{"id":64,"date":"2009-02-09T17:26:30","date_gmt":"2009-02-09T15:26:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=64"},"modified":"2009-02-10T13:13:58","modified_gmt":"2009-02-10T11:13:58","slug":"muinaissuomalaista-mielivaltaa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=64","title":{"rendered":"Muinaissuomalaista mielivaltaa"},"content":{"rendered":"

Is\u00e4ni kaukoviisaasti nimetty\u00e4 minut Sampsa Ilmariksi olen aina ollut intohimoisen kiinnostunut heimoni muinaisesta nimist\u00f6st\u00e4. Erityisen hienoja ovat nyky\u00e4\u00e4n suurimmalta osalta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poisj\u00e4\u00e4neet kaksiosaiset nimet: Hyv\u00e4neuvo, Hyv\u00e4lempi, Ik\u00e4valko, Kaukamieli, Lempivalko, Suurisilm\u00e4. Kiehtovimpia nimi\u00e4 ovat kuitenkin mieli- <\/em>ja valta-<\/em>johdannaiset, jotka paljastavat jotakin esihistoriallisen ajan yhteiskunnasta. Valta -loppuiset nimet ovat p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden nimi\u00e4: Sotavalta, Kaukovalta. Mieli <\/em>taas tarkoitti alunperin sit\u00e4 osaa, jonka kukin sai, siis jakamista.<\/p>\n

Henrik L\u00e4ttil\u00e4isen kronikassa<\/a> <\/em>esiintyy suomalainen pappi Pietari Kaikkivalta<\/strong><\/em>, joka toimi Liivinmaalla vuosina 1215-1226. H\u00e4n liikkui ristiretkel\u00e4isten mukana pakkok\u00e4\u00e4nnytt\u00e4en kansaa kristinuskoon. Kaikkivallan toimintaa kristinuskon levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 suomenlahden etel\u00e4puolella pidet\u00e4\u00e4n huomattavana; kenties h\u00e4nen nimens\u00e4 heijasti uuden uskon ja vallan universaalia luonnetta. Egilin, Kalju-Gr\u00edmrin pojan saagassa<\/a> kerrotaan pohjalaisten kuninkaasta Faravidista, joka liittoutui norjalaisen Thorolfin kanssa tehd\u00e4kseen yhteisen sotaretken Karjalaan. Faravidin on tulkittu olevan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s Kaukomielest\u00e4<\/em>. Mik\u00e4li kyseess\u00e4 on historiallinen henkil\u00f6, Ky\u00f6sti Julkun mukaan t\u00e4m\u00e4 Kaukomieli olisi voinut el\u00e4\u00e4 joskus 1100-luvulla.<\/p>\n

Kristillisess\u00e4 kulttuurissa l\u00e4hdettiin siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella kastetulla lapsella on pyh\u00e4n ihmisen nimi. Kotoper\u00e4isess\u00e4 uskomusmaailmassa ihmisell\u00e4 saattoi olla monta nime\u00e4 eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissaan. Otaksuttavasti vanhemmat k\u00e4yttiv\u00e4t vastasyntyneest\u00e4 lempinime\u00e4. Varsinainen nime\u00e4misoikeus oli tiet\u00e4jill\u00e4, jotka arpoivat (ts. ennustivat) lapsen nimen. Nimen uskottiin my\u00f6s vaikuttavan lapsen ominaisuuksiin. Aikuisi\u00e4ll\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi nousi kutsumanimi, jolla henkil\u00f6 tunnettiin laajemmalti. Kutsumanimi saattoi viitata erikoiseen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n, asuinpaikkaan, ammattiin tai kutsumukseen. Viel\u00e4 1600-luvulla virallisissa asiakirjoissa seikkailee varsin r\u00e4v\u00e4k\u00f6it\u00e4 sukuja, kuten Sianpillu ja Mustakulli.<\/p>\n

Sotavalta <\/em>ei j\u00e4t\u00e4 ep\u00e4ilyst\u00e4 siit\u00e4, mihin miehen vallank\u00e4ytt\u00f6 perustui, mutta mink\u00e4laista valtaa k\u00e4ytteli 1300-luvun asiakirjal\u00e4hteist\u00e4 tunnettu Mielivalta<\/em>–<\/strong>niminen h\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, joka piti k\u00e4r\u00e4ji\u00e4 Levaj\u00e4rvell\u00e4? Meid\u00e4n korvaamme mielivalta s\u00e4r\u00e4ht\u00e4\u00e4 kovin negatiivisena, mist\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja sopimuksista piittaamattomana toimintana. Merkillinen asia, sill\u00e4 useimmat mieli-alkuiset yhdyssanat ovat s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n positiivisia: mielihyv\u00e4, mielikirja, mielitietty… Se esiintyy my\u00f6s useissa vanhoissa miesten nimiss\u00e4: Mielenpito, Mielikko, Mielentoive, Mielitty.<\/p>\n

Voidaan kysy\u00e4, onko mielivalta-sanalle tarkoituksella annettu uusi, negatiivinen merkitys, jotta vanha, pakanuuden aikainen j\u00e4rjestelm\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi mahdollisimman pahalta? K\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomarina Mielivalta harjoitti mielen valtaa, valtaa joka perustui oikeudenmukaiseksi koettuun ikiaikaiseen tapaoikeuteen. Ruotsalaisper\u00e4inen oikeuslaitos vakiintui H\u00e4meess\u00e4 lopullisesti vasta 1300-luvun loppupuolella. Kenties Mielivalta oli vanhan kotoper\u00e4isen oikeusperinteen viimeisi\u00e4 kantajia. H\u00e4nen vallank\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 ei perustunut kirjoitettuun lakeihin vaan muistinvaraiseen perint\u00f6\u00f6n. Kuinka “mielivaltaista” h\u00e4nen toimintansa oli, sit\u00e4 emme saa tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kansanperinne tuntee my\u00f6s Ik\u00e4mieli<\/strong><\/em> -nimisen saamelaisen tiet\u00e4j\u00e4n ja sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n historiallisena henkil\u00f6n\u00e4; veroluetteloissa Ik\u00e4mieli esiintyy 1500-luvulla Sompiossa, Kitkaj\u00e4rvell\u00e4 ja Kuolaj\u00e4rvell\u00e4. Ik\u00e4mieli on tunnettu niin saamelaisten, norjalaisten kuin ven\u00e4l\u00e4istenkin kansantarinoista. H\u00e4n johti menestyksekk\u00e4\u00e4sti saamelaisten vastarintaa alueelleen tunkeutuneita ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja norjalaisia vastaan.<\/p>\n

Ik\u00e4mieli oli mahtava \u0161amaani , joka kykeni vajoamaan transsiin ja matkaamaan maailmoiden v\u00e4liss\u00e4 valaana, hukkana, karhuna, kalana ja lintuna. Vanhan perinteen mukaan Ik\u00e4mielen haudalta k\u00e4ytiin hakemassa tietoa h\u00e4nen sielultaan samalla tavalla kuin kalevalaisessa runoudessa mainitulta kuolleelta j\u00e4ttil\u00e4iselt\u00e4 Antero Vipuselta. Vipuseen Ik\u00e4mielen yhdist\u00e4\u00e4 sekin, ett\u00e4 h\u00e4nen kristitty nimens\u00e4 Antereeus on suomeksi Antero.\u00a0 Ik\u00e4mielen haudasta haettiin luotteita<\/em>, runomittaisen loitsun taikavoimaisimpia sanoja. Luote <\/em>on samaa juurta kuin luottaa-verbi: Pyh\u00e4t sanat on luotettu eli luovutettu vain tiet\u00e4j\u00e4lt\u00e4 oppilaalle tai vainajalta tiet\u00e4j\u00e4lle. Voimakkaimmat luotteet haettiin lovesta<\/em>, kuten Ik\u00e4mielen kaltaisten suurtiet\u00e4jien sieluilta.<\/p>\n

Niiden kirkollisveron maksamista vastustaneiden Suur-S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en luottamusmiesten joukossa, jotka paavi Benedictus vuonna 1340 kirosi pannabullassaan, mainitaan nimelt\u00e4 kolme mahdollista tiet\u00e4j\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4inen on Ritvalan Miemo<\/em>, jonka nimi viittaa “tainnoksissa olevaan”, eli \u0161amanistiseen transsiin. Kaksi muuta ovat Laivamets\u00e4n Satatieto<\/em> ja Onkkaalan Y\u00f6<\/em> (tai Yij\u00e4?<\/em>). Vuoden 1340 pannabullasta l\u00f6ytyy monta muutakin kiehtovaa nime\u00e4, joiden salaper\u00e4isyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 se ett\u00e4 ne on kirjoittanut suomenkielentaidoton italialainen kirjuri paavin curiassa. Kutkuttavin on tietysti Cuningas de Rapalum<\/em>, Rapolan Kuningas.<\/p>\n

Kuningas, kuten my\u00f6s ruhtinas ja monet muut vastaavat sanat, ovat tulleet it\u00e4merensuomalaisiin kieliin kantagermaanisena lainana (*kuningaz, *druhtinaz<\/em>). Kuningas on ilmeisesti ollut (ty\u00f6)yhteis\u00f6n valittu johtaja, kuten historiallisena aikana mainitut laivakuningas, nuottakuningas<\/em> ja huhtakuningas<\/em>. Virolaisten vastarintaa ristiretkiajalla johti kaksi vaaleilla valittua saarenmaalaista kuningasta. He olivat germaaniseen tapaan kansankuninkaita<\/em>. Keski-Euroopassakin kuninkuus oli alunperin luonteeltaan sakraalia, siviilivaltaa. Primitiivisen kuninkaan velvollisuus oli huolehtia tietyist\u00e4 pyhist\u00e4 riiteist\u00e4.<\/p>\n

Millainen vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Rapolan Kuningas oli? Oliko h\u00e4n pannahisten valitsema johtaja, joka piti huolta Rapolan linnavuoresta? Riittien taitaja? Entiseen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6sukuun kuulunut is\u00e4nt\u00e4mies? Kivet ovat vaiti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Is\u00e4ni kaukoviisaasti nimetty\u00e4 minut Sampsa Ilmariksi olen aina ollut intohimoisen kiinnostunut heimoni muinaisesta nimist\u00f6st\u00e4. Erityisen hienoja ovat nyky\u00e4\u00e4n suurimmalta osalta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poisj\u00e4\u00e4neet kaksiosaiset nimet: Hyv\u00e4neuvo, Hyv\u00e4lempi, Ik\u00e4valko, Kaukamieli, Lempivalko, Suurisilm\u00e4. Kiehtovimpia nimi\u00e4 ovat kuitenkin mieli- ja valta-johdannaiset, jotka paljastavat jotakin esihistoriallisen ajan yhteiskunnasta. Valta -loppuiset nimet ovat p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden nimi\u00e4: Sotavalta, Kaukovalta. Mieli taas tarkoitti alunperin sit\u00e4 osaa, jonka kukin sai, siis jakamista. Henrik L\u00e4ttil\u00e4isen kronikassa esiintyy suomalainen pappi Pietari Kaikkivalta, joka toimi Liivinmaalla vuosina 1215-1226. H\u00e4n liikkui ristiretkel\u00e4isten mukana pakkok\u00e4\u00e4nnytt\u00e4en kansaa kristinuskoon. Kaikkivallan toimintaa kristinuskon levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 suomenlahden etel\u00e4puolella pidet\u00e4\u00e4n huomattavana; kenties h\u00e4nen nimens\u00e4 heijasti uuden uskon ja vallan universaalia luonnetta. Egilin, Kalju-Gr\u00edmrin pojan saagassa kerrotaan pohjalaisten kuninkaasta Faravidista, joka liittoutui norjalaisen Thorolfin kanssa tehd\u00e4kseen yhteisen sotaretken Karjalaan. Faravidin on tulkittu olevan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s Kaukomielest\u00e4. Mik\u00e4li kyseess\u00e4 on historiallinen henkil\u00f6, Ky\u00f6sti Julkun mukaan t\u00e4m\u00e4 Kaukomieli olisi voinut el\u00e4\u00e4 joskus 1100-luvulla. Kristillisess\u00e4 kulttuurissa l\u00e4hdettiin siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella kastetulla lapsella on pyh\u00e4n ihmisen nimi. Kotoper\u00e4isess\u00e4 uskomusmaailmassa ihmisell\u00e4 saattoi olla monta nime\u00e4 eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissaan. Otaksuttavasti vanhemmat k\u00e4yttiv\u00e4t vastasyntyneest\u00e4 lempinime\u00e4. Varsinainen nime\u00e4misoikeus oli tiet\u00e4jill\u00e4, jotka arpoivat (ts. ennustivat) lapsen nimen. Nimen uskottiin my\u00f6s vaikuttavan lapsen ominaisuuksiin. Aikuisi\u00e4ll\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi nousi kutsumanimi, jolla henkil\u00f6 tunnettiin laajemmalti. Kutsumanimi saattoi viitata erikoiseen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n, asuinpaikkaan, ammattiin tai kutsumukseen. Viel\u00e4 1600-luvulla virallisissa asiakirjoissa seikkailee varsin r\u00e4v\u00e4k\u00f6it\u00e4 sukuja, kuten Sianpillu ja Mustakulli. Sotavalta ei j\u00e4t\u00e4 ep\u00e4ilyst\u00e4 siit\u00e4, mihin miehen vallank\u00e4ytt\u00f6 perustui, mutta mink\u00e4laista valtaa k\u00e4ytteli 1300-luvun asiakirjal\u00e4hteist\u00e4 tunnettu Mielivalta–niminen h\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, joka piti k\u00e4r\u00e4ji\u00e4 Levaj\u00e4rvell\u00e4? Meid\u00e4n korvaamme mielivalta s\u00e4r\u00e4ht\u00e4\u00e4 kovin negatiivisena, mist\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja sopimuksista piittaamattomana toimintana. Merkillinen asia, sill\u00e4 useimmat mieli-alkuiset yhdyssanat ovat s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n positiivisia: mielihyv\u00e4, mielikirja, mielitietty… Se esiintyy my\u00f6s useissa vanhoissa miesten nimiss\u00e4: Mielenpito, Mielikko, Mielentoive, Mielitty. Voidaan kysy\u00e4, onko mielivalta-sanalle tarkoituksella annettu uusi, negatiivinen merkitys, jotta vanha, pakanuuden aikainen j\u00e4rjestelm\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi mahdollisimman pahalta? K\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomarina Mielivalta harjoitti mielen valtaa, valtaa joka perustui oikeudenmukaiseksi koettuun ikiaikaiseen tapaoikeuteen. Ruotsalaisper\u00e4inen oikeuslaitos vakiintui H\u00e4meess\u00e4 lopullisesti vasta 1300-luvun loppupuolella. Kenties Mielivalta oli vanhan kotoper\u00e4isen oikeusperinteen viimeisi\u00e4 kantajia. H\u00e4nen vallank\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 ei perustunut kirjoitettuun lakeihin vaan muistinvaraiseen perint\u00f6\u00f6n. Kuinka “mielivaltaista” h\u00e4nen toimintansa oli, sit\u00e4 emme saa tiet\u00e4\u00e4. Kansanperinne tuntee my\u00f6s Ik\u00e4mieli -nimisen saamelaisen tiet\u00e4j\u00e4n ja sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n historiallisena henkil\u00f6n\u00e4; veroluetteloissa Ik\u00e4mieli esiintyy 1500-luvulla Sompiossa, Kitkaj\u00e4rvell\u00e4 ja Kuolaj\u00e4rvell\u00e4. Ik\u00e4mieli on tunnettu niin saamelaisten, norjalaisten kuin ven\u00e4l\u00e4istenkin kansantarinoista. H\u00e4n johti menestyksekk\u00e4\u00e4sti saamelaisten vastarintaa alueelleen tunkeutuneita ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja norjalaisia vastaan. Ik\u00e4mieli oli mahtava \u0161amaani , joka kykeni vajoamaan transsiin ja matkaamaan maailmoiden v\u00e4liss\u00e4 valaana, hukkana, karhuna, kalana ja lintuna. Vanhan perinteen mukaan Ik\u00e4mielen haudalta k\u00e4ytiin hakemassa tietoa h\u00e4nen sielultaan samalla tavalla kuin kalevalaisessa runoudessa mainitulta kuolleelta j\u00e4ttil\u00e4iselt\u00e4 Antero Vipuselta. Vipuseen Ik\u00e4mielen yhdist\u00e4\u00e4 sekin, ett\u00e4 h\u00e4nen kristitty nimens\u00e4 Antereeus on suomeksi Antero.\u00a0 Ik\u00e4mielen haudasta haettiin luotteita, runomittaisen loitsun taikavoimaisimpia sanoja. Luote on samaa juurta kuin luottaa-verbi: Pyh\u00e4t sanat on luotettu eli luovutettu vain tiet\u00e4j\u00e4lt\u00e4 oppilaalle tai vainajalta tiet\u00e4j\u00e4lle. Voimakkaimmat luotteet haettiin lovesta, kuten Ik\u00e4mielen kaltaisten suurtiet\u00e4jien sieluilta. Niiden kirkollisveron maksamista vastustaneiden Suur-S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en luottamusmiesten joukossa, jotka paavi Benedictus vuonna 1340 kirosi pannabullassaan, mainitaan nimelt\u00e4 kolme mahdollista tiet\u00e4j\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4inen on Ritvalan Miemo, jonka nimi viittaa “tainnoksissa olevaan”, eli \u0161amanistiseen transsiin. Kaksi muuta ovat Laivamets\u00e4n Satatieto ja Onkkaalan Y\u00f6 (tai Yij\u00e4?). Vuoden 1340 pannabullasta l\u00f6ytyy monta muutakin kiehtovaa nime\u00e4, joiden salaper\u00e4isyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 se ett\u00e4 ne on kirjoittanut suomenkielentaidoton italialainen kirjuri paavin curiassa. Kutkuttavin on tietysti Cuningas de Rapalum, Rapolan Kuningas. Kuningas, kuten my\u00f6s ruhtinas ja monet muut vastaavat sanat, ovat tulleet it\u00e4merensuomalaisiin kieliin kantagermaanisena lainana (*kuningaz, *druhtinaz). Kuningas on ilmeisesti ollut (ty\u00f6)yhteis\u00f6n valittu johtaja, kuten historiallisena aikana mainitut laivakuningas, nuottakuningas ja huhtakuningas. Virolaisten vastarintaa ristiretkiajalla johti kaksi vaaleilla valittua saarenmaalaista kuningasta. He olivat germaaniseen tapaan kansankuninkaita. Keski-Euroopassakin kuninkuus oli alunperin luonteeltaan sakraalia, siviilivaltaa. Primitiivisen kuninkaan velvollisuus oli huolehtia tietyist\u00e4 pyhist\u00e4 riiteist\u00e4. Millainen vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Rapolan Kuningas oli? Oliko h\u00e4n pannahisten valitsema johtaja, joka piti huolta Rapolan linnavuoresta? Riittien taitaja? Entiseen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6sukuun kuulunut is\u00e4nt\u00e4mies? Kivet ovat vaiti.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/64"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=64"}],"version-history":[{"count":0,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=64"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=64"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=64"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}