{"id":1375,"date":"2026-08-24T21:21:58","date_gmt":"2026-08-24T19:21:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1375"},"modified":"2026-08-24T22:02:22","modified_gmt":"2026-08-24T20:02:22","slug":"kansallissosialistinen-talousjarjestelma","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1375","title":{"rendered":"Kansallissosialistinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Kansallissosialistisen Saksan talousmallista liikkuu paljon kaikenlaisia v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Oikeistolla on ollut tapana korostaa sen sosialistista luonnetta ja oikeaoppiset marxilaiset ovat taas pit\u00e4neet sit\u00e4 my\u00f6h\u00e4isvaiheen kapitalismin ilmentym\u00e4n\u00e4.  Todellisuudessa kansallissosialismi ei ollut t\u00e4ysin kumpaakaan. Sen sukulaisaatteet, kuten kansallissyndikalismi, fascismi ja korporativismi, etsiv\u00e4t ns. kolmatta tiet\u00e4, joka loisi synteesin kapitalismin ja sosialismin v\u00e4lille. <\/p>\n\n\n\n<p>Varsinaista toimivaa synteesi\u00e4 ei ehtinyt koskaan muodostumaan. NSDAP:n johtava talousideologi Werner Daitz (1884\u20131945) hy\u00f6kk\u00e4si sek\u00e4 liberaalia maailmantaloutta (<em>Weltwirtschaft<\/em>), vapaakauppaa ett\u00e4 kultakantaa vastaan. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n globaali markkinatalous oli suunniteltu alistamaan kansat velkaorjuuteen. Globalisaatiolle oli pantava stoppi; maailman tuli palata omavaraisiin, orgaanisesti muodostuviin suurtalousalueisiin (<em>Gro\u00dfraumwirtschaft<\/em>), kuten Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan. <\/p>\n\n\n\n<p>Kansallissosialistinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 sellaisena kuin se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutui vuosina 1933\u20131945 (t\u00e4st\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 &#8220;reaalikansallissosialismi&#8221;) s\u00e4ilytti nimellisesti tietyt kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n piirteet, mutta alisti ne nelivuotissuunnitelmien viraston luomalle komentotaloudelle. Tarkoitus oli valjastaa koko valtakunnan talous sotatalouden vaatimaan kuntoon riippumatta kysynn\u00e4n ja tarjonnan laeista. Olennaista oli, ettei vuoden 1933 j\u00e4lkeen Saksan valtakunnassa ollut en\u00e4\u00e4 oikeita markkinoita eik\u00e4 yksityisomaisuuden suojaa. <\/p>\n\n\n\n<p>&#8220;Asetus valtion ja kansan suojelemiseksi&#8221; (<em>Verordnung des Reichspr\u00e4sidenten zum Schutz von Volk und Staat<\/em>, 28.2.1933) lakkautti kaikki Weimarin perustuslain suomat kansalaisoikeudet kumoamalla perustuslain artiklat 114, 115, 117, 118, 124 ja 153. N\u00e4ihin kuuluivat mm.  kotirauha, kirjesalaisuus, sananvapaus, painovapaus, ennakkosensuurin kielto,  kokoontumisvapaus, j\u00e4rjest\u00e4ytymisvapaus ja yksityisomaisuuden suoja. Tuotantov\u00e4lineet s\u00e4ilyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin yksityisess\u00e4 omaisuudessa ja yritykset saivat voittaa tuottoa osakkeenomistajilleen, mutta t\u00e4m\u00e4 yksityisomistus oli ehdollinen sille, ett\u00e4 yritys noudatti NSDAP:n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Jos yritt\u00e4j\u00e4 kielt\u00e4ytyi yhteisty\u00f6st\u00e4, valtio saattoi takavarikoida omaisuuden ja vaihtaa johdon, kuten lentokonevalmistaja Hugo Junkersille k\u00e4vi. <\/p>\n\n\n\n<p>Vapaat ammattiyhdistykset lakkautettiin ja ty\u00f6ntekij\u00e4t pakotettiin liittym\u00e4\u00e4n Saksan ty\u00f6rintamaan (DAF). Valtio m\u00e4\u00e4r\u00e4si ty\u00f6ntekij\u00f6iden liikkumisvapaudesta, ammatinvalinnasta ja ty\u00f6paikan vaihdosta. Ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 ei ollut oikeutta erota ty\u00f6st\u00e4 tai ottaa vastaan uutta ty\u00f6paikkaa ilman puolueen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Vuonna 1936 voimaan astunut t\u00e4ydellinen hintasulku ja valtion m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t palkkakatot poistivat vapaan hintamekanismin, joka on markkinatalouden perusedellytys. Hinnat ja palkat m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin virkaty\u00f6n\u00e4 nelivuotissuunnitelmien virastossa. <\/p>\n\n\n\n<p>G\u00fcnter Reimann kuvaa vuonna 1939 julkaisemassa kirjassaan <em><a href=\"https:\/\/mises.org\/library\/book\/vampire-economy\">The Vampire Economy<\/a><\/em>, miten markkinatalous nujerrettiin. Vaikka yritt\u00e4j\u00e4t s\u00e4ilyttiv\u00e4t tehtaansa ja osakkeensa muodollisesti paperilla, he menettiv\u00e4t kaiken p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan tuotannosta, hinnoista, palkoista ja voitonjaosta. Liikemiehest\u00e4 tuli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtion virkamies (<em>Betriebsf\u00fchrer<\/em>), jonka ainoa teht\u00e4v\u00e4 oli toteuttaa puolueen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4 tuotantokiinti\u00f6it\u00e4.  Pienimm\u00e4st\u00e4kin raaka-ainehankinnasta, hinnantarkistuksesta tai ulkomaankaupasta tuli valtava luvitusprosessi. Yritysten oli palkattava laumoittain lakimiehi\u00e4 ja byrokraatteja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n monimutkaisia lomakkeita ja noudattamaan valtion jatkuvasti muuttuvia, usein ristiriitaisia direktiivej\u00e4. Koska vapaa hintamekanismi ei toiminut, tilalle syntyi korruption ja puolueyhteyksien verkosto. <\/p>\n\n\n\n<p>Valtakunnassa menestyiv\u00e4t vain liikemiehet, joilla oli oikeat yhteydet ja kontakti-ihmiset (<em>Sonderbeauftragte<\/em>) voitelemassa NSDAP:n puoluevirkailijoita. Pienyritt\u00e4j\u00e4t, jotka olivat olleet kansallissosialistien keskeisint\u00e4 kannattajakuntaa ennen valtaannousua, joutuivat suurimpien k\u00e4rsij\u00f6iden joukkoon. Monimutkainen byrokratia ja resursseista k\u00e4yty taistelu ajoi satojatuhansia pienyrityksi\u00e4 konkurssiin. T\u00e4m\u00e4 keskitti teollisuuden suurille, puolueelle uskollisille kartelleille, joita puolueen oli helppo valvoa. Kuten Neuvostoliitossa, my\u00f6s Valtakunnassa teollisuusjohtajat joutuivat el\u00e4m\u00e4\u00e4n salaisen poliisin ja ilmiantojen pelossa. Virhe kirjanpidossa, luvaton hinnannosto tai poliittinen ep\u00e4luotettavuus saatettiin tulkita Gestapossa sabotaasiksi, joka johti yrityksen haltuunottoon, vankeuteen tai keskitysleirituomioon, kuten kansallissosialistien varhaiselle tukijalle Fritz Thyssenille k\u00e4vi. <\/p>\n\n\n\n<p>Albert Speer (1905\u20131981), josta tuli varusteluministeri vuonna 1942, kertoo muistelmissaan miten h\u00e4n ryhtyi purkamaan t\u00e4t\u00e4 korruption ja s\u00e4\u00e4ntelyn verkostoa ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaata kilpailua. Saksan tuotanto kohosikin merkitt\u00e4v\u00e4sti vuosina 1942\u20131944. Speer mainitsee, miten ironisesti l\u00e4nsimaissa samaan aikaan siirryttiin sota-ajan vaatimuksesta vastakkaiseen suuntaan eli saksalaistyyppiseen komentotalouteen, joten j\u00e4rjestelm\u00e4t tavallaan kohtasivat &#8220;keskell\u00e4&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n olemassaolevista talousj\u00e4rjestelmist\u00e4 kansallissosialismin komentotaloutta muistuttaa eniten Kiinan kansantasavalta. Siell\u00e4kin yritt\u00e4jill\u00e4 on lupa vaurastua, mutta toisaalta puolue saattaa mist\u00e4 tahansa syyst\u00e4 vied\u00e4 omaisuutesi ja kadottaa sinut kokonaan. Useita kiinalaisia yritysjohtajia on kadonnut selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla viime vuosina. Jotkut ovat ilmestyneet my\u00f6hemmin oikeudenk\u00e4ynteihin, joissa he ovat syytt\u00e4neet itse itse\u00e4\u00e4n puolueen vastaisesta toiminnasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kansallissosialistisen Saksan talousmallista liikkuu paljon kaikenlaisia v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Oikeistolla on ollut tapana korostaa sen sosialistista luonnetta ja oikeaoppiset marxilaiset ovat taas pit\u00e4neet sit\u00e4 my\u00f6h\u00e4isvaiheen kapitalismin ilmentym\u00e4n\u00e4. Todellisuudessa kansallissosialismi ei ollut t\u00e4ysin kumpaakaan. Sen sukulaisaatteet, kuten kansallissyndikalismi, fascismi ja korporativismi, etsiv\u00e4t ns. kolmatta tiet\u00e4, joka loisi synteesin kapitalismin ja sosialismin v\u00e4lille. Varsinaista toimivaa synteesi\u00e4 ei ehtinyt koskaan muodostumaan. NSDAP:n johtava talousideologi Werner Daitz (1884\u20131945) hy\u00f6kk\u00e4si sek\u00e4 liberaalia maailmantaloutta (Weltwirtschaft), vapaakauppaa ett\u00e4 kultakantaa vastaan. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n globaali markkinatalous oli suunniteltu alistamaan kansat velkaorjuuteen. Globalisaatiolle oli pantava stoppi; maailman tuli palata omavaraisiin, orgaanisesti muodostuviin suurtalousalueisiin (Gro\u00dfraumwirtschaft), kuten Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Kansallissosialistinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 sellaisena kuin se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutui vuosina 1933\u20131945 (t\u00e4st\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 &#8220;reaalikansallissosialismi&#8221;) s\u00e4ilytti nimellisesti tietyt kapitalistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n piirteet, mutta alisti ne nelivuotissuunnitelmien viraston luomalle komentotaloudelle. Tarkoitus oli valjastaa koko valtakunnan talous sotatalouden vaatimaan kuntoon riippumatta kysynn\u00e4n ja tarjonnan laeista. Olennaista oli, ettei vuoden 1933 j\u00e4lkeen Saksan valtakunnassa ollut en\u00e4\u00e4 oikeita markkinoita eik\u00e4 yksityisomaisuuden suojaa. &#8220;Asetus valtion ja kansan suojelemiseksi&#8221; (Verordnung des Reichspr\u00e4sidenten zum Schutz von Volk und Staat, 28.2.1933) lakkautti kaikki Weimarin perustuslain suomat kansalaisoikeudet kumoamalla perustuslain artiklat 114, 115, 117, 118, 124 ja 153. N\u00e4ihin kuuluivat mm. kotirauha, kirjesalaisuus, sananvapaus, painovapaus, ennakkosensuurin kielto, kokoontumisvapaus, j\u00e4rjest\u00e4ytymisvapaus ja yksityisomaisuuden suoja. Tuotantov\u00e4lineet s\u00e4ilyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin yksityisess\u00e4 omaisuudessa ja yritykset saivat voittaa tuottoa osakkeenomistajilleen, mutta t\u00e4m\u00e4 yksityisomistus oli ehdollinen sille, ett\u00e4 yritys noudatti NSDAP:n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Jos yritt\u00e4j\u00e4 kielt\u00e4ytyi yhteisty\u00f6st\u00e4, valtio saattoi takavarikoida omaisuuden ja vaihtaa johdon, kuten lentokonevalmistaja Hugo Junkersille k\u00e4vi. Vapaat ammattiyhdistykset lakkautettiin ja ty\u00f6ntekij\u00e4t pakotettiin liittym\u00e4\u00e4n Saksan ty\u00f6rintamaan (DAF). Valtio m\u00e4\u00e4r\u00e4si ty\u00f6ntekij\u00f6iden liikkumisvapaudesta, ammatinvalinnasta ja ty\u00f6paikan vaihdosta. Ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 ei ollut oikeutta erota ty\u00f6st\u00e4 tai ottaa vastaan uutta ty\u00f6paikkaa ilman puolueen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Vuonna 1936 voimaan astunut t\u00e4ydellinen hintasulku ja valtion m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t palkkakatot poistivat vapaan hintamekanismin, joka on markkinatalouden perusedellytys. Hinnat ja palkat m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin virkaty\u00f6n\u00e4 nelivuotissuunnitelmien virastossa. G\u00fcnter Reimann kuvaa vuonna 1939 julkaisemassa kirjassaan The Vampire Economy, miten markkinatalous nujerrettiin. Vaikka yritt\u00e4j\u00e4t s\u00e4ilyttiv\u00e4t tehtaansa ja osakkeensa muodollisesti paperilla, he menettiv\u00e4t kaiken p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan tuotannosta, hinnoista, palkoista ja voitonjaosta. Liikemiehest\u00e4 tuli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtion virkamies (Betriebsf\u00fchrer), jonka ainoa teht\u00e4v\u00e4 oli toteuttaa puolueen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4 tuotantokiinti\u00f6it\u00e4. Pienimm\u00e4st\u00e4kin raaka-ainehankinnasta, hinnantarkistuksesta tai ulkomaankaupasta tuli valtava luvitusprosessi. Yritysten oli palkattava laumoittain lakimiehi\u00e4 ja byrokraatteja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n monimutkaisia lomakkeita ja noudattamaan valtion jatkuvasti muuttuvia, usein ristiriitaisia direktiivej\u00e4. Koska vapaa hintamekanismi ei toiminut, tilalle syntyi korruption ja puolueyhteyksien verkosto. Valtakunnassa menestyiv\u00e4t vain liikemiehet, joilla oli oikeat yhteydet ja kontakti-ihmiset (Sonderbeauftragte) voitelemassa NSDAP:n puoluevirkailijoita. Pienyritt\u00e4j\u00e4t, jotka olivat olleet kansallissosialistien keskeisint\u00e4 kannattajakuntaa ennen valtaannousua, joutuivat suurimpien k\u00e4rsij\u00f6iden joukkoon. Monimutkainen byrokratia ja resursseista k\u00e4yty taistelu ajoi satojatuhansia pienyrityksi\u00e4 konkurssiin. T\u00e4m\u00e4 keskitti teollisuuden suurille, puolueelle uskollisille kartelleille, joita puolueen oli helppo valvoa. Kuten Neuvostoliitossa, my\u00f6s Valtakunnassa teollisuusjohtajat joutuivat el\u00e4m\u00e4\u00e4n salaisen poliisin ja ilmiantojen pelossa. Virhe kirjanpidossa, luvaton hinnannosto tai poliittinen ep\u00e4luotettavuus saatettiin tulkita Gestapossa sabotaasiksi, joka johti yrityksen haltuunottoon, vankeuteen tai keskitysleirituomioon, kuten kansallissosialistien varhaiselle tukijalle Fritz Thyssenille k\u00e4vi. Albert Speer (1905\u20131981), josta tuli varusteluministeri vuonna 1942, kertoo muistelmissaan miten h\u00e4n ryhtyi purkamaan t\u00e4t\u00e4 korruption ja s\u00e4\u00e4ntelyn verkostoa ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaata kilpailua. Saksan tuotanto kohosikin merkitt\u00e4v\u00e4sti vuosina 1942\u20131944. Speer mainitsee, miten ironisesti l\u00e4nsimaissa samaan aikaan siirryttiin sota-ajan vaatimuksesta vastakkaiseen suuntaan eli saksalaistyyppiseen komentotalouteen, joten j\u00e4rjestelm\u00e4t tavallaan kohtasivat &#8220;keskell\u00e4&#8221;. Nyky\u00e4\u00e4n olemassaolevista talousj\u00e4rjestelmist\u00e4 kansallissosialismin komentotaloutta muistuttaa eniten Kiinan kansantasavalta. Siell\u00e4kin yritt\u00e4jill\u00e4 on lupa vaurastua, mutta toisaalta puolue saattaa mist\u00e4 tahansa syyst\u00e4 vied\u00e4 omaisuutesi ja kadottaa sinut kokonaan. Useita kiinalaisia yritysjohtajia on kadonnut selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla viime vuosina. Jotkut ovat ilmestyneet my\u00f6hemmin oikeudenk\u00e4ynteihin, joissa he ovat syytt\u00e4neet itse itse\u00e4\u00e4n puolueen vastaisesta toiminnasta.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1376,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,25],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1375"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1375"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1382,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1375\/revisions\/1382"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1376"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1375"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1375"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}