{"id":1329,"date":"2026-07-20T15:41:26","date_gmt":"2026-07-20T13:41:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1329"},"modified":"2026-07-20T20:47:31","modified_gmt":"2026-07-20T18:47:31","slug":"mansa-musan-myytti","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1329","title":{"rendered":"Mansa Musan myytti"},"content":{"rendered":"\n

Malin kuningas Mansa Musa<\/strong> (1280\u20131337) tuntuu olevan internetin, YouTuben<\/a> ja BBC<\/a>:n populaarihistorioiden lempilapsi, ehk\u00e4 siksi ett\u00e4 Saharan etel\u00e4puolisesta Afrikasta on tullut niin v\u00e4h\u00e4n menestystarinoita. H\u00e4net kruunataan klikkiotsikoissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti “historian rikkaimmaksi ihmiseksi” ja h\u00e4nen omaisuudekseen arvioidaan usein t\u00e4ysin tuulesta temmatut 400 miljardia nykydollaria. Mansa Musan kerrotaan tehneen pyhiinvaelluksen Mekkaan 1324\u20131325 ja lahjoittaneen matkallaan niin paljon kultaa, ett\u00e4 se romahdutti Egyptin talouden. Mit\u00e4 enemm\u00e4n tarinaa rapsuttaa, sit\u00e4 heikommista aineksista se vaikuttaa olevan kyh\u00e4tty.<\/p>\n\n\n\n

Jo kursorinenkin tiet\u00e4mys keskiajan historiasta riitt\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 varoituskellojen pit\u00e4isi soida p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Saharan etel\u00e4puoleinen L\u00e4nsi-Afrikka oli varsin kehittym\u00e4t\u00f6n paikka muuhun maailmaan verrattuna. Miten suhteellisen v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen l\u00e4nsiafrikkalainen kuningaskunta, jonka kaupungit olivat l\u00e4hinn\u00e4 savimajoista koostuneita suuria kyli\u00e4, olisi voinut tuottaa vauraamman hallitsijan kuin aikansa suurvallat: Kiinan Yuan-dynastia, Delhin sultanaatti, Il-kaanien valtakunta tai Egyptin mamelukkisultanaatti? Malilaisilla ei ollut kirjoitettua kielt\u00e4, joten Mansa Musasta on olemassa vain toisen k\u00e4den l\u00e4hteit\u00e4. Kaikki tarinat Malista on per\u00e4isin nelj\u00e4lt\u00e4 kirjailijalta:<\/p>\n\n\n\n

Al-Umari <\/strong>(Shih\u0101b al-D\u012bn Ab\u016b al-\u02bfAbb\u0101s A\u1e25mad ibn Fa\u1e0dlall\u0101h al-\u02bfUmar\u012b<\/em>, 1301\u20131349). T\u00e4rkein l\u00e4hde Musan kuuluisalle pyhiinvaellukselle. Al-Umari kirjoitti aiheesta Damaskoksessa noin 12 vuotta matkan j\u00e4lkeen. H\u00e4n ei koskaan tavannut Musaa itse, vaan haastatteli Kairon kuvern\u00f6\u00f6ri\u00e4, emiiri Ibn Amir Hajibia, joka oli asioinut Musan kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Ibn Battuta <\/strong>(\u2019Ab\u016b \u2018Abd All\u0101h Mu\u1e25ammad ibn Ba\u1e6d\u016b\u1e6da<\/em>, 1304\u20131368). Tangerilainen l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4 ja uskonoppinut, jonka teos Rihla<\/em> on yksi maailman hienoimmista matkakirjoista. Ibn Battuta vieraili Malissa, mutta vasta vuonna 1352 \u2013 eli noin 15 vuotta Mansa Musan kuoleman j\u00e4lkeen, Musan veljen Mansa Sulaymanin valtakaudella.<\/p>\n\n\n\n

Ibn Khaldun <\/strong>(\u2019Ab\u016b Zayd \u2018Abd ar-Ra\u1e25m\u0101n ibn Mu\u1e25ammad ibn \u1e2aald\u016bn al-\u1e24a\u1e0dram\u012b<\/em>, 1332\u20131406). Kirjoitti historianfilosofisen teoksensa vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin ja ker\u00e4si tietonsa pohjoisafrikkalaisilta kauppiailta ja diplomaateilta.<\/p>\n\n\n\n

Leo Africanus <\/strong>(\u1e24asan ibn Mu\u1e25ammad al-Wazz\u0101n al-F\u0101s\u012b<\/em>, 1494\u20131554). Granadalainen berberidiplomaatti,  joka kuvasi kirjassaan Descrittione dell\u2019Africa<\/em> Pohjois-Afrikan maantiedett\u00e4. H\u00e4n k\u00e4vi vuosina 1509\u20131510 Timbuktussa, 173 vuotta Mansa Musan kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Legenda Mansa Musasta perustuu pitk\u00e4lti siihen, mit\u00e4 Mansa Musa teki ollessaan pyhiinvaelluksella Kairossa, egyptil\u00e4isten virkamiesten silmin n\u00e4htyn\u00e4. Al-Umarin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n tarinan mukaan h\u00e4n jakoi Kairossa niin paljon kultaa, ett\u00e4 kullan arvo romahti Egyptiss\u00e4 12 vuodeksi. Mutta kun mamelukkien taloushistoriaan erikoistunut Warren Schultz<\/strong><\/a> tutki Kairon sen aikaisia rahapajojen dokumentteja ja markkinahintoja, niist\u00e4 piirtyi aivan toisenlainen kuva. Kullan arvo vaihteli 1300-luvun alkupuolella useaan otteeseen. Sen arvoon vaikuttivat yht\u00e4 paljon mamelukkivaltakunnan sis\u00e4iset kriisit ja valuuttalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutokset. Egyptil\u00e4inen historioitsija Al-Maqrizi (1364\u20131442) kertoo kullan arvonlaskun johtuneen vuonna 1324 siit\u00e4, ett\u00e4 joukko mamelukkiaatelisia p\u00e4\u00e4tti samaan aikaan myyd\u00e4 suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kultakoruja, mik\u00e4 aiheutti Kairon kultamarkkinoilla lyhytaikaisen notkahduksen.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan arabialaisessa kirjallisuudessa oli tapana k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokeinona hyperbolaa <\/em>eli liioittelua. Tarinat Mansa Musan sadasta elefantista, 80 kultalastissa olleesta kamelista ja 60 000 miehen seurueesta, joista jokaisella oli kultainen sauva, ovat tyypillist\u00e4 oman aikansa eeppist\u00e4 tarinaperinnett\u00e4 (Al-Umari kertoo monista muistakin ihmeellisist\u00e4 asioista, kuten maagisesta kivest\u00e4 jonka n\u00e4keminen parantaa k\u00e4\u00e4rmeenpuremat). Ibn Khaldun kertoo, ett\u00e4 Kairon ovelat kauppiaat huomasivat malilaisten turistien olevan huonoja tinkim\u00e4\u00e4n ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 Kairon hintatasosta. Malilaisilta huijattiin kultaa ylihintaisilla tuotteilla ja palveluilla. Mansa Musan tuhlaaminen oli osittain sit\u00e4, ett\u00e4 egyptil\u00e4iset basaarinpit\u00e4j\u00e4t yksinkertaisesti ry\u00f6v\u00e4siv\u00e4t h\u00e4nen seurueensa rahakukkarot tyhjiksi. Edelleen Ibn Khaldun kertoo, ett\u00e4 matkan lopussa Musa joutui jopa lainaamaan rahaa korkealla korolla Kairon rahanvaihtajilta p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen takaisin kotiin!<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 kaikkein paljastavinta on kuitenkin Malin oma suullinen kansanperinne, jossa Mansa Musaa ei erityisesti juhlita. P\u00e4in vastoin h\u00e4neen suhtaudutaan kehnona kuninkaana: Musa vei mukanaan ulkomaille suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t kultaa ja orjia, jotka h\u00e4n sitten t\u00f6rs\u00e4si Egyptiss\u00e4 ja Mekassa palatakseen takaisin kotiin veloissa. Malin todellisena sankarina ja suurimpana kuninkaana pidet\u00e4\u00e4n kansanperinteess\u00e4 valtakunnan perustajaa, Sunjata Keitaa<\/strong> (n. 1217\u20131255). T\u00e4m\u00e4 on oikeastaan kaikki, mit\u00e4 Mansa Musan varallisuudesta voi sanoa: H\u00e4nell\u00e4 oli paljon kultaa, jonka h\u00e4n tuhlasi Kairossa ja velkaantui. T\u00e4st\u00e4 on melkoisen suuri looginen hypp\u00e4ys v\u00e4itteeseen, jonka mukaan Mansa Musa oli koko maailmanhistorian <\/em>\u00e4veri\u00e4in pohatta.<\/p>\n\n\n\n

Mansa Musa ei ollut edes omansa aikansa vaurain hallitsija. Todenn\u00e4k\u00f6isesti 1300-luvun rikkain mies oli Kiinan keisari. Yli 80 miljoonan asukkaan suurvallan yksinvaltiaan henkil\u00f6kohtaiset tulot tulivat verotuksen lis\u00e4ksi raudan, teen ja suolan valtionmonopoleista. Yuan-dynastia k\u00e4ytti my\u00f6s paperivaluuttaa, jota keisari saattoi painaa tarpeen mukaan. Kiinan keisarillisen hovin budjetti oli moninkertainen verrattuna mihink\u00e4\u00e4n muuhun imperiumiin. Vahva haastaja on Delhin hullu sulttaani Muhammad bin Tughluq<\/strong> (1290\u20131351), joka ry\u00f6sti Etel\u00e4-Intian hindutemppeleiden ja kuningaskuntien vuosisatojen aikana kertyneet kulta-, hopea- ja jalokiviaarteet. Malissa vieraillut Ibn Battuta vietti vuosia my\u00f6s Delhin hovissa. H\u00e4nen kertomuksensa Delhin sulttaanin rikkaudesta ja tuhlailusta j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t Mansa Musan kauas taakseen. Musan Kairon-vierailua is\u00e4nn\u00f6inyt mamelukkisulttaani Al-Nasir Muhammad <\/strong>(1293\u20131341) oli h\u00e4nkin todenn\u00e4k\u00f6isesti vierastaan \u00e4veri\u00e4\u00e4mpi. Egypti hallitsi punaista merta ja Levanttia. Kaikki Intian valtamerelt\u00e4 Eurooppaan kulkeva maustekauppa, silkki ja luksustavarat kulkivat Egyptin kautta, ja mamelukit verottivat t\u00e4t\u00e4 kauttakulkua kovalla k\u00e4dell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka Mansa Musan varallisuuteen liittyv\u00e4t tarinat ovatkin satua, on legendassa itsess\u00e4\u00e4n totta toinen puoli. Arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa koko keskiajan Euroopan kultavarannosta oli per\u00e4isin Malista. K\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 Euroopassa ei tuolloin ollut omia kultakaivoksia, sill\u00e4 roomalaisaikaiset kaivokset olivat ehtyneet ja talous py\u00f6ri pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4hes puhtaasti hopearahan varassa. Malissa ei ollut varsinaisia kultakaivoksia, vaan kultaa huuhdottiin Bambukissa ja Bour\u00e9ssa, Senegal- ja Niger-jokien yl\u00e4juoksulta. Kullanhuuhdonta-alueet eiv\u00e4t olleet edes Mansa Musan hallinnassa. Paikalliset heimokansat varjelivat itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n kiivaasti ja lopettivat kullan huuhtomisen aina, kun Malin kuninkaat yrittiv\u00e4t saattaa kultakent\u00e4t omaan kontrolliinsa. Kullan tuotanto oli riippuvaista paikallisista rituaaleista ja tabuista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuningas joutuikin tyytym\u00e4\u00e4n vain kullan verottamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Malin kuningas Mansa Musa (1280\u20131337) tuntuu olevan internetin, YouTuben ja BBC:n populaarihistorioiden lempilapsi, ehk\u00e4 siksi ett\u00e4 Saharan etel\u00e4puolisesta Afrikasta on tullut niin v\u00e4h\u00e4n menestystarinoita. H\u00e4net kruunataan klikkiotsikoissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti “historian rikkaimmaksi ihmiseksi” ja h\u00e4nen omaisuudekseen arvioidaan usein t\u00e4ysin tuulesta temmatut 400 miljardia nykydollaria. Mansa Musan kerrotaan tehneen pyhiinvaelluksen Mekkaan 1324\u20131325 ja lahjoittaneen matkallaan niin paljon kultaa, ett\u00e4 se romahdutti Egyptin talouden. Mit\u00e4 enemm\u00e4n tarinaa rapsuttaa, sit\u00e4 heikommista aineksista se vaikuttaa olevan kyh\u00e4tty. Jo kursorinenkin tiet\u00e4mys keskiajan historiasta riitt\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 varoituskellojen pit\u00e4isi soida p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Saharan etel\u00e4puoleinen L\u00e4nsi-Afrikka oli varsin kehittym\u00e4t\u00f6n paikka muuhun maailmaan verrattuna. Miten suhteellisen v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen l\u00e4nsiafrikkalainen kuningaskunta, jonka kaupungit olivat l\u00e4hinn\u00e4 savimajoista koostuneita suuria kyli\u00e4, olisi voinut tuottaa vauraamman hallitsijan kuin aikansa suurvallat: Kiinan Yuan-dynastia, Delhin sultanaatti, Il-kaanien valtakunta tai Egyptin mamelukkisultanaatti? Malilaisilla ei ollut kirjoitettua kielt\u00e4, joten Mansa Musasta on olemassa vain toisen k\u00e4den l\u00e4hteit\u00e4. Kaikki tarinat Malista on per\u00e4isin nelj\u00e4lt\u00e4 kirjailijalta: Al-Umari (Shih\u0101b al-D\u012bn Ab\u016b al-\u02bfAbb\u0101s A\u1e25mad ibn Fa\u1e0dlall\u0101h al-\u02bfUmar\u012b, 1301\u20131349). T\u00e4rkein l\u00e4hde Musan kuuluisalle pyhiinvaellukselle. Al-Umari kirjoitti aiheesta Damaskoksessa noin 12 vuotta matkan j\u00e4lkeen. H\u00e4n ei koskaan tavannut Musaa itse, vaan haastatteli Kairon kuvern\u00f6\u00f6ri\u00e4, emiiri Ibn Amir Hajibia, joka oli asioinut Musan kanssa. Ibn Battuta (\u2019Ab\u016b \u2018Abd All\u0101h Mu\u1e25ammad ibn Ba\u1e6d\u016b\u1e6da, 1304\u20131368). Tangerilainen l\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4 ja uskonoppinut, jonka teos Rihla on yksi maailman hienoimmista matkakirjoista. Ibn Battuta vieraili Malissa, mutta vasta vuonna 1352 \u2013 eli noin 15 vuotta Mansa Musan kuoleman j\u00e4lkeen, Musan veljen Mansa Sulaymanin valtakaudella. Ibn Khaldun (\u2019Ab\u016b Zayd \u2018Abd ar-Ra\u1e25m\u0101n ibn Mu\u1e25ammad ibn \u1e2aald\u016bn al-\u1e24a\u1e0dram\u012b, 1332\u20131406). Kirjoitti historianfilosofisen teoksensa vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin ja ker\u00e4si tietonsa pohjoisafrikkalaisilta kauppiailta ja diplomaateilta. Leo Africanus (\u1e24asan ibn Mu\u1e25ammad al-Wazz\u0101n al-F\u0101s\u012b, 1494\u20131554). Granadalainen berberidiplomaatti,  joka kuvasi kirjassaan Descrittione dell\u2019Africa Pohjois-Afrikan maantiedett\u00e4. H\u00e4n k\u00e4vi vuosina 1509\u20131510 Timbuktussa, 173 vuotta Mansa Musan kuoleman j\u00e4lkeen. Legenda Mansa Musasta perustuu pitk\u00e4lti siihen, mit\u00e4 Mansa Musa teki ollessaan pyhiinvaelluksella Kairossa, egyptil\u00e4isten virkamiesten silmin n\u00e4htyn\u00e4. Al-Umarin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n tarinan mukaan h\u00e4n jakoi Kairossa niin paljon kultaa, ett\u00e4 kullan arvo romahti Egyptiss\u00e4 12 vuodeksi. Mutta kun mamelukkien taloushistoriaan erikoistunut Warren Schultz tutki Kairon sen aikaisia rahapajojen dokumentteja ja markkinahintoja, niist\u00e4 piirtyi aivan toisenlainen kuva. Kullan arvo vaihteli 1300-luvun alkupuolella useaan otteeseen. Sen arvoon vaikuttivat yht\u00e4 paljon mamelukkivaltakunnan sis\u00e4iset kriisit ja valuuttalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutokset. Egyptil\u00e4inen historioitsija Al-Maqrizi (1364\u20131442) kertoo kullan arvonlaskun johtuneen vuonna 1324 siit\u00e4, ett\u00e4 joukko mamelukkiaatelisia p\u00e4\u00e4tti samaan aikaan myyd\u00e4 suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kultakoruja, mik\u00e4 aiheutti Kairon kultamarkkinoilla lyhytaikaisen notkahduksen. Keskiajan arabialaisessa kirjallisuudessa oli tapana k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokeinona hyperbolaa eli liioittelua. Tarinat Mansa Musan sadasta elefantista, 80 kultalastissa olleesta kamelista ja 60 000 miehen seurueesta, joista jokaisella oli kultainen sauva, ovat tyypillist\u00e4 oman aikansa eeppist\u00e4 tarinaperinnett\u00e4 (Al-Umari kertoo monista muistakin ihmeellisist\u00e4 asioista, kuten maagisesta kivest\u00e4 jonka n\u00e4keminen parantaa k\u00e4\u00e4rmeenpuremat). Ibn Khaldun kertoo, ett\u00e4 Kairon ovelat kauppiaat huomasivat malilaisten turistien olevan huonoja tinkim\u00e4\u00e4n ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 Kairon hintatasosta. Malilaisilta huijattiin kultaa ylihintaisilla tuotteilla ja palveluilla. Mansa Musan tuhlaaminen oli osittain sit\u00e4, ett\u00e4 egyptil\u00e4iset basaarinpit\u00e4j\u00e4t yksinkertaisesti ry\u00f6v\u00e4siv\u00e4t h\u00e4nen seurueensa rahakukkarot tyhjiksi. Edelleen Ibn Khaldun kertoo, ett\u00e4 matkan lopussa Musa joutui jopa lainaamaan rahaa korkealla korolla Kairon rahanvaihtajilta p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen takaisin kotiin! Ehk\u00e4 kaikkein paljastavinta on kuitenkin Malin oma suullinen kansanperinne, jossa Mansa Musaa ei erityisesti juhlita. P\u00e4in vastoin h\u00e4neen suhtaudutaan kehnona kuninkaana: Musa vei mukanaan ulkomaille suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t kultaa ja orjia, jotka h\u00e4n sitten t\u00f6rs\u00e4si Egyptiss\u00e4 ja Mekassa palatakseen takaisin kotiin veloissa. Malin todellisena sankarina ja suurimpana kuninkaana pidet\u00e4\u00e4n kansanperinteess\u00e4 valtakunnan perustajaa, Sunjata Keitaa (n. 1217\u20131255). T\u00e4m\u00e4 on oikeastaan kaikki, mit\u00e4 Mansa Musan varallisuudesta voi sanoa: H\u00e4nell\u00e4 oli paljon kultaa, jonka h\u00e4n tuhlasi Kairossa ja velkaantui. T\u00e4st\u00e4 on melkoisen suuri looginen hypp\u00e4ys v\u00e4itteeseen, jonka mukaan Mansa Musa oli koko maailmanhistorian \u00e4veri\u00e4in pohatta. Mansa Musa ei ollut edes omansa aikansa vaurain hallitsija. Todenn\u00e4k\u00f6isesti 1300-luvun rikkain mies oli Kiinan keisari. Yli 80 miljoonan asukkaan suurvallan yksinvaltiaan henkil\u00f6kohtaiset tulot tulivat verotuksen lis\u00e4ksi raudan, teen ja suolan valtionmonopoleista. Yuan-dynastia k\u00e4ytti my\u00f6s paperivaluuttaa, jota keisari saattoi painaa tarpeen mukaan. Kiinan keisarillisen hovin budjetti oli moninkertainen verrattuna mihink\u00e4\u00e4n muuhun imperiumiin. Vahva haastaja on Delhin hullu sulttaani Muhammad bin Tughluq (1290\u20131351), joka ry\u00f6sti Etel\u00e4-Intian hindutemppeleiden ja kuningaskuntien vuosisatojen aikana kertyneet kulta-, hopea- ja jalokiviaarteet. Malissa vieraillut Ibn Battuta vietti vuosia my\u00f6s Delhin hovissa. H\u00e4nen kertomuksensa Delhin sulttaanin rikkaudesta ja tuhlailusta j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t Mansa Musan kauas taakseen. Musan Kairon-vierailua is\u00e4nn\u00f6inyt mamelukkisulttaani Al-Nasir Muhammad (1293\u20131341) oli h\u00e4nkin todenn\u00e4k\u00f6isesti vierastaan \u00e4veri\u00e4\u00e4mpi. Egypti hallitsi punaista merta ja Levanttia. Kaikki Intian valtamerelt\u00e4 Eurooppaan kulkeva maustekauppa, silkki ja luksustavarat kulkivat Egyptin kautta, ja mamelukit verottivat t\u00e4t\u00e4 kauttakulkua kovalla k\u00e4dell\u00e4. Vaikka Mansa Musan varallisuuteen liittyv\u00e4t tarinat ovatkin satua, on legendassa itsess\u00e4\u00e4n totta toinen puoli. Arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa koko keskiajan Euroopan kultavarannosta oli per\u00e4isin Malista. K\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 Euroopassa ei tuolloin ollut omia kultakaivoksia, sill\u00e4 roomalaisaikaiset kaivokset olivat ehtyneet ja talous py\u00f6ri pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4hes puhtaasti hopearahan varassa. Malissa ei ollut varsinaisia kultakaivoksia, vaan kultaa huuhdottiin Bambukissa ja Bour\u00e9ssa, Senegal- ja Niger-jokien yl\u00e4juoksulta. Kullanhuuhdonta-alueet eiv\u00e4t olleet edes Mansa Musan hallinnassa. Paikalliset heimokansat varjelivat itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n kiivaasti ja lopettivat kullan huuhtomisen aina, kun Malin kuninkaat yrittiv\u00e4t saattaa kultakent\u00e4t omaan kontrolliinsa. Kullan tuotanto oli riippuvaista paikallisista rituaaleista ja tabuista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuningas joutuikin tyytym\u00e4\u00e4n vain kullan verottamiseen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1330,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1329"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1329"}],"version-history":[{"count":18,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1329\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1357,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1329\/revisions\/1357"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1330"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1329"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1329"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1329"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}