{"id":60,"date":"2008-09-17T17:53:17","date_gmt":"2008-09-17T15:53:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=60"},"modified":"2008-09-20T06:15:38","modified_gmt":"2008-09-20T04:15:38","slug":"bloginkirjoittaja-ja-kuolema","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=60","title":{"rendered":"Bloginkirjoittaja ja kuolema"},"content":{"rendered":"<p align=\"justify\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/images\/kuolema.jpg\" class=\"right\" width=\"250\" height=\"254\" \/><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Jan_Rydman\"><strong>Isoveljeni Jan<\/strong><\/a> ilmestyi taas j\u00e4lleen kerran uniini, pompahtaen esille kuin ektoplasma, pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja yll\u00e4tt\u00e4en. Kaikista kiusallisinta on, ettei h\u00e4n n\u00e4yt\u00e4 olevan tietoinen omasta kuolemastaan. Miten ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 sosiaalinen tilanne. Is\u00e4kin oli silminn\u00e4hden vaivaantunut. Asiaa l\u00e4hestyttiin kierrellen ja kaarrellen. Harvoin uni-Jan on suostunut katoamaan takaisin unohduksen sf\u00e4\u00e4reihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tiukasti v\u00e4ittelem\u00e4ll\u00e4, vaan kaamio on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4vien maille. Aivan erilainen tapaus kuin <a href=\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=41\">Aslak<\/a>, jota ei tavoita edes alitajunta. Unimatkojeni aikana olen n\u00e4hnyt h\u00e4nest\u00e4 vain varjon. Ehk\u00e4 asiaan vaikuttaa, ettei Jan ei halunnut kuolla; Aslak poistui omasta vapaasta tahdostaan. Joka kerran kun kuulen s\u00e4keen <em>&#8220;<\/em>s<em>oftly in the gloom they heard the birds&#8221;<\/em>, tunnen v\u00e4ristyksen ihollani. Saamelaiset uskoivat ett\u00e4 ihmisen sielu el\u00e4\u00e4 niin kauan kun h\u00e4net muistetaan ja h\u00e4nest\u00e4 lauletaan, ennen el\u00e4m\u00e4nvoiman sulautumista esi-isien numeeniseen massaan&#8230;<\/p>\n<p align=\"justify\">Ajatukset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t usein kuolemaan tavalla, joka olisi ehk\u00e4 ominaisempaa 60-vuotiaalle kuin 30-vuotiaalle. Kuolema on toki osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, erottamaton maksu joka meid\u00e4n kaikkien on maksettava syntym\u00e4st\u00e4. Lineaarinen aikak\u00e4sitys saa el\u00e4m\u00e4n vaikuttamaan vuoristoratakyydilt\u00e4 joka p\u00e4\u00e4ttyy betonisein\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 vaunusta uskalla hyp\u00e4t\u00e4 kesken pois. Syklisesti ajatellen voisi olla yht\u00e4 perusteltua pel\u00e4t\u00e4 syntym\u00e4\u00e4 kuin kuolemaa (monet v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t n\u00e4hneens\u00e4 ihmisi\u00e4 heid\u00e4n kuolemansa j\u00e4lkeen, mutta onko kell\u00e4\u00e4n prenataalisia visioita?).<\/p>\n<p align=\"justify\">Toisinaan tunnen itseni <strong><a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Foucault%27s_Pendulum\">Jacopo Belboksi<\/a><\/strong>. Trumpetin sijasta minulla on Cembalo, pelot ovat identtiset. Belbon tavoin itsekritiittisyyteni on saanut minut julistamaan, etten koskaan kirjoita mit\u00e4\u00e4n omaa (vaikka kirjoittaminen on selv\u00e4sti minulle intohimo). Jo kaksikymment\u00e4 vuotta olen tehnyt vain pastisseja toisten tekstist\u00e4, toisten tyyleist\u00e4, jopa Historiasta (mik\u00e4 muukaan Historia on kuin kertomus, kollektiivinen tarina). Olen yhdistellyt historioita, etsinyt lainalaisuuksia, soveltanut laajoja kaaria kirjoittaakseni fiktiivisi\u00e4 historioita fiktiivisille kansoille, joista tekee todellisia se, etten ole keksinyt niille mit\u00e4\u00e4n sellaista mit\u00e4 ei olisi oikeasti tapahtunut jonain aikana jossakin. Ensimm\u00e4isen kosmokseni loin jo kauan ennen lukioik\u00e4\u00e4. Piirustusarkistoni on yh\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 sekalaista <em>arcanaa <\/em>tuolta ajalta: fiktiivisi\u00e4 juna-aikatauluja, imagin\u00e4\u00e4rist\u00e4 kartografiaa, mielikuvituksellista etnografiaa. <em>Demiurgina itselleen itse<\/em>.<\/p>\n<p align=\"justify\">Joskus min\u00e4kin ajaudun liian syv\u00e4lle itseeni, jonnekin itsetutkiskelun ja itseinhon v\u00e4lisille aavoille paljakoille. En silti suunnittele ripustautumista heiluriin. Parempi ripustautua hetkiin, viinin helmeilyyn, m\u00e4t\u00e4nevien lehtien tuoksuun, talvitien kirkkauteen, roomalaisen helteen paahteeseen. <em>Panta rei<\/em>&#8230;<\/p>\n<p style=\"text-align: center\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/optionality.net\/heraclitus\/sleep2.jpg\" width=\"550\" height=\"60\" \/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Isoveljeni Jan ilmestyi taas j\u00e4lleen kerran uniini, pompahtaen esille kuin ektoplasma, pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja yll\u00e4tt\u00e4en. Kaikista kiusallisinta on, ettei h\u00e4n n\u00e4yt\u00e4 olevan tietoinen omasta kuolemastaan. Miten ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 sosiaalinen tilanne. Is\u00e4kin oli silminn\u00e4hden vaivaantunut. Asiaa l\u00e4hestyttiin kierrellen ja kaarrellen. Harvoin uni-Jan on suostunut katoamaan takaisin unohduksen sf\u00e4\u00e4reihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tiukasti v\u00e4ittelem\u00e4ll\u00e4, vaan kaamio on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4vien maille. Aivan erilainen tapaus kuin Aslak, jota ei tavoita edes alitajunta. Unimatkojeni aikana olen n\u00e4hnyt h\u00e4nest\u00e4 vain varjon. Ehk\u00e4 asiaan vaikuttaa, ettei Jan ei halunnut kuolla; Aslak poistui omasta vapaasta tahdostaan. Joka kerran kun kuulen s\u00e4keen &#8220;softly in the gloom they heard the birds&#8221;, tunnen v\u00e4ristyksen ihollani. Saamelaiset uskoivat ett\u00e4 ihmisen sielu el\u00e4\u00e4 niin kauan kun h\u00e4net muistetaan ja h\u00e4nest\u00e4 lauletaan, ennen el\u00e4m\u00e4nvoiman sulautumista esi-isien numeeniseen massaan&#8230; Ajatukset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t usein kuolemaan tavalla, joka olisi ehk\u00e4 ominaisempaa 60-vuotiaalle kuin 30-vuotiaalle. Kuolema on toki osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, erottamaton maksu joka meid\u00e4n kaikkien on maksettava syntym\u00e4st\u00e4. Lineaarinen aikak\u00e4sitys saa el\u00e4m\u00e4n vaikuttamaan vuoristoratakyydilt\u00e4 joka p\u00e4\u00e4ttyy betonisein\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 vaunusta uskalla hyp\u00e4t\u00e4 kesken pois. Syklisesti ajatellen voisi olla yht\u00e4 perusteltua pel\u00e4t\u00e4 syntym\u00e4\u00e4 kuin kuolemaa (monet v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t n\u00e4hneens\u00e4 ihmisi\u00e4 heid\u00e4n kuolemansa j\u00e4lkeen, mutta onko kell\u00e4\u00e4n prenataalisia visioita?). Toisinaan tunnen itseni Jacopo Belboksi. Trumpetin sijasta minulla on Cembalo, pelot ovat identtiset. Belbon tavoin itsekritiittisyyteni on saanut minut julistamaan, etten koskaan kirjoita mit\u00e4\u00e4n omaa (vaikka kirjoittaminen on selv\u00e4sti minulle intohimo). Jo kaksikymment\u00e4 vuotta olen tehnyt vain pastisseja toisten tekstist\u00e4, toisten tyyleist\u00e4, jopa Historiasta (mik\u00e4 muukaan Historia on kuin kertomus, kollektiivinen tarina). Olen yhdistellyt historioita, etsinyt lainalaisuuksia, soveltanut laajoja kaaria kirjoittaakseni fiktiivisi\u00e4 historioita fiktiivisille kansoille, joista tekee todellisia se, etten ole keksinyt niille mit\u00e4\u00e4n sellaista mit\u00e4 ei olisi oikeasti tapahtunut jonain aikana jossakin. Ensimm\u00e4isen kosmokseni loin jo kauan ennen lukioik\u00e4\u00e4. Piirustusarkistoni on yh\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 sekalaista arcanaa tuolta ajalta: fiktiivisi\u00e4 juna-aikatauluja, imagin\u00e4\u00e4rist\u00e4 kartografiaa, mielikuvituksellista etnografiaa. Demiurgina itselleen itse. Joskus min\u00e4kin ajaudun liian syv\u00e4lle itseeni, jonnekin itsetutkiskelun ja itseinhon v\u00e4lisille aavoille paljakoille. En silti suunnittele ripustautumista heiluriin. Parempi ripustautua hetkiin, viinin helmeilyyn, m\u00e4t\u00e4nevien lehtien tuoksuun, talvitien kirkkauteen, roomalaisen helteen paahteeseen. Panta rei&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,10],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/60"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=60"}],"version-history":[{"count":0,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}