olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut h\u00e4nen kanssaan samaa mielt\u00e4. Amis piti juomista paitsi nautinnollisena harrastuksena, my\u00f6s olennaisena l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 kaupunkilaisen el\u00e4m\u00e4ntavan huoliin ja murheisiin, joista keskeinen oli jatkuva altistuminen vieraille ihmisille tilanteissa, jotka edellyttiv\u00e4t tietynlaista rentoutta ja yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4. “Ihmisrotu ei ole kehitt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n toista, edes kymmenysosaltaan yht\u00e4 k\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja tehokasta tapaa h\u00e4lvent\u00e4\u00e4 rajoja, rikkoa j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja tutustua nopeasti kuin se, ett\u00e4 lakataan olemasta t\u00e4ysin selvin p\u00e4in suurin piirtein samassa tahdissa molemmille suotuisissa olosuhteissa.”<\/em> (Amis, Otetaan taas<\/em>). Ilman v\u00e4kijuomia ihmissuku olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti kuollut sukupuuttoon jo aikoja sitten. Onko sattumaa, ett\u00e4 syntyvyyden lasku ja nuorison h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 raitistuminen ovat tapahtuneet kuin varkain k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Itse en ole koskaan pit\u00e4nyt oluesta, joka maistuu l\u00e4hinn\u00e4 hiivalta; samoin sokeriset juomasekoitukset, siiderit ja lonkerot j\u00e4\u00e4v\u00e4t hyllyyn (on vain yksi tilanne, jossa vuoden 1952 olympialaisiin kehitetty harmaa long drink<\/em> maistuu edes et\u00e4isesti hyv\u00e4lle, ja se on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saunan j\u00e4lkeen \u2013 mutta vissyvesi ajaa saman asian). Aloitin sen sijaan hilpe\u00e4n juomaveikon urani miehekk\u00e4\u00e4sti whiskyll\u00e4, koska se oli kapteeni Haddockin valinta. 20-vuotiaana suosikkini oli skotlantilainen Vat 69<\/a>, jolla on vuodesta 1882 l\u00e4htien ollut eritt\u00e4in esteettinen, kaulastaan hivenen pullistunut pullo, josta saa helposti kiinni. Vat 69 oli Hollywoodin kultakauden yksityisetsivien ja muiden kovien miesten juoma; USA:n laskuvarjoj\u00e4\u00e4k\u00e4rien kapteeni Lewis Nixon<\/a> (kyll\u00e4, sama Nixon joka esiintyi HBO:n Taistelutovereissa<\/em>) oli oksentanut enemm\u00e4n Vat 69:i\u00e4 kuin useimmat ovat koskaan el\u00e4ess\u00e4\u00e4n juoneet sit\u00e4. Kapteeni Nixon saavutti sodan lopussa mainetta my\u00f6s miehen\u00e4, joka vapautti Hermann G\u00f6ringin kuuluisasta viinikellarista 10 000 pulloa Chateau Lafite Rothschild<\/a>i\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kapteeni Nixon seuraavana aamuna.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sekoteviskeist\u00e4 graduoiduin yliopistossa mallasviskeihin, jotka ovatkin aivan omassa luokassaan. Mallasviskej\u00e4 ei sekoiteta vaan niiden annetaan kypsy\u00e4 tynnyreiss\u00e4 kahdeksan, kaksitoista tai kaksikymment\u00e4kin vuotta ennen pullottamista. Lopullisen tuotteen aromi ja maku riippuvat useista tekij\u00f6ist\u00e4, alkaen paikallisesta vedest\u00e4 joka Skotlannin omintakeisen geologian ansioista voi vaihdella merkitt\u00e4v\u00e4sti pienest\u00e4 purosta toiseen. V\u00e4hemm\u00e4n ilmeiset tekij\u00e4t ovat tislauslaitteen l\u00e4mmitys, varaston kosteus ja tynnyrin koko. Legendan mukaan Speysiden mallasviskin omistaja ei suostunut puhdistamaan tislaamoaan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kinverkoista, varmuuden vuoksi. Parikymppisen\u00e4 suosikkijuomani oli se kaikkein savuisin ja turpeisin Laphroaig<\/em>, josta sittemmin tuli aivan liian suosittu ja siten my\u00f6s ylihintainen. Vaikka nykyinen lempiviskini on Loch Lomond<\/em>, sein\u00e4ll\u00e4ni koreilee yh\u00e4 kanta-asiakkaiden “vuokrakirja” neli\u00f6jalasta Islayn saarta (vuokra maksetaan ryyppyn\u00e4, mutta vain paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Laphroaigin tislaamolla).<\/p>\n\n\n\n

Sen j\u00e4lkeen olen tutustunut intiimisti ja intohimoisesti varsin kunnioitettavaan osaan maailmalla tarjottavista erilaisista paloviinalaaduista. Kuulun niihin jotka oikeasti pit\u00e4v\u00e4t katajan ja yrttien mausta giniss\u00e4 ja joiden mielest\u00e4 gini on oikeaoppisesti nautittava pelk\u00e4n veden kera: kaikenlaiset tonicvedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tarpeettomia sokereita. Tequila, joka valmistetaan kaktuksiin kuuluvista tequila-agaaveista samanlaisella pannutislausmenetelm\u00e4ll\u00e4 kuin brandy ja mallasviski, maistuu minusta taas l\u00e4hinn\u00e4 \u00f6ljyis\u00e4lt\u00e4 ja omituiselta, enk\u00e4 voi olla t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 meksikolainenkin nauttii sen useimmiten sangritan tai limetin kera. Kaikki mit\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 vodkasta voi sanoa on se, ett\u00e4 parhaimmillaan<\/em> se ei maistu yhtik\u00e4s milt\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 onkin hyv\u00e4 ominaisuus aineelle, jota ei Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 nautita siksi ett\u00e4 siit\u00e4 tulisi humalaan, vaan jotta pysyisi humalassa. Jos vodkaa joka tapauksessa haluaa tarjota, esimerkiksi siksi ett\u00e4 kyl\u00e4\u00e4n on tulossa vieraita It\u00e4-Euroopasta, suosittelen hankkimaan ukrainalaista tai mongolialaista. Siperialainen Alta\u00ef <\/em>k\u00e4y my\u00f6s. Suomalaiset “vodkat” taas kuuluvat puhdistusnesteiden kategoriaan.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 yksi syy miksi en pid\u00e4 vodkasta, on se ett\u00e4 se on tislattu viljasta, toisin kuin viininvalmistuksen sivutuotteena syntyneet V\u00e4limeren ryp\u00e4lepontikat, joita on lukemattomia eri laatuja. Italialainen grappa<\/em> on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sama kuin ranskalainen marc<\/em>, nahkainen, ryp\u00e4leinen, unikonsiemeninen ja hiukan karkea aine, jota tarvitsee ruoan p\u00e4\u00e4lle vain yhden annoksen ruoansulatusta virkist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaikkein parhaat pontikat tulevat kuitenkin mielest\u00e4ni Balkanilta ja Kreikan saarilta, jossa ne tunnetaan mm. nimill\u00e4 souma<\/em>, tsipuro<\/em>, tsikoudia<\/em> ja raki<\/em>, hieman riippuen saaresta, v\u00e4kevyydest\u00e4, ja siit\u00e4 onko k\u00e4ytetty anista vai ei. Kreetalainen raki on eri asia kuin turkkilainen; turkkilaiset kutsuvat rakiksi aniksella maustettua ryp\u00e4letislett\u00e4, joka Kreikan puolella tunnetaan ouzona<\/em>. Vedell\u00e4 jatkettu ouzo tai raki muuttuu maidonvalkeaksi ja on mainion virkist\u00e4v\u00e4 ruokajuoma my\u00f6s kuumina kes\u00e4p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta oikeastaan vasta Balkanilla pontikkakulttuuri nousee todella kukoistukseensa. En ole viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt sellaista paikkaa Kroatiassa tai Bosniassa, jossa talonv\u00e4ki ei tekisi omaa pontikkaa, jota kutsutaan yleisesti nimell\u00e4 rakija<\/em>. Kaikista ravintoloista saa aina rakijaa, vaikkei sit\u00e4 olisi listalla. Makuja on yht\u00e4 paljon kuin tekij\u00f6it\u00e4kin: luumu-, p\u00e4\u00e4ryn\u00e4-, kirsikka-, persikka-, omena-, aprikoosi-, misteli- ja pinjankerkk\u00e4pontikoiden lis\u00e4ksi parasta on yrttinen l\u00e4\u00e4kejuoma travarica<\/em>, jota parempaa konstia \u00e4hkyyn, pahoinvointiin tai vitutukseen en tied\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mutta vain l\u00e4\u00e4kkeeksi. Humaltumiseen on keksitty muita aineita, kuten viini, joka V\u00e4limerell\u00e4 luokitellaan yleisesti alkoholijuoman sijaan elintarvikkeeksi alemmalla ALV-kannalla.<\/p>\n\n\n\n

Koska en ole en\u00e4\u00e4 nuori mies \u2013 ja nivelreuman hoito vaatii aivan toisenlaisia ja paljon pahempia myrkkyj\u00e4 \u2013 olen viime aikoina pyrkinyt lopettamaan juomisen muuten kuin juhlap\u00e4ivin\u00e4, illallisilla ja sen kaltaisissa tilaisuuksissa. Enk\u00e4 voi kuin yhty\u00e4 Kingsley Amisiin: “Se ei ollut aivan mit\u00e4 olin odottanut. Entiset siepot, sellaiset joita l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on kehottanut pysym\u00e4\u00e4n erossa alkoholista, kertovat tunteellisesti, ett\u00e4 mik\u00e4li he vain olisivat tienneet kuinka hyv\u00e4lt\u00e4 heist\u00e4 tuntuu ilman viinaa, he olisivat lopettaneet sen k\u00e4yt\u00f6n jo vuosia aiemmin. T\u00e4m\u00e4 on s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4 valhe, jonka tarkoitus on saada sinut n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n silt\u00e4, joka j\u00e4\u00e4 jostain paitsi.” Unenlaatu on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 parantunut, mutta yleinen vitutus pahentunut, kun el\u00e4m\u00e4n, maailmankaikkeuden ja human conditionin<\/em> p\u00e4ivitt\u00e4inen siet\u00e4minen pit\u00e4isi onnistua ilman tanniinisen tribidrag<\/em>-lasillisen pehment\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta. Lasillinen viini\u00e4 illansuussa on fyysisesti virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja rentouttavaa, mutta ennen kaikkea se hiljent\u00e4\u00e4 jatkuvan p\u00e4\u00e4nsis\u00e4isen monologin ajan v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 marssista kohti olemattomuutta. <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00e4nkin kirjoitukseni kahteen runoon, joista ensimm\u00e4inen edustaa niin sanottua anakreonttista runoutta. Se on per\u00e4isin my\u00f6h\u00e4iselt\u00e4 hellenistiselt\u00e4 kaudelta, mutta kirjoitettu 500-luvulla eaa. el\u00e4neen Anakreonin<\/a> tyyliin. J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 vastaa Carl Michael Bellman<\/a> ja suomennos on Liisa Ry\u00f6m\u00e4n, jota pid\u00e4n jopa Ilkka Ry\u00f6m\u00e4\u00e4 (“On Prahassa keisarien hautoja monta – vesi Moldaun rantoja hiert\u00e4\u00e4 ja sy\u00f6”) parempana laulujen suomentajana ja v\u00e4rssynikkarina. Liisa Ry\u00f6m\u00e4n tulkinnat sek\u00e4 Bellmanin ett\u00e4 Jacques Brelin lauluista ovat omaa luokkaansa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Tumma maa juo,
maasta juovat puut.

Meri juo joen,
aurinko meren
ja kuu auringon.

Kumppanit, miksi estelette,
jos min\u00e4kin tahdon juoda?
<\/em>
\u2013 Anakreonteia<\/a>, 21<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n

N\u00e4in hummatessa huoletta
ei huomaa mustaa varjoa
ennen kuin kuoma kuolema
k\u00e4tt\u00e4ns\u00e4 tarjoaa.
Siis empim\u00e4tt\u00e4 veikkonen
kolkuta krouvin ovea,
ja nuorukainen impyen
purista povea!
:,: Ja kun hauta eess\u00e4 ammottaa
ja sen tyhjyys mielt\u00e4s kammottaa,
ved\u00e4 t\u00e4yteen p\u00e4\u00e4, siten j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4
monta muistoa miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4<\/em>.

\u2013 Bellmanin<\/a> laulu 31<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Memento mori<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei liene sellaista sivilisaatiota, jossa alkoholi ei olisi n\u00e4ytellyt merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa. Uskonnonperustaja Muhammed on tietenkin kielt\u00e4nyt viinan ilot omilta seuraajiltaan, mutta silti islaminuskoisten hallitsijoiden joukosta l\u00f6ytyv\u00e4t muutamat ihmiskunnan pahimmat ryyppyveikot, kuten Selim Juoppo (1525\u20131574) ja mogulikeisari Jahangir (1569\u20131627), joka aloitettuaan nuorena valkoviinill\u00e4 siirtyi kaksikymppisen\u00e4 arrakkipunssiin ja lopulta kahdestitislattuun paloviinaan, jota h\u00e4n nautti parikymment\u00e4 ryyppy\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 viinin ja oopiumin lis\u00e4ksi. Kaikki muut kulttuurit ovat reippaasti ja rehellisesti tunnustaneet juomisen ilot ja surut, sill\u00e4 kuten hyvin tiedet\u00e4\u00e4n, jos ilo ilman viinaa onkin teeskentely\u00e4, on suru viinan puutteen vuoksi joka tapauksessa aitoa (Origo). Vanhaan suomalaiseen juomaperinteeseen kuului olennaisesti kotipolttoinen paloviina eli pontikka, joka on mahdollisesti saanut nimens\u00e4 viineist\u00e4\u00e4n muinoin tunnetusta Pontacqista tai Ponte-Canetista, mutta t\u00e4m\u00e4 on varsin h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4. Suomessa viina oli perinteinen ruokajuoma, jota k\u00e4ytettiin samaan tapaan kuin kahvia tai teet\u00e4 my\u00f6hemmin. Aamupala saattoi olla pala leip\u00e4\u00e4 viinaryypyn kera. Ruokaryyppy otettiin puolisen eli lounaan yhteydess\u00e4. Tarkoitus ei ollut humaltua, vaan pienten viina-annosten nauttiminen pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 antoi energiaa. Viina oli helposti s\u00e4ilyv\u00e4\u00e4, arvokasta ja kaloripitoista. Arjen lis\u00e4ksi ryypyt olivat erottamaton osa suomalaista juhlaa. Kyl\u00e4\u00e4n tullessa tarjottiin tuloryyppy, sitten ruokaryyppy, kalaryyppy, leip\u00e4ryyppy ja lopuksi l\u00e4ht\u00f6- eli piiskaryyppy. Mets\u00e4stysretkell\u00e4 onnistuneen kaadon j\u00e4lkeen nautittiin kaatoryyppyj\u00e4. Suomalaisen perinteisen juomakulttuurin tappoi kotipolttoa rajoittaneet monet ukaasit ja lopullisesti kieltolaki, joka kannusti tissuttelun sijaan rynn\u00e4kk\u00f6k\u00e4nneihin. V\u00e4limeren alueella k\u00e4yneit\u00e4 viiniryp\u00e4leit\u00e4 nautittiin jo varhaisella kivikaudella. Viininvalmistusta varten viinik\u00f6ynn\u00f6kset jalostettiin ensimm\u00e4isen kerran Kaukasuksella, josta viinin salaisuus kulkeutui kauppiaiden mukana ensin Egyptiin, sitten Kreetalle, Aigeianmerelle ja lopulta ymp\u00e4ri koko Mare Nostrumin rantoja. Kreikkalaisessa kulttuurissa viini sai niin keskeisen aseman, ett\u00e4 kreikkalaiset oppineet alkoivat arvottaa muita kansoja sill\u00e4 perusteella, millainen oli n\u00e4iden suhde viiniin. Kerrottiin villeist\u00e4, jotka olivat niin alkukantaisia, etteiv\u00e4t tunteneet viini\u00e4; kerrottiin my\u00f6s barbaareista, jotka tunsivat kyll\u00e4 viinin mutta eiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n \u2013 toisin sanoen eiv\u00e4t osanneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viini\u00e4 oikein. Platonin mielest\u00e4 voidakseen tuntea toisen ihmisen todellisen luonnon oli juotava h\u00e4nen kanssaan. Englantilainen kirjailja Kingsley Amis olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut h\u00e4nen kanssaan samaa mielt\u00e4. Amis piti juomista paitsi nautinnollisena harrastuksena, my\u00f6s olennaisena l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 kaupunkilaisen el\u00e4m\u00e4ntavan huoliin ja murheisiin, joista keskeinen oli jatkuva altistuminen vieraille ihmisille tilanteissa, jotka edellyttiv\u00e4t tietynlaista rentoutta ja yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4. “Ihmisrotu ei ole kehitt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n toista, edes kymmenysosaltaan yht\u00e4 k\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja tehokasta tapaa h\u00e4lvent\u00e4\u00e4 rajoja, rikkoa j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja tutustua nopeasti kuin se, ett\u00e4 lakataan olemasta t\u00e4ysin selvin p\u00e4in suurin piirtein samassa tahdissa molemmille suotuisissa olosuhteissa.” (Amis, Otetaan taas). Ilman v\u00e4kijuomia ihmissuku olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti kuollut sukupuuttoon jo aikoja sitten. Onko sattumaa, ett\u00e4 syntyvyyden lasku ja nuorison h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 raitistuminen ovat tapahtuneet kuin varkain k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4? Itse en ole koskaan pit\u00e4nyt oluesta, joka maistuu l\u00e4hinn\u00e4 hiivalta; samoin sokeriset juomasekoitukset, siiderit ja lonkerot j\u00e4\u00e4v\u00e4t hyllyyn (on vain yksi tilanne, jossa vuoden 1952 olympialaisiin kehitetty harmaa long drink maistuu edes et\u00e4isesti hyv\u00e4lle, ja se on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saunan j\u00e4lkeen \u2013 mutta vissyvesi ajaa saman asian). Aloitin sen sijaan hilpe\u00e4n juomaveikon urani miehekk\u00e4\u00e4sti whiskyll\u00e4, koska se oli kapteeni Haddockin valinta. 20-vuotiaana suosikkini oli skotlantilainen Vat 69, jolla on vuodesta 1882 l\u00e4htien ollut eritt\u00e4in esteettinen, kaulastaan hivenen pullistunut pullo, josta saa helposti kiinni. Vat 69 oli Hollywoodin kultakauden yksityisetsivien ja muiden kovien miesten juoma; USA:n laskuvarjoj\u00e4\u00e4k\u00e4rien kapteeni Lewis Nixon (kyll\u00e4, sama Nixon joka esiintyi HBO:n Taistelutovereissa) oli oksentanut enemm\u00e4n Vat 69:i\u00e4 kuin useimmat ovat koskaan el\u00e4ess\u00e4\u00e4n juoneet sit\u00e4. Kapteeni Nixon saavutti sodan lopussa mainetta my\u00f6s miehen\u00e4, joka vapautti Hermann G\u00f6ringin kuuluisasta viinikellarista 10 000 pulloa Chateau Lafite Rothschildi\u00e4. Sekoteviskeist\u00e4 graduoiduin yliopistossa mallasviskeihin, jotka ovatkin aivan omassa luokassaan. Mallasviskej\u00e4 ei sekoiteta vaan niiden annetaan kypsy\u00e4 tynnyreiss\u00e4 kahdeksan, kaksitoista tai kaksikymment\u00e4kin vuotta ennen pullottamista. Lopullisen tuotteen aromi ja maku riippuvat useista tekij\u00f6ist\u00e4, alkaen paikallisesta vedest\u00e4 joka Skotlannin omintakeisen geologian ansioista voi vaihdella merkitt\u00e4v\u00e4sti pienest\u00e4 purosta toiseen. V\u00e4hemm\u00e4n ilmeiset tekij\u00e4t ovat tislauslaitteen l\u00e4mmitys, varaston kosteus ja tynnyrin koko. Legendan mukaan Speysiden mallasviskin omistaja ei suostunut puhdistamaan tislaamoaan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kinverkoista, varmuuden vuoksi. Parikymppisen\u00e4 suosikkijuomani oli se kaikkein savuisin ja turpeisin Laphroaig, josta sittemmin tuli aivan liian suosittu ja siten my\u00f6s ylihintainen. Vaikka nykyinen lempiviskini on Loch Lomond, sein\u00e4ll\u00e4ni koreilee yh\u00e4 kanta-asiakkaiden “vuokrakirja” neli\u00f6jalasta Islayn saarta (vuokra maksetaan ryyppyn\u00e4, mutta vain paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Laphroaigin tislaamolla). Sen j\u00e4lkeen olen tutustunut intiimisti ja intohimoisesti varsin kunnioitettavaan osaan maailmalla tarjottavista erilaisista paloviinalaaduista. Kuulun niihin jotka oikeasti pit\u00e4v\u00e4t katajan ja yrttien mausta giniss\u00e4 ja joiden mielest\u00e4 gini on oikeaoppisesti nautittava pelk\u00e4n veden kera: kaikenlaiset tonicvedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tarpeettomia sokereita. Tequila, joka valmistetaan kaktuksiin kuuluvista tequila-agaaveista samanlaisella pannutislausmenetelm\u00e4ll\u00e4 kuin brandy ja mallasviski, maistuu minusta taas l\u00e4hinn\u00e4 \u00f6ljyis\u00e4lt\u00e4 ja omituiselta, enk\u00e4 voi olla t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 meksikolainenkin nauttii sen useimmiten sangritan tai limetin kera. Kaikki mit\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 vodkasta voi sanoa on se, ett\u00e4 parhaimmillaan se ei maistu yhtik\u00e4s milt\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 onkin hyv\u00e4 ominaisuus aineelle, jota ei Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 nautita siksi ett\u00e4 siit\u00e4 tulisi humalaan, vaan jotta pysyisi humalassa. Jos vodkaa joka tapauksessa haluaa tarjota, esimerkiksi siksi ett\u00e4 kyl\u00e4\u00e4n on tulossa vieraita It\u00e4-Euroopasta, suosittelen hankkimaan ukrainalaista tai mongolialaista. Siperialainen Alta\u00ef k\u00e4y my\u00f6s. Suomalaiset “vodkat” taas kuuluvat puhdistusnesteiden kategoriaan. Ehk\u00e4 yksi syy miksi en pid\u00e4 vodkasta, on se ett\u00e4 se on tislattu viljasta, toisin kuin viininvalmistuksen sivutuotteena syntyneet V\u00e4limeren ryp\u00e4lepontikat, joita on lukemattomia eri laatuja. Italialainen grappa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sama kuin ranskalainen marc, nahkainen, ryp\u00e4leinen, unikonsiemeninen ja hiukan karkea aine, jota tarvitsee ruoan p\u00e4\u00e4lle vain yhden annoksen ruoansulatusta virkist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaikkein parhaat pontikat tulevat kuitenkin mielest\u00e4ni Balkanilta ja Kreikan saarilta, jossa ne tunnetaan mm. nimill\u00e4 souma, tsipuro, tsikoudia ja raki, hieman riippuen saaresta, v\u00e4kevyydest\u00e4, ja siit\u00e4 onko k\u00e4ytetty anista vai ei. Kreetalainen raki on eri asia kuin turkkilainen; turkkilaiset kutsuvat rakiksi aniksella maustettua ryp\u00e4letislett\u00e4, joka Kreikan puolella tunnetaan ouzona. Vedell\u00e4 jatkettu ouzo tai raki muuttuu maidonvalkeaksi ja on mainion virkist\u00e4v\u00e4 ruokajuoma my\u00f6s kuumina kes\u00e4p\u00e4ivin\u00e4. Mutta oikeastaan vasta Balkanilla pontikkakulttuuri nousee todella kukoistukseensa. En ole viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt sellaista paikkaa Kroatiassa tai Bosniassa, jossa talonv\u00e4ki ei tekisi omaa pontikkaa, jota kutsutaan yleisesti nimell\u00e4 rakija. Kaikista ravintoloista saa aina rakijaa, vaikkei sit\u00e4 olisi listalla. Makuja on yht\u00e4 paljon kuin tekij\u00f6it\u00e4kin: luumu-, p\u00e4\u00e4ryn\u00e4-, kirsikka-, persikka-, omena-, aprikoosi-, misteli- ja pinjankerkk\u00e4pontikoiden lis\u00e4ksi parasta on yrttinen l\u00e4\u00e4kejuoma travarica, jota parempaa konstia \u00e4hkyyn, pahoinvointiin tai vitutukseen en tied\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mutta vain l\u00e4\u00e4kkeeksi. Humaltumiseen on keksitty muita aineita, kuten viini, joka V\u00e4limerell\u00e4 luokitellaan yleisesti alkoholijuoman sijaan elintarvikkeeksi alemmalla ALV-kannalla. Koska en ole en\u00e4\u00e4 nuori mies \u2013 ja nivelreuman hoito vaatii aivan toisenlaisia ja paljon pahempia myrkkyj\u00e4 \u2013 olen viime aikoina pyrkinyt lopettamaan juomisen muuten kuin juhlap\u00e4ivin\u00e4, illallisilla ja sen kaltaisissa tilaisuuksissa. Enk\u00e4 voi kuin yhty\u00e4 Kingsley Amisiin: “Se ei ollut aivan mit\u00e4 olin odottanut. Entiset siepot, sellaiset joita l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on kehottanut pysym\u00e4\u00e4n erossa alkoholista, kertovat tunteellisesti, ett\u00e4 mik\u00e4li he vain olisivat tienneet kuinka hyv\u00e4lt\u00e4 heist\u00e4 tuntuu ilman viinaa, he olisivat lopettaneet sen k\u00e4yt\u00f6n jo vuosia aiemmin. T\u00e4m\u00e4 on s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4 valhe, jonka tarkoitus on saada sinut n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n silt\u00e4, joka j\u00e4\u00e4 jostain paitsi.” Unenlaatu on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 parantunut, mutta yleinen vitutus pahentunut, kun el\u00e4m\u00e4n, maailmankaikkeuden ja human conditionin p\u00e4ivitt\u00e4inen siet\u00e4minen pit\u00e4isi onnistua ilman tanniinisen tribidrag-lasillisen pehment\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta. Lasillinen viini\u00e4 illansuussa on fyysisesti virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja rentouttavaa, mutta ennen kaikkea se hiljent\u00e4\u00e4 jatkuvan p\u00e4\u00e4nsis\u00e4isen monologin ajan v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 marssista kohti olemattomuutta. P\u00e4\u00e4t\u00e4nkin kirjoitukseni kahteen runoon, joista ensimm\u00e4inen edustaa niin sanottua anakreonttista runoutta. Se on per\u00e4isin my\u00f6h\u00e4iselt\u00e4 hellenistiselt\u00e4 kaudelta, mutta kirjoitettu 500-luvulla eaa. el\u00e4neen Anakreonin tyyliin. J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 vastaa Carl Michael Bellman ja suomennos on Liisa Ry\u00f6m\u00e4n, jota pid\u00e4n jopa Ilkka Ry\u00f6m\u00e4\u00e4 (“On Prahassa keisarien hautoja monta – vesi Moldaun rantoja hiert\u00e4\u00e4 ja sy\u00f6”) parempana laulujen suomentajana ja v\u00e4rssynikkarina. Liisa Ry\u00f6m\u00e4n tulkinnat sek\u00e4 Bellmanin ett\u00e4 Jacques Brelin lauluista ovat omaa luokkaansa. Tumma maa juo,maasta juovat puut. Meri juo joen,aurinko merenja kuu auringon. Kumppanit, miksi estelette,jos min\u00e4kin tahdon juoda?\u2013 Anakreonteia, 21 N\u00e4in hummatessa huolettaei huomaa mustaa varjoaennen kuin kuoma kuolemak\u00e4tt\u00e4ns\u00e4 tarjoaa.Siis empim\u00e4tt\u00e4 veikkonenkolkuta krouvin ovea,ja nuorukainen impyenpurista povea!:,: Ja kun hauta eess\u00e4 ammottaaja sen tyhjyys mielt\u00e4s kammottaa,ved\u00e4 t\u00e4yteen p\u00e4\u00e4, siten j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4monta muistoa miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. \u2013 Bellmanin laulu 31<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":697,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=696"}],"version-history":[{"count":11,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":717,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions\/717"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/697"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=696"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=696"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=696"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}