![\"Minas](\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/images\/gondor.jpg\" "\\"Minas")
<\/p>\n<\/p>\n
Olen viime p\u00e4ivin\u00e4 koonnut uudelleen Gondorin maata k\u00e4sittelevi\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hteit\u00e4 J.R.R. Tolkienin<\/strong> j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neiden kirjoitusten joukosta. Hankittuani k\u00e4siini erinomaisen Vinyar Tengwar<\/strong><\/a><\/em> -julkaisun vuosikerrat k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni on ensi kertaa ollut my\u00f6s Gondorin kannalta t\u00e4rke\u00e4, julkaisematon essee Rivers and Beacon-Hills of Gondor<\/a><\/em>. Tiedot etel\u00e4isest\u00e4 kuningaskunnasta ovat niin hajanaisia, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin koota niist\u00e4 yhteenvedon, jossa toivon mukaan on jotain uutta my\u00f6skin valistuneemmalle tolkienistille.\u00a0Aikaisemmat Tolkien-aiheiset kirjoitukset ovat luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n <\/p>\n Myyttisen k\u00e4sityksen mukaan Gondorina my\u00f6hemmin tunnetun maan ensimm\u00e4iset asukkaat olivat haltioita. He kuuluivat heimoon jota Gondorin kronikoissa kutsutaan nimell\u00e4 nandor <\/strong><\/em>(S. “ne-jotka-k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t-takaisin”). Nandor olivat alunperin teleri<\/em>-heimoisia haltioita, jotka j\u00e4ttiv\u00e4t kesken haltioiden suuren marssin l\u00e4ntee<\/a>n ennen Sumuvuoria. Omalla kielell\u00e4\u00e4n<\/a> he kutsuivat itse\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 Danas<\/em> johtajansa Danin mukaan (vrt. Tuatha D\u00e9 Danann<\/a> irlantilaisessa mytologiassa). Painetussa Silmarillionissa Dan tunnetaan quenyankielisess\u00e4 muodossaan Lenw\u00eb.(1)(2)<\/sup><\/p>\n Kuten kerrottu on, er\u00e4s Lenw\u00eb Olw\u00ebn joukoista j\u00e4i eldar<\/em>in matkasta niihin aikoihin kun teleri<\/em> pys\u00e4htyiv\u00e4t Suuren Virran rannalle Keski-Maahan l\u00e4ntisten maiden rajoille. Nandorin harharetkist\u00e4 ei tiedet\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n, vain se ett\u00e4 Lenw\u00eb vei heid\u00e4t Anduinia alas; kerrotaan ett\u00e4 osa heist\u00e4 asui kauan Anduinin laakson metsiss\u00e4, osa kulki Ered Nimraisin, Valkoisten Vuorten, yli takaisin pohjoiseen ja saapui Eriadorin er\u00e4maahan joka sijaitsee Ered Luinin ja kaukaisten Sumuvuorten v\u00e4lill\u00e4. He eleliv\u00e4t metsiss\u00e4 eik\u00e4 heill\u00e4 ollut ter\u00e4ksest\u00e4 taottuja aseita \u2013 \u2013<\/span> (Sil., 113)<\/p><\/blockquote>\n Edelleen Silmarillion kertoo, ett\u00e4 kun erilaiset pedot ja hirmut alkoivat ahdistella heit\u00e4, Lenw\u00ebn poika Denethor ker\u00e4si osan kansasta kokoon ja johti sen vuorten yli ja metsi\u00e4 pitkin Beleriandin maahan, jossa h\u00e4nen set\u00e4ns\u00e4 Elu Thingol hallitsi. Denethor j\u00e4i asumaan etel\u00e4iseen Beleriandiin, mutta suuri osa nandorista j\u00e4i matkan varrelle. Kuinka kauan Danin kansa asui Anduinin varsilla ja Suuren Meren rannoilla, ei ole tiedossa. My\u00f6hempien aikojen kronikoista he ovat jo tyystin kadonneet, eiv\u00e4tk\u00e4 he j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkeens\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia j\u00e4lki\u00e4 oleskelustaan.<\/p>\n Gondorin historiankirjoittajat uskoivat, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset ihmiset jotka ylittiv\u00e4t Anduinin olivat dr\u00faedain <\/strong><\/em>(S. ‘dr\u00fb-kansa’). Dr\u00faedain<\/em> on sindarinnos heid\u00e4n itsens\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sanasta dr\u00fbg, drughu<\/em>. He olivat lyhytkasvuisia, kivikautisia mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00f6it\u00e4, joiden erikoiseen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n ja poikkeuksellisiin tapoihin kiinnitet\u00e4\u00e4n paljon huomiota gondorilaisessa kansanperinteess\u00e4. Historioitsijoiden mukaan he tulivat alunperin Mordorin etel\u00e4puolisilta<\/strong> mailta<\/a>, mutta ennen saapumistaan Haradin rannikolle he k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t pohjoiseen Ithilieniin ja ylittiv\u00e4t Anduinin oletettavasti Cair Androsin kohdalla. Dr\u00fb-kansan vaellus jatkui Valkoisten Vuorten pohjois- ja etel\u00e4puolitse kohti l\u00e4ntt\u00e4.(3)<\/sup><\/p>\n Esiaikoina drughut asustivat Valkoisten Vuorten molemmin puolin, mutta menettiv\u00e4t pian parhaimmat asuinpaikat my\u00f6hemmin tulleille, monilukuisille paimentolaiskansoille, joista voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmaisua proto-haladin<\/em>. Tulijat olivat tummatukkaisia ja usein ruskeasilm\u00e4isi\u00e4, kooltaan lyhyehk\u00f6j\u00e4 mutta selke\u00e4sti drughuja pidempi\u00e4. He eiv\u00e4t muodostaneet mit\u00e4\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 puhuneet edes samaa kielt\u00e4. Tulijat sotivat drughuja vastaan ja mets\u00e4stiv\u00e4t heit\u00e4; Drughujen oman perim\u00e4tiedon mukaan\u00a0“[muut ihmiset] olivat heit\u00e4 vainonneet ja kiusanneet niin kauan kuin he muistivat”<\/em>.<\/p>\n V\u00e4ke\u00e4 saattoi muuttaa Gondorin alueelle useana, erillisen\u00e4 muuttoaaltona. Keskener\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4nyt, toiselle ajalle sijoittuva Tal-Elmarin tarina<\/a> kertoo kivikautisesta kansasta, joka asuu “Agarin kukkuloilla” oman kuninkaansa alaisuudessa. Heid\u00e4n vihollisiaan olivat “metsien ja vuorten villit” (drughut), “merten j\u00e4ttil\u00e4iset” (n\u00famenorilaiset),\u00a0id\u00e4st\u00e4 tulleet pahasyd\u00e4miset pitk\u00e4t ihmiset, ja viimeisen\u00e4 heid\u00e4n omat sukulaisensa, “Udulin kansa”. Tarina sijoittuu melkoisella varmuudella joko Rautkymin suistoon tai Morthondin suulle Belfalasin lahdelle. Vaikka maantieteest\u00e4 ei voisikaan olla varma, niin Tal-Elmarin kertomus todistaa ainakin sen, etteiv\u00e4t alueen muinaiset alkuper\u00e4isasukkaat ymm\u00e4rt\u00e4neet toistensa kielt\u00e4.(4)<\/sup> Toisaalta sanotaan, ett\u00e4 ainakin drughujen kieli oli kaukaista sukua haladi<\/em>nin kielelle.(5)<\/sup><\/p>\n Tulijoista on vaikea muodostaa yhten\u00e4ist\u00e4 kuvaa. Suurin osa proto-haladinista eli Tal-Elmarin perusteella yh\u00e4 kivikautta. He k\u00e4yttiv\u00e4t piikivisi\u00e4<\/a> aseita ja nuolenk\u00e4rki\u00e4.(6)<\/sup> Todenn\u00e4k\u00f6isesti Gondorin alkuasukkaisiin sopii hyvin\u00a0Silmarillionin kuvaus haladin<\/em>ista: he asuivat hajallaan, kukin perhekunta eli omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja p\u00e4\u00e4llikk\u00f6j\u00e4 valittiin vain kriisiaikoina. Heid\u00e4n tapansa olivat\u00a0tarujen muistiinmerkitsij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta outoja: naiset ottivat osaa sotiin.(7)<\/sup> Proto-haladin sotivat mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s kesken\u00e4\u00e4n: “Moreover they had strife among themselves”<\/em>(8)<\/sup>, kuten kertoo my\u00f6s Tal-Elmar \u2013 vaikka sodat eiv\u00e4t olisikaan olleet karjanry\u00f6st\u00f6retki\u00e4<\/strong> hirmuisempia<\/a>. Tolkienin sanojen mukaan paikalliset asukkaat eliv\u00e4t viattomassa “homeerissa tilassa”, patriarkaalisiin heimoihin ja klaaneihin jakautuneena.(9)<\/sup><\/p>\n N\u00famenorin ihmiset ilmestyiv\u00e4t Keski-Maan rannikoille 1200-luvulta l\u00e4htien s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin\u00e4 vieraina. He perustivat pohjoiseen joitain v\u00e4liaikaisia tukikohtia ja kaatoivat puita laivanrakennustarpeksi. Laajamittainen mets\u00e4talous johti lopulta vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neeseen sotaan\u00a0Harmaavirran ja Rautkymin haladin<\/em>-sukuisia alkuper\u00e4isasukkaita (enedwaith<\/em>, ‘v\u00e4likansa’) vastaan. Belfalasin lahden rannat olivat tuohon aikaan viel\u00e4 suurimmalta osalta autiot, lukuunottamatta Edhellondin<\/strong> pient\u00e4 haltiasatamaa. Sen olivat perustaneet Morthondin suulle Beleriandista paenneet harmaahaltiat, vaikka paikka oli jo asuttu: “Siell\u00e4 oli jo kalastajien alkeellinen satama, mutta kalastajat pelk\u00e4siv\u00e4t eldaria ja pakenivat vuorille”<\/em>.(10)<\/sup><\/p>\n N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n Toisen ajan puoleenv\u00e4liin menness\u00e4 Gondorin kivi- ja pronssikautiset ihmiset olivat syrj\u00e4ytt\u00e4neet kokonaan drughut Valkoisten Vuorten alkuper\u00e4isasukkaina. Drughujen asuma-alue jakaantui kahtia. Pienempi heimo j\u00e4i asumaan Valkoisten Vuorten pohjoispuolen metsiin, alueelle jota my\u00f6hemmin kutsuttiin An\u00f3rieniksi. Suurempi kansa j\u00e4i puolustamaan esi-isiens\u00e4 maita Rautkymin ja Lefnuin v\u00e4lill\u00e4, maata jonka n\u00famenorilaiset tunsivat nimell\u00e4 D\u0155uwaith Iaur<\/em>, ‘vanha (ts. alkuper\u00e4inen) Dr\u00fb-kansan maa’. Drughuista tuli piileskelev\u00e4\u00e4 ja tulokkaiden mielest\u00e4 pelottavaa v\u00e4ke\u00e4, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t myrkkynuolia.(11)<\/sup> Drughujen n\u00e4kemyksen mukaan tulokkaat olivat “syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n pahoja”, mutta toisaalta sanotaan, etteiv\u00e4t Valkoisten Vuorten ihmiset palvelleet Lahjojen Herraa<\/a>, paitsi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pakosta.(12)<\/sup><\/p>\n N\u00famenorin n\u00e4k\u00f6kulmasta maailmassa oli kolmenlaisia ihmisi\u00e4 \u2013 suurihmiset eli n\u00famenorilaiset; keski-ihmiset, jotka eiv\u00e4t olleet n\u00famenorilaisia mutta suhtautuivat heihin my\u00f6t\u00e4mielisesti, ja alimpana villi-ihmiset, Sauronin palvelijat, joiksi laskettiin kaikki jotka suhtautuivat n\u00famenorilaisiin vihamielisesti. Gondorin alkuper\u00e4isasukkaista tuli t\u00e4ss\u00e4 kansojen hierarkiassa\u00a0pimentolaisia, haltiakielell\u00e4\u00a0gwathuirim<\/em> <\/strong>(‘varjonalainen kansa’). Ilmeisesti t\u00e4t\u00e4 ankaraa tuomiota my\u00f6hemmin lievennettiin keski-ihmisiin, kun kansat tutustuivat toisiinsa paremmin ja alkuper\u00e4isasukkaat v\u00e4h\u00e4n kerrallaan tunnustivat N\u00famenorin ylivaltiuden.(13)<\/sup><\/p>\n Kirjallisten l\u00e4hteiden puuttuessa toisen ajan lopun asutushistoriaa on l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 kielitieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimalla n\u00famenorilaisen siirtolaisuuden aikaista paikannimist\u00f6\u00e4 on mahdollista esitt\u00e4\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin luotettavia arvailuja siit\u00e4, mit\u00e4 maassa oikein tapahtui. N\u00famenorin laivamiehet olivat vierailleet Belfalasin rannikolla jo aiemminkin, mutta ensimm\u00e4iset pysyv\u00e4t siirtokunnat perustettiin 1800-luvulla toista aikaa. Ensikontaktit olivat v\u00e4kivaltaisia. N\u00famenorin ihmiset karkoittivat v\u00e4h\u00e4t kalastajat pois rannikoilta.(14)<\/sup> Kaikki rannikkoalueiden paikannimet ovat haltiakielisi\u00e4, eli N\u00famenorin uskollisten antamia. On vain yksi poikkeus: Belfalasin lahti itse.<\/p>\n Suuri selk\u00e4meri esiintyy runokokoelmassa Adventures of Tom Bombadil<\/em> nimell\u00e4 Windy bay of B\u00eal<\/strong><\/em>. Tolkien selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 b\u00eal<\/em> on N\u00famenorin perustamista vanhempi, muinainen sana, joka todenn\u00e4k\u00f6isesti tarkoitti ‘rantaa’. N\u00famenorin uskolliset kuulivat nimen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen merkityst\u00e4 ja alkoivat kutsua merenselk\u00e4\u00e4 B\u00ealin lahdeksi (C\u00f4f gwaeren B\u00eal<\/em>) ja niemimaata B\u00eal-falasiksi<\/em>. Falas<\/em> (Q. falasse<\/em>) tarkoitti haltiakieless\u00e4 rantaa \u2013 erityisesti rikkonaista ja suurille aalloille altista rannikkoa. Gondorin murteessa rannikkoa ei kuitenkaan yleens\u00e4 koskaan kutsuttu Belfalasiksi, vaan i-falas<\/em>iksi (‘tyrskyranta’) tai thenfalas<\/em>iksi (‘tynk\u00e4ranta’) vastakohtana Anfalasille eli Pitk\u00e4lakselle.(15)<\/sup><\/p>\n N\u00famenorin Uskolliset perustivat Pelargirin<\/strong> siirtokunnan Anduinin suulle vuonna II 2350. Pian he alkoivat levitt\u00e4yty\u00e4 joenrantoja pohjoiseen ja loivat suhteet paikallisiin ihmisiin, jotka asuivat Valkoisten Vuorten kummankin puolen. N\u00famenorilaiset opettivat n\u00e4ille kansoille monia raudanvalantaan ja maatalouteen liittyvi\u00e4 taitoja, ja heist\u00e4 tuli n\u00famenorilaisten liittolaisia. My\u00f6hemmin, Sauronin ja N\u00famenorin sotien aikana, jotkut paikalliset heimot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t palanneet pahoihin tapoihinsa ja ryhtyneet palvomaan Sauronia.(16)<\/sup><\/p>\n Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi Valkoisia Vuoria menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n tapaa alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tuntemattomia paikannimi\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Toisen ajan lopulla Valkoisten Vuorten ihmiset olivat saavuttamassa hajanaisia heimoja korkeamman \u00a0j\u00e4rjest\u00e4ytyneisyyden tason.\u00a0Gondorin nimist\u00f6ss\u00e4 on s\u00e4ilynyt kuuden mahdollisen muinaismaakunnan nimet: Arnen, Arnach, Lamedon, Tarlang, Erech<\/em> ja Adorn<\/em>.<\/p>\n Arnen<\/strong>, joka on s\u00e4ilynyt ainoastaan paikannimess\u00e4 Emyn Arnen<\/em>, esiintyy kuningas Meneldilin<\/a> hallitusvuosiin ajoitetussa, tuntemattoman gondorilaisen tekij\u00e4n kirjoittamassa k\u00e4sikirjoituksessa Ondon\u00f3re N\u00f3messeron Mina\u00feurie<\/a>. Sen mukaan Arnen oli ennen n\u00famenorilaisten tuloa maakunta Ithilieniss\u00e4. Joen l\u00e4nsipuolella sijaitseva Arnach<\/strong>, joka my\u00f6hempin\u00e4 aikoina esiintyy ainoastaan paikallisessa laaksonnimess\u00e4 Lossarnach<\/em>, on samaten alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n esin\u00famenorilainen, kuten ovat my\u00f6s l\u00e4heisten vuorten nimet Eilenach ja Rimmon. Arnach on ollut suuri ja ilmeisen taajav\u00e4kinen maakunta, sill\u00e4 siihen on kuulunut kaikki maa Celosin ja Anduinin v\u00e4lill\u00e4.(17)<\/sup><\/p>\n Kumpikaan maakunta ei kuulunut alkuper\u00e4iseen n\u00famenorilaiseen koloniaan (Arthor na Challonnas<\/em>), joka kehittyi Pelargirin ymp\u00e4rille(18)<\/sup>. Gondorin ensimm\u00e4iset kuninkaat Isildur ja An\u00e1rion liittiv\u00e4t ne valtakuntaansa joskus 3320-luvulla ja l\u00e4\u00e4nittiv\u00e4t omille laivamiehilleen. S\u00e4ilyneihin aikakirjoihin ei ole j\u00e4\u00e4nyt mainintaa siit\u00e4, oliko kyseess\u00e4 asevoimin tehty valloitus, vai liittyiv\u00e4tk\u00f6 maakunnat uuteen kuningaskuntaan esimerkiksi Sauronin pelon vuoksi. \u00a0Se tosiseikka, ett\u00e4 Minas Anorin linnoitus ja kaupunki perustettiin varustukseksi Valkoisten Vuorten ihmisi\u00e4 vastaan, vihjaa siit\u00e4 ettei liitos ollut t\u00e4ysin vapaaehtoinen.(19)<\/sup> Itse asiassa Osgiliathin perustamista Gondorin uudeksi p\u00e4\u00e4kaupungiksi voi hyvin verrata Pietarin perustamiseen<\/a> Inkerinmaalle vuonna 1703.<\/p>\n Lamedon<\/strong>in on t\u00e4ytynyt olla eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 valtakunta, sill\u00e4 se on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti liitetty Gondoriin sellaisenaan ja s\u00e4ilytt\u00e4nyt omaleimaisen luonteensa viel\u00e4 kolmannen ajan loppuun asti. Sen asukkaita kutsuttiin my\u00f6hemmin “vuorilaisiksi”, mill\u00e4 kenties on haluttu ilmaista, etteiv\u00e4t he olleet t\u00e4ysin “gondorilaisia”. Tarlang<\/strong> oli Mustanalan laaksoa ja Lamedonia erottavan vuorijonon nimi. Gondorin alkuper\u00e4isasukkaat liittiv\u00e4t siihen kansansadun Tarlang\u2013j\u00e4ttil\u00e4isest\u00e4, joka kompastui ja taittoi niskansa raskasta kivitaakka kantaessaan. Kaula ja p\u00e4\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t n\u00e4kyviin muusta vuoristosta etel\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 saivat nimens\u00e4 Tarlangin Niska ja sen etel\u00e4puoliset vuoret: Dol Tarlang<\/em> (‘J\u00e4ykk\u00e4niskan P\u00e4\u00e4’), C\u00fbl Veleg<\/em> (‘Iso-taakka’) ja C\u00fbl B\u00een<\/em> (‘Pikku-taakka’). Tolkien selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 alunperin luonnonmaantieteellisest\u00e4 nimest\u00e4 my\u00f6hempi kansanperinne muokkasi henkil\u00f6nnimen, mik\u00e4 saattoi johtua siit\u00e4 yhteensattumasta, ett\u00e4 Tarlang tarkoitti sindariksi ‘j\u00e4ykk\u00e4niskaa’.(20)<\/sup><\/p>\n Adorn<\/strong> oli joki ja er\u00e4maa Rautkymin ja vuorten v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6hempin\u00e4 aikoina se liitettiin ensin Calenardhoniin ja sitten Rohanin kuningaskuntaan, mutta nimen esin\u00famenorilainen alkuper\u00e4 paljastaa kyseess\u00e4 olleen muinainen maakunta. Vuorten toisella puolella sijaitsivat Erech<\/strong>in kukkula ja Dunharg<\/strong> (D\u016bnh\u00e6rg<\/em> ‘pakanallinen pyh\u00e4kk\u00f6 kukkulalla’), jonka alkuper\u00e4inen nimi ei valitettavasti s\u00e4ilynyt my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 rohanilaisvalloitukselta. T\u00e4m\u00e4 oli muinaisen kuningaskunnan ydinaluetta. Toisen ajan loppuun menness\u00e4 ne alkuper\u00e4isasukkaat, jotka eiv\u00e4t olleet alistuneet N\u00famenorille, olivat yhdistyneet ylikuninkaan alaisuuteen. Emme tied\u00e4, olivatko kuninkaat perinn\u00f6llisi\u00e4 vai vaaleilla valittuja; tied\u00e4mme heist\u00e4 vain yhden.\u00a0Tarussa\u00a0Sormusten Herrasta h\u00e4nt\u00e4 kutsutaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Vuorten kuninkaaksi.<\/p>\n Perustettuaan Gondorin kuningaskunnan Isildur matkusti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n neuvoa naapurikansojen kanssa, nykykiell\u00e4 sanottuna solmimaan diplomaattisia suhteita. Mahtavin n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4himaiden hallitsijoista oli Vuorten kuningas, joka hallitsi maita Valkoisten Vuorten kummankin puolen, mahdollisesti koko Lamedonia ja Mustanalan laaksoa. Kuningas teki liiton Isildurin kanssa, mutta kun Sauron palasi ja Isildur kutsui vuorten v\u00e4ke\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valansa, he eiv\u00e4t tulleet \u2013 sill\u00e4 he olivat aiemmin palvoneet Sauronia.(21)<\/sup> Dwimorbergin alla oli heid\u00e4n mahtavin pakolinnansa, osittain vuorten alle kaivettu linnoitus, johon kuului my\u00f6s maanalainen Sauronin temppeli \u2013 se sama, jonka ovea ep\u00e4onninen Baldor<\/strong><\/a> yritti sittemmin turhaan avata.(22)<\/sup> Isildur, joka Gondorin kuninkaana k\u00e4ytti my\u00f6s jumalallista valtaa, kirosi kuninkaan ja koko h\u00e4nen kansansa. Valapatoista tuli vainajia ja heid\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupungistaan Kuolleiden kulkutiet<\/a>.<\/p>\n Vala Vuorten kuninkaan ja Isildurin v\u00e4lill\u00e4 vannottiin Erechin kivell\u00e4. Kyseess\u00e4 ei ollut mik\u00e4 tahansa valakivi, vaan Erechin kukkulan huipulla sijainnut erikoinen musta kivi, py\u00f6re\u00e4 ja miehen korkuinen. \u00a0Gondorilaiset taruntiet\u00e4j\u00e4t yhdistiv\u00e4t sen Isildurin saapumiseen ja kertoivat, ett\u00e4 h\u00e4n toi sen mukanaan N\u00famenorin tuhosta ja pystytti Erechiin “maihin noustessaan”. Paikalliset asukkaat taas uskoivat, ett\u00e4 kivi oli pudonnut taivaasta.(23)<\/sup> Viel\u00e4 villimm\u00e4n tarinan mukaan kivi oli per\u00e4isin itsest\u00e4\u00e4n Valinorista. Kivi saattoi olla tai olla olematta Isildurin peruja, mutta paikan t\u00e4ytyi olla tarkkaan valittu. Kukkulan laet ja suuret kivet ovat tavanomaisia k\u00e4r\u00e4j\u00e4paikkoja; koska Erech tiedet\u00e4\u00e4n esin\u00famenorilaiseksi paikannimeksi, voidaan olettaa, ett\u00e4 Erech oli Vuorten kuningaskunnan virallinen k\u00e4r\u00e4j\u00e4paikka ja kivi, kenties taivaasta pudonnut, saattoi olla kivi jolla kuninkaat valittiin<\/a>. T\u00e4ll\u00f6in kirous olisi ollut erityisen merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Sauron kukistui Viimeisen liiton sodassa<\/a> (II 3430-3441) ja voitokas Isildur julisti uuden ajanjakson koittaneen. Yksik\u00e4\u00e4n ihmisten pikkukuningas ei en\u00e4\u00e4 uhmannut h\u00e4nen valtaansa. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Dunhargin kirous oli tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s psykologisessa mieless\u00e4. Niinp\u00e4 Isildur kykeni kenenk\u00e4\u00e4n vastustamatta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isest\u00e4 kertaa Gondorin viralliset rajat. Kenties valtakunta sai t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa my\u00f6s virallisen nimens\u00e4.(24)<\/sup> Laajoja alueita liitettiin ilmeisesti t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Gondorin kuningaskuntaan: Calenardhon, Lamedon ja Mustanalan laakso. Elendilin luut haudattiin valtakunnan maantieteelliseen keskipisteeseen, Kunnioituksen kukkulalle<\/a> (Amon Anwar<\/em>) keskelle Pohjoismets\u00e4\u00e4 (Eryn Fuir<\/em>, my\u00f6hemmin Firienin mets\u00e4).(25)<\/sup><\/p>\n Alueliitokset tarkoittivat my\u00f6s suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 uusia alamaisia, joissa ei virrannut tippaakaan N\u00famenorin verta. Gondorilainen kronikoitsija kertoo, ett\u00e4 “vaikka paljon ihmisi\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyi pois pahasta ja rupesi Elendilin perij\u00f6iden alamaisiksi, viel\u00e4 useammat muistivat syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n Sauronin ja vihasivat l\u00e4nnen kuningaskuntia.<\/em>” (26)<\/sup> Rauhoitettuaan etel\u00e4isen valtakuntansa \u2013 sanamuoto viittaa vastarintaan \u2013 ja j\u00e4tetty\u00e4\u00e4n veljenpoikansa Meneldilin<\/a> <\/strong>sen k\u00e4skynhaltijaksi Isildur l\u00e4hti pohjoiseen tapaamaan perhett\u00e4\u00e4n, jonka h\u00e4n oli j\u00e4tt\u00e4nyt Imladrisiin. Kuten hyvin tiedet\u00e4\u00e4n, h\u00e4n j\u00e4i sille tielleen<\/a>. Gondorissa Meneldil oli tapahtumasta hyvill\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kiisti Isildurin perillisten oikeuden Gondorin kruunuun ja julistautui itse kuninkaaksi.<\/p>\n Meneldilin ja h\u00e4nen seuraajiensa aikaan \u2013 eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n aikaisempaan \u2013 ajoittuvat monet N\u00famenorin perillisten suurista ja j\u00e4lkipolvien silmiss\u00e4 ihmeellisist\u00e4 rakennust\u00f6ist\u00e4. Vastavalloitetun Calenardhonin pit\u00e4miseksi he rakensivat Aglarondin<\/a> ja Angrenostin<\/a> linnoitukset Calenardhonin aukon kummankin puolen. Sen sijaan Argonathin portit ovat per\u00e4isin paljon my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 ajalta (III 1340). Silmarillion mainitsee my\u00f6s Erechin “ihmeellisten rakennusten” joukossa. Tarun varhaisemmissa versioissa Erechiss\u00e4 olikin torni johon oli sijoitettuna yksi palant\u00edreista, mutta nyt viittaus j\u00e4\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, ellei se sitten tarkoita Mustaa kive\u00e4. Meneldilin aikoihin gondorilaiset purjehtivat ensi kerran maailman ymp\u00e4ri (27)<\/sup> ja er\u00e4iden apokryfisten tekstien mukaan kehittiv\u00e4t jopa lentolaitteita.(28)<\/sup><\/p>\n Edhellondin haltiasatama sis\u00e4llytettiin ihmisten valtakuntaan \u2013 poikkeuksellinen tilanne Keski-Maan historiassa. Sen etel\u00e4puolella sijaitsi Dor-en-Ernil<\/strong><\/em>, Suuriruhtinaanmaa, jonka asukkaissa ulkopuoliset v\u00e4ittiv\u00e4t virtaavan haltiaverta. Kyseess\u00e4 oli Gondorille alamainen, itsen\u00e4inen vasalliruhtinaskunta, jonka alkuper\u00e4st\u00e4 tunnetaan kaksi tarinaa. Ensimm\u00e4isen mukaan ruhtinashuoneen oli perustanut Uskollisiin kuuluva perhekunta joka oli purjehtinut pois N\u00famenorista ennen sen h\u00e4vi\u00f6t\u00e4 ja asettunut Belfalasin maahan. He olivat Uskollisten johtajia Gondorissa, joten Elendilin oli pakko lepytell\u00e4 heit\u00e4 suuriruhtinaan arvolla.\u00a0Toisen, edellisest\u00e4 riippumattoman k\u00e4sityksen mukaan ensimm\u00e4inen suuriruhtinas oli kaksituhatta vuotta my\u00f6hemmin el\u00e4nyt Galador<\/a><\/strong> (III 2004-2129), Belfalasissa asuneen Imraz\u00f4rin ja \u2013 suvun perim\u00e4tiedon mukaan \u2013 haltianeito Mithrellasin poika.(29)<\/sup><\/p>\n Koska on luontevaa olettaa ett\u00e4 Gondorin feodalisointi olisi tapahtunut kuningassuvun sammuttua (jolloin valta siirtyi k\u00e4skynhaltijoille ja aatelisneuvostolle), on mahdollista ett\u00e4 Galador v\u00e4itti vaadettaan vahvistakseen, ett\u00e4 itse Elendil oli aateloinut h\u00e4nen esi-is\u00e4ns\u00e4. Tai sitten oli olemassa kaksi ruhtinaskuntaa, joista toinen oli perustettu heti N\u00famenorin tuhon j\u00e4lkeen ja toinen vuonna 2004. Varmaa on, ett\u00e4 Dol Amroth sai nimens\u00e4 vasta Amrothin kuoleman j\u00e4lkeen 1981. Toisaalta vaunumiehist\u00e4 kertovassa gondorilaisessa kronikassa mainitaan Dol Amrothin ruhtinas Adrahil jo vuonna 1944. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 kronikkaa ovat kirjurit saattaneet “oikaista” my\u00f6hemmin, esimerkiksi korjaamalla Adrahilin kotipaikan nimen. Mill\u00e4 nimell\u00e4 Dol Amroth tunnettiin ennen, ei ole tiedossa. Mahdollisesti Lond Ernil<\/em> tai Lond Cobas<\/em>, lahden mukaan.\u00a0Dol Amroth on muutenkin mystinen paikka, sill\u00e4 siell\u00e4 sijaitsi meritorni Tirith Aer<\/em> (30)<\/sup> jota arvellaan valtiatar Galadrielin<\/strong> asuinpaikaksi. Tarinoiden mukaan Galadriel vietti suurimman osan Kolmannesta ajasta meren rannalla, paikassa joka my\u00f6hemmin sai nimen Dol Amroth.(31)<\/sup><\/p>\n Kartassa esiintyv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t paikannimet:<\/strong><\/p>\n 1 <\/sup>Quendi and Eldar<\/em>, HoME XI<\/a>. Kaikki kartat \u00a9 2011 Sampsa Rydman, l\u00e4hteen\u00e4 mm. Karen Wynn Fonstadin The Atlas of Middle-Earth.<\/em><\/p>\n Kiinnostaako Gondor-fanfic?Esiajat<\/h2>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/images\/firstage.png\" "\\"First")
<\/p>\nToinen aika<\/h2>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/images\/secondage.png\" "\\"Second")
<\/p>\nKolmas\u00a0aika<\/h2>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.taivaansusi.net\/images\/thirdage.png\" "\\"Third")
<\/p>\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n
\n2 <\/sup>Silmarillion<\/a><\/em>, s. 62, 113\u2013114.
\n3 <\/sup>Dr\u00faedain, <\/em>KTK<\/a> s. 523\u2013525.
\n4<\/sup> Tal-Elmar<\/em>,\u00a0HoME XII<\/a> s. 434.
\n5<\/sup> Dr\u00faedain, <\/em>KTK<\/a> s. 526, alaviite 3.
\n6<\/sup> Tal-Elmar<\/em>, HoME XII<\/a> s. 437, alaviite 8.
\n7<\/sup> Dr\u00faedain, <\/em>KTK<\/a> s. 515.
\n8<\/sup> Of Dwarves and Men<\/em>, HoME XII<\/a> s. 307.
\n9<\/sup> Tal-Elmar<\/em>, HoME XII<\/a> s. 433; Letters 131<\/a>:<\/em> “Men in those parts remained more or less uncorrupted if ignorant and in a simple \u2018Homeric\u2019 state of patriarchal and tribal life.”
\n10<\/sup> Galadriel ja Celeborn<\/em>, KTK<\/a> s. 339\u2013340.
\n11<\/sup> Dr\u00faedain, <\/em>KTK<\/a> s. 523\u2013524.
\n12<\/sup> Of Dwarves and Men<\/em>, HoME XII<\/a> s. 312.
\n13<\/sup> Ikkuna l\u00e4nteen<\/em>, TSH<\/a> IV.5 s. 390; Of Dwarves and Men<\/em>, HoME XII<\/a> s. 312\u2013314
\n14<\/sup> Tal-Elmar<\/em>, HoME XII<\/a> s. 437.
\n15<\/sup> Rivers and Beacon-hills of Gondor,<\/em> VT<\/a> 42.
\n16<\/sup> Of Dwarves and Men<\/em>, HoME XII<\/a> s. 313.
\n17<\/sup> Rivers and Beacon-hills of Gondor<\/em>, VT<\/a> 42; TSH<\/a> Liite F, s. 525
\n18<\/sup> Muistiinpanoja er\u00e4ist\u00e4 nimist\u00e4; paperi, jonka k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolta Tolkien k\u00e4ytti, liittyy Tarun Sormusten Herrasta\u00a0toisen laitoksen valmisteluihin. Parma Eldalamberon<\/a><\/em> 17 s. 28.
\n19<\/sup> Mahtisormukset ja kolmas aika<\/em>, Silmarillion<\/a> s. 363.
\n20<\/sup> Nomenclature of the Lord of the Rings<\/em>, julkaistu teoksessa Scull \u2013 Hammond: The Lord of the Rings, A Reader’s Companion<\/a><\/em> s. 536\u2013537, \u00a0776\u2013777.
\n21<\/sup> Harmaa komppania<\/em>, TSH<\/a> V.2 s. 67-68.
\n22<\/sup> Rivers and Beacon-hills of Gondor<\/em>, VT<\/a> 42.
\n23<\/sup> Harmaa komppania<\/em>, TSH<\/a> V.2 s. 78.
\n24<\/sup> Mahtisormukset ja kolmas aika<\/em>, Silmarillion<\/a> s. 362.
\n25<\/sup> Isildurin perinn\u00e4istapa<\/em>, KTK<\/a> s. 420-423.
\n26<\/sup> Mahtisormukset ja kolmas aika<\/em>, Silmarillion<\/a> s. 367.
\n27<\/sup> Akallab\u00eath<\/em>, Silmarillion<\/a> s. 351.
\n28<\/sup> Drowning of Anad\u00fbn\u00ea<\/em>, HoME IX<\/a> s. 338-339.
\n29<\/sup> Cirion ja Eorl<\/em>, KTK<\/a> s. 429-430
\n30<\/sup> The Adventures of Tom Bombadil<\/a><\/em>, Introduction and Poem 6.
\n31<\/sup> Galadriel ja Celeborn<\/em>, KTK<\/a> s. 329<\/p>\n
\n
\n<\/strong>Tilaa Gondorin ja Umbarin opaskirjat!<\/strong><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"