{"id":183,"date":"2011-08-04T16:45:43","date_gmt":"2011-08-04T14:45:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=183"},"modified":"2011-08-07T14:48:10","modified_gmt":"2011-08-07T12:48:10","slug":"totta-vai-tarua-lenin-ja-suomen-itsenaisyys","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=183","title":{"rendered":"Lenin ja Suomen itsen\u00e4isyys"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-184\" style=\"float: right; border: 1px solid #eee; margin: 5px; padding: 5px;\" title=\"V. I. Lenin\" src=\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-content\/uploads\/2011\/08\/997698.jpg\" alt=\"V. I. Lenin\" width=\"287\" height=\"400\" srcset=\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-content\/uploads\/2011\/08\/997698.jpg 287w, http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-content\/uploads\/2011\/08\/997698-215x300.jpg 215w\" sizes=\"(max-width: 287px) 100vw, 287px\" \/><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Aina v\u00e4lill\u00e4 kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 <strong><a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Vladimir_Lenin\">V. I. Lenin<\/a><\/strong> antoi Suomelle itsen\u00e4isyyden, tai ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on kiitt\u00e4minen Suomen itsen\u00e4isyydest\u00e4. <a href=\"http:\/\/www.iltasanomat.fi\/kotimaa\/Lenin-patsaalla%20vankka%20kannatus\/art-1288337913860.html\">Nelj\u00e4 vuotta sitten<\/a> joukko eturivin kulttuurivaikuttajia ajoi jopa Leninin patsaan pystytt\u00e4mist\u00e4 Helsinkiin tunnustukseksi Leninin ansioista Suomen itsen\u00e4istymisess\u00e4. Totta vai tarua?<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kellek\u00e4\u00e4n ei liene ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 ovat tukeneet l\u00e4hinn\u00e4 vasemmistolaisiksi itsens\u00e4 mielt\u00e4v\u00e4t tahot, kun taas oikeistolainen historiankirjoitus on sit\u00e4 luonnollisesti vastustanut. On esitetty, ett\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden tunnustaminen 4.1.1918 oli Leninin puolelta katala juoni, jonka tavoitteena oli saattaa Suomi my\u00f6hemmin osaksi neuvostovaltiota. Yht\u00e4 lailla on my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 porvarillisen tasavallan tunnustaminen johtui Leninin <a href=\"http:\/\/www.info.uta.fi\/kurssit\/a9\/lenin\/leninesittely.html\">kansallisen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden periaatteesta ja suomalaisia kohtaan tuntemastaan my\u00f6t\u00e4tunnosta<\/a>.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kuten monet muutkin historialliset tapahtumat, Suomen itsen\u00e4istyminen tapahtui itse asiassa paljolti suunnittelematta ja puolivahingossa, ja Leninill\u00e4 oli asian kanssa yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tai yht\u00e4 paljon tekemist\u00e4 kuin suomalaisilla aktivisteilla tai Saksan keisarilla. Olennaisinta on \u2013 kuten Jukka Relanderkin on todennut \u2013 se, ettei Leninille voi katsoa ansioksi sellaista, johon h\u00e4n ei pyrkinyt.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\"><!--more--><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Suomen oikeistovoimiakaan ei voi itsen\u00e4isyydest\u00e4 liikaa kiitell\u00e4. Niin kauan kun Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valtaa pitiv\u00e4t valkoiset,\u00a0Suomen itsen\u00e4isyytt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ajoi ty\u00f6v\u00e4enpuolue (SDP), porvareiden mielest\u00e4 asialla taas ei ollut mit\u00e4\u00e4n kiirett\u00e4. Kun bol\u0161evikit kaappasivat vallan 7.11.1917, osat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t. Nyt porvaristo ajoi v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 irtaantumista Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, ty\u00f6v\u00e4enpuolueen vitkutellessa. Eduskunta julistautui korkeimmaksi vallanpit\u00e4j\u00e4ksi Suomessa 6.12., sill\u00e4 keskusvalta oli romahtanut. Ven\u00e4j\u00e4n valkoiset pyrkiv\u00e4t pysym\u00e4\u00e4n uskollisina <em>Ententelle<\/em> ja jatkamaan sotaa. Saksan keisarikunta taas pyrki irroittamaan Ven\u00e4j\u00e4n sodasta keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, ja siihen tarkoitukseen se k\u00e4ytti bol\u0161evikkeja ja Lenini\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Saksa ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 edustanut kansankomissaarien neuvosto aloittivat <strong><a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Brest-Litovskin_rauha\">Brest-Litovskissa<\/a><\/strong> rauhanneuvottelut 22.12.1917. Saksa tiedusteli bol\u0161evikkien kantaa Suomen itsen\u00e4isyysjulistukseen, johon Trotski vastasi, ett\u00e4 itsen\u00e4isyys tunnustetaan jos Suomen senaatti sit\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4. Tieto kantautui Helsinkiin s\u00e4hkeitse 23.12. Sosialidemokraatit l\u00e4hettiv\u00e4t heti l\u00e4hetyst\u00f6ns\u00e4 Leninin tyk\u00f6 ilmoittamaan, ett\u00e4 itsen\u00e4isyys auttaisi ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 luokkataistelussa porvareita vastaan. N\u00e4in luvattiin, mutta samalla Trotski haukkui suomalaiset siit\u00e4, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 olleen tehneet vallankumousta marraskuun suurlakon aikana. Porvarillisen senaatin oma l\u00e4hetyst\u00f6 saapui Leninin luokse seuraavaksi. Kansankomissaarien neuvosto \u2013 ei siis Ven\u00e4j\u00e4n hallitus \u2013 tunnusti itsen\u00e4isyyden lopulta 4.1.1918, samaan aikaan kuin Ranska ja Ruotsi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Suomen itsen\u00e4isyys liittyi siis mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin Brest-Litovskin neuvotteluihin, joissa Saksa pyrki heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 mahdollisimman paljon ja Lenin vastaavasti vahvistamaan oman valtansa, joka tuolloin oli kest\u00e4nyt vasta kaksi kuukautta. Samanaikaisesti rauhanneuvottelujen kanssa k\u00e4ytiin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vaalitaistelua uuden perustuslakia s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n duuman kokoonpanosta. Leninille Brest-Litovsk oli paitsi mahdollisuus esiinty\u00e4 rauhantuojana, my\u00f6s tilaisuus edesauttaa maailmanvallankumousta. Lenin k\u00e4ytti vaalitaktiikkanaan Ven\u00e4j\u00e4n keisarillisen sotav\u00e4en kotiuttamista, joka alkoi 27.11.1917. Sen uskottiin takaavan bol\u0161evikeille enemmist\u00f6 duumassa, mik\u00e4 ei kuitenkaan toteutunut. Lis\u00e4ksi aselevon toivottiin aiheuttavan hulinointia ja vallankumouksellista liikehdint\u00e4\u00e4. Trotskin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli huolehtia keisarillisen armeijan hajoittamisesta ja korvaamisesta uusilla vallankumouksellisilla puna-armeijan joukoilla.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun porvarillisen senaatin l\u00e4hetyst\u00f6 tiedusteli Leninilt\u00e4 itsen\u00e4isyyden tunnustamiseen liittyvi\u00e4 muodollisuuksia ja Ven\u00e4j\u00e4n keisarillisen sotav\u00e4en kotiuttaminen alkoi, siis 27.11.1917, pidettiin Suomessa sosialidemokraattien ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen puoluekokous. Kokousedustajaksi Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hetettiin er\u00e4s silloin viel\u00e4 tuntematon <strong>J. Stalin<\/strong> tuomaan Suomen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen luotettavaksi katsotuille johtohenkil\u00f6ille Leninin henkil\u00f6kohtaiset kirjeet. Lenin ilmoitti mielipiteen\u00e4\u00e4n v\u00e4hemmist\u00f6kansallisuuksien itsen\u00e4isyydest\u00e4, ett\u00e4 oikeus erota oli kyll\u00e4 voimassa, mutta <em>&#8220;bol\u0161evikit eiv\u00e4t halunneet eroamista, vaan proletariaatin yhdistymist\u00e4, yhten\u00e4isyytt\u00e4&#8221; <\/em>jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli <em>&#8220;vapaaehtoinen ja rehellinen liitto Ven\u00e4j\u00e4n kanssa&#8221;<\/em>. Sosialidemokraattinen puolue tulkitsi viestin niin, ett\u00e4 Leninin lupaama itsen\u00e4isyys koski vain vallankumouksellisia kansoja, ja ryhtyi valmistelemaan kapinaa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Lenin sanoi 3.3.1918 solmitusta Brest-Litovskin rauhansopimuksesta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 <em>&#8220;h\u00e4pe\u00e4llinen rauha on allekirjoitettava maailmanvallankumouksen pelastamiseksi s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen t\u00e4rkein ja toistaiseksi ainoa tukikohta \u2013 Neuvostotasavalta&#8221;<\/em>. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4asiallinen tavoitteensa oli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 bol\u0161evikkien valta sen ydinalueilla; Suomen tapahtumat olivat siihen n\u00e4hden periferaalisia. Lenin my\u00f6s uskoi, ett\u00e4 Brest-Litovsk k\u00e4ynnist\u00e4isi vallankumouksen Saksassa. Suomen itsen\u00e4isyys ei siis n\u00e4hd\u00e4kseni ollut enemp\u00e4\u00e4 Leninin juoni kuin jalomielisyydenosoitus Suomen porvareita kohtaan. Se oli saksalaisten ja bol\u0161evikkien Brest-Litovskissa harjoittaman taktikoinnin tarkoitukseton vahinkolapsi, jota kumpikaan osapuoli ei pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 halunnut. Saksa olisi tehnyt Suomesta oman vasallivaltionsa. Lenin taas pani toivonsa siihen, ett\u00e4 Suomen ty\u00f6v\u00e4enluokka kukistaisi mit\u00e4 pikimmin juuri sen saman esivallan, jonka itsen\u00e4isyyden h\u00e4n oli puumerkill\u00e4\u00e4n vain hetke\u00e4 aiemmin tunnustanut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aina v\u00e4lill\u00e4 kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 V. I. Lenin antoi Suomelle itsen\u00e4isyyden, tai ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on kiitt\u00e4minen Suomen itsen\u00e4isyydest\u00e4. Nelj\u00e4 vuotta sitten joukko eturivin kulttuurivaikuttajia ajoi jopa Leninin patsaan pystytt\u00e4mist\u00e4 Helsinkiin tunnustukseksi Leninin ansioista Suomen itsen\u00e4istymisess\u00e4. Totta vai tarua? Kellek\u00e4\u00e4n ei liene ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 ovat tukeneet l\u00e4hinn\u00e4 vasemmistolaisiksi itsens\u00e4 mielt\u00e4v\u00e4t tahot, kun taas oikeistolainen historiankirjoitus on sit\u00e4 luonnollisesti vastustanut. On esitetty, ett\u00e4 Suomen itsen\u00e4isyyden tunnustaminen 4.1.1918 oli Leninin puolelta katala juoni, jonka tavoitteena oli saattaa Suomi my\u00f6hemmin osaksi neuvostovaltiota. Yht\u00e4 lailla on my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 porvarillisen tasavallan tunnustaminen johtui Leninin kansallisen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden periaatteesta ja suomalaisia kohtaan tuntemastaan my\u00f6t\u00e4tunnosta. Kuten monet muutkin historialliset tapahtumat, Suomen itsen\u00e4istyminen tapahtui itse asiassa paljolti suunnittelematta ja puolivahingossa, ja Leninill\u00e4 oli asian kanssa yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tai yht\u00e4 paljon tekemist\u00e4 kuin suomalaisilla aktivisteilla tai Saksan keisarilla. Olennaisinta on \u2013 kuten Jukka Relanderkin on todennut \u2013 se, ettei Leninille voi katsoa ansioksi sellaista, johon h\u00e4n ei pyrkinyt.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/183"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=183"}],"version-history":[{"count":14,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":213,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions\/213"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}