![\"\"](\"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/vantaa1.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\nKyseess\u00e4 on koko maapalloa koskettava globaali ilmi\u00f6, jota on vaikea ratkaista edes valtiollisella tasolla, kuntatasosta puhumattakaan. Koska olen varoittanut asiasta nyt jo 25 vuoden ajan, sallittakoon viel\u00e4 kerta kiellon p\u00e4\u00e4lle, vaikka tuskin sill\u00e4 on suurtakaan vaikutusta. Nykyiset \u00e4\u00e4nestysik\u00e4iset nuoret miehet ja naiset ovat syntyneet Suomeen, joka on aina ollut globaali ja monirotuinen. Nelikymppiset ja sit\u00e4 vanhemmat muistavat, ett\u00e4 asiaintila on uusi ja ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n. Ulkomaalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa pysyi vuosina 1950\u20131990 enimm\u00e4kseen vakiona, noin 0,3 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4 \u2013 ja heist\u00e4kin leijonanosa muualta Euroopasta. Neuvostoliiton romahdusta seurasi ensin presidentti Koiviston siunaama “inkeril\u00e4isten paluumuutto” ja sen j\u00e4lkeen Somalian vallastasy\u00f6styn diktaattorin Siad Barren tukijoiden pako Ven\u00e4j\u00e4n kautta Suomeen. Suomalaisten ylet\u00f6n naiivius on leimannut siirtolaisuuskysymyst\u00e4 alusta l\u00e4htien. Inkeril\u00e4isist\u00e4 presidentti Koivisto kuvitteli, ett\u00e4 Suomeen muuttaisi suomenkielisi\u00e4 vanhuksia. Paluumuuttajat paljastuivat kuitenkin ty\u00f6ik\u00e4isiksi ven\u00e4j\u00e4nkielisiksi. Vuonna 1990 Suomessa asui ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 vain 0,08 % koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Kymmeness\u00e4 vuodessa heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 kuitenkin kasvoi 13-kertaiseksi ja samalla ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 tuli Suomen suurin v\u00e4hemmist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Somalialaisten tulo her\u00e4tti 90-luvulla monissa suomalaisissa oudoksuntaa. Kulttuurinen v\u00e4limatka havumets\u00e4vy\u00f6hykkeen protestanttisen Suomen ja Afrikan sarven islamilaisen Somalian v\u00e4lill\u00e4 oli varmaan maailman suurimpia. Sarjakuvataiteilija Tarmo Koivisto ja monet muut hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavat ihmiset tekiv\u00e4t parhaansa purkaakseen suomalaisten ennakkoluuloja, jotka tosin usein osoittautuivat v\u00e4est\u00f6tasolla perustelluiksi (yksil\u00f6tasolla voi tietenkin kohdata kaikenlaisia ihmisi\u00e4). Valtavat kielelliset ja kulttuuriset erot ovat aina tavanneet johtaa sek\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6n siiloutumiseen omiin oloihinsa ett\u00e4 sis\u00e4isten konfliktien kasvuun. Somaliv\u00e4est\u00f6n monia ongelmia ovat edelleen naisten kirjoitus- ja lukutaidottomuus (my\u00f6s omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n), koulutuksen ja kielitaidon puute ja siit\u00e4 seuraava ty\u00f6tt\u00f6myys. Suomen Somalialle antaman kehitysavun on l\u00e4hes t\u00e4ysin korvannut somalien omien j\u00e4rjest\u00f6jen ja yksityishenkil\u00f6iden sukulaisilleen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 apu. Korkean syntyvyyden vuoksi (puolet Suomen somaleista oli 2017 alle 18-vuotiaita) enemmist\u00f6 Suomessa asuvista somaleista on nyky\u00e4\u00e4n syntynyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kaikki t\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin vasta alkua. Schengen-sopimuksen astuttua voimaan siirtolaisuus Suomeen sen kaikki muodot huomioiden on ollut tasaisesti kiihtyv\u00e4\u00e4, niin ett\u00e4 edes paljon kohkattu “Euroopan siirtolaisuuskriisi” vuonna 2015 ei muodostanut tilastoissa havaittavaa poikkeusta. Jokainen p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla tehty v\u00e4est\u00f6ennuste on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 osoittautunut reippaasti alakanttiin arvioiduksi. Luotettavimmaksi olen havainnut Kuntaliiton ennusteen vieraskielisen v\u00e4est\u00f6n kasvusta 2020\u20132040, jonka kaikkein korkein kasvu-ura on vastannut 2020-luvulla tilastoitua todellisuutta. Vieraskielisen v\u00e4est\u00f6n kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on ylitt\u00e4nyt jo puoli miljoonaa. Joka kymmenes Suomessa asuva on vieraskielinen, ulkomaalaistaustainen, tai miten asia nyt halutaankaan ilmaista. Vantaan osalta puhutaan jo joka nelj\u00e4nnest\u00e4, lasten osalta joka kolmannesta. Tietyill\u00e4 asuinalueilla vieraskielisten lasten osuus on 70\u201380 %. On mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lastentarhoja, jossa ei ole en\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n suomalaista. Nykyisell\u00e4 eksponentiaalisella kasvu-uralla vieraskielinen v\u00e4est\u00f6 muodostaa Vantaalla enemmist\u00f6n jo 2030-luvun alussa.<\/p>\n\n\n
<\/a><\/figure><\/div>\n\n\nSuomalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyi tosiasiallisesti laskuun jo vuonna 2014. Ilman siirtolaisuutta maan v\u00e4kiluku v\u00e4henisi koko ajan kuolleisuuden ylitt\u00e4ess\u00e4 syntyvyyden. Ei olisi tarvetta rakentaa uusia kaupunginosia tai ratikkalinjoja. Alati vanhenevaan v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja kantav\u00e4est\u00f6n romahtavaan syntyvyyteen ei ole olemassa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 \u2013 jos olisi, se olisi jo l\u00f6ydetty. Edess\u00e4 on hidas, vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 taantuma ja verotulojen jatkuva supistuminen terveys- ja el\u00e4kemenojen nielless\u00e4 koko ajan suuremman osan julkisista rahoista. Tai olisi, elleiv\u00e4t wolt-kuskeja, uber-takseja, marjanpoimijoita ja muita orjia himoavat neropatit olisivat keksineet korjata kest\u00e4vyysvaetta siirtolaisuudella, ik\u00e4\u00e4n kuin ihmiset olisivat kesken\u00e4\u00e4n vaihdettavia pelinappuloita suuressa simulaatiossa jossa BKT:n kasvu ja osakkeenomistajille maksettava osinko on ainoa pyh\u00e4 arvo.<\/p>\n\n\n\n
Siirtolaisuus ei paikkaa kriisi\u00e4, se pahentaa sit\u00e4 kaikilla tasoilla. Siirtolaiset tarvitsevat asuntoja (ja menev\u00e4t asunnontarpeessa kantav\u00e4est\u00f6n edelle). Kysynt\u00e4 nostaa asuntojen hintoja ja ahneet rakennuttajat rakentavat koko ajan pienempi\u00e4 asuntoja, jotka heikent\u00e4v\u00e4t suomalaisten lastenhankkimisintoa entisest\u00e4\u00e4n. Suuret kieli- ja kulttuurierot rapauttavat luottamukseen perustuvaa pohjoismaista yhteiskuntaa ja sosiaalista koheesiota. Kehitysmaasiirtolaisuuden nettovaikutus kuntataloudelle on negatiivinen silloinkin, kun se on ns. ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4. Elinkaarikustannukset huomioiden s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 tulisi jo yhdess\u00e4 vuodessa, vaikka jokainen l\u00e4htij\u00e4 saisi lentolipun kotimaahansa ensimm\u00e4isess\u00e4 luokassa ja 10 000 euroa kannustinrahaa puhtaana k\u00e4teen (olettaen tietenkin, ett\u00e4 h\u00e4n ei palaisi takaisin). Vantaalla maksettavista Kelan etuuksista puolet menee vieraskielisille. Mutta jopa raha on loppujen lopuksi toisarvoinen asia verrattuna v\u00e4est\u00f6n monimuotoistumisen ja nykyisen Baabelin kielteensekaannuksen vaikutukseen kielen ja kulttuurin olemassaololle. Vantaa suorastaan ylpeilee, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 puhutaan 122 eri kielt\u00e4. En ihan kykene ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten siit\u00e4 ettei kukaan ymm\u00e4rr\u00e4 toistaan on tehty ihanne. <\/p>\n\n\n\n
Englantilainen voi aina muuttaa Uuteen-Seelantiin, Australiaan tai Amerikkaan. Arabian puhujilla on per\u00e4ti 22 maata mist\u00e4 valita. Suomalaista kulttuuria on vain Suomessa. Olemme saavuttaneet kehityksess\u00e4 sen pisteen, ett\u00e4 suomenkielisen palvelun saaminen on muuttunut p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla ylellisyydeksi ja suomen kieli on katoamassa sek\u00e4 kouluista ett\u00e4 yliopistoista. Hoitajien kielitaidon puute tuottaa hoitovirheit\u00e4 ja kuormittaa suomenkielisi\u00e4 kollegoita. Ravintoloiden henkil\u00f6kunta puhuu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 muuta kuin suomea. Koulut eriytyv\u00e4t ripe\u00e4\u00e4n tahtiin. Suomalaiset vanhemmat, jotka haluavat lapselleen hyv\u00e4n ja turvallisen kouluymp\u00e4rist\u00f6n, laittavat nyt lapsensa erityiskouluihin tai \u2013 ironisesti \u2013 ruotsinkieliseen<\/em> kielikylpyyn. Kielen mukana katoaa my\u00f6s Suomen mieli \u2013 ylisukupolvinen me, suomalainen tapa ajatella ja hahmottaa maailmaa. Kun \u00e4idinkielemme rappeutuu englannin ja eksoottisempien tulijoiden kaksoisvaikutuksesta, se k\u00e4\u00e4ntyy tielle jolta on vaikea poiketa. Lopputulemana on itse suomalaisuuden <\/em>lakkaaminen sellaisena kuin sen tunnemme.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kaikki ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita, ett\u00e4 olisi olemassa joku ikuinen ja muuttumaton ur<\/em>-suomalaisuus. It\u00e4merensuomalaiset tulivat t\u00e4nne vasta joskus parisentuhatta vuotta sitten ja assimiloivat edelt\u00e4v\u00e4t kansat, jotka puhuivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 meille tuntemattomia kieli\u00e4. V\u00e4liss\u00e4 meit\u00e4 on hallittu ruotsiksi ja ven\u00e4j\u00e4ksi. En ole erityisemmin kiinnittynyt suomalaiseen kulttuuriin, nauti suomalaisesta luonnosta tai pid\u00e4 kansanluonteestamme, mutta olen syntynyt <\/em>suomalaiseksi. Se ei ole valinta. Olen osa ylisukupolvista suomalaisuutta, sen historiaa, sen jatkumoa, ja siksi t\u00e4m\u00e4 kaikki tuottaa minulle jatkuvaa henkist\u00e4 tuskaa. Kyse on kuitenkin Suomen asutushistorian radikaaleimmasta muutoksesta viimeiseen kahteentuhanteen vuoteen. Esivanhempani ovat assimiloituneet suomalaisuuteen. Aivojeni k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 on suomeksi. Laajemmin olen eurooppalainen<\/em>. Euroopan historia, kielet ja kulttuurit ovat minunkin historiaani. Valitettavasti nekin kuuluvat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 jo menneisyyteen. V\u00e4est\u00f6pyramidit ovat kaikkialla samanlaiset: syntyvyys romahtaa, vanhusten osuus kasvaa. Euroopan ulkopuolisen v\u00e4est\u00f6n osuus kasvaa eksponentiaalisesti. Esimerkiksi Brysseliss\u00e4 jo 70 % lapsista on juuriltaan Euroopan ulkopuolelta. Id al-Fitr<\/em> on paljon suurempi juhla kuin p\u00e4\u00e4si\u00e4inen. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hivaaleissa ihmisill\u00e4 on tapana fiksoitua sellaisiin paikallisesti merkitt\u00e4viin mutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 merkityksett\u00f6miin kysymyksiin kuten rakennettaanko jonnekin uusi py\u00f6r\u00e4tie tai silta, tai onko kaupungissa pakollinen kasvisruokap\u00e4iv\u00e4. Hieman merkitt\u00e4v\u00e4mpi asia on vaarantuneiden luontoalueiden suojelu (esim. uhanalaista halavasepikk\u00e4\u00e4 tavataan ainoastaan Vantaan M\u00e4t\u00e4ojalla). N\u00e4m\u00e4 ovat turvallisia asioita antaa kansalaisten p\u00e4\u00e4tett\u00e4viksi. Kaikki isoimmat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tapahtuvat aina mielipidett\u00e4 kysym\u00e4tt\u00e4. Helsinkil\u00e4iset eiv\u00e4t halunneet luopua Malmin lentokent\u00e4st\u00e4, mutta niinp\u00e4 se vain lakkautettiin. Moniko on rehellisesti \u00e4\u00e4nest\u00e4nyt sen puolesta, ett\u00e4 haluaa el\u00e4\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 omassa maassaan? Kysymys kehystet\u00e4\u00e4n tavanomaisesti luonnonilmi\u00f6ksi, toisin sanoen ep\u00e4poliittiseksi asiaksi jolle ei voi mit\u00e4\u00e4n ja johon ei voi ottaa kantaa. V\u00e4est\u00f6t vaihtuvat, vips vain, yht\u00e4 luonnostaan kuin sepelkyyhkyjen muutto Nizzasta Ristiojalle. Tapahtunut kehitys on kuitenkin ollut poliittinen valinta, lukemattomien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misten lopputulema.<\/p>\n\n\n\n Minulla ei ole harhaluuloja siit\u00e4, ett\u00e4 millek\u00e4\u00e4n edell\u00e4kuvatulle olisi jotain teht\u00e4viss\u00e4. Koska juurisyyhyn puuttuminen on tehty mahdottomaksi, kaikki toimenpiteet koulujen tai terveydenhoidon pelastamiseksi v\u00e4est\u00f6n vanhenemisen ja massasiirtolaisuuden aiheuttamassa ristipaineessa on Titanicin kansituolien j\u00e4rjestely\u00e4. N\u00e4en jo, mit\u00e4 seuraavina vuosina tulee tapahtumaan. Konservatiivit k\u00e4yv\u00e4t puolustustaisteluun ns. paremman v\u00e4en alueiden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi ja kaipaavat aidattuja yhteis\u00f6j\u00e4 (gated community<\/em>). Liberaalit taas haluavat varmistaa, ettei kukaan p\u00e4\u00e4se muutosta pakoon<\/a>. Kaikille maistuu yht\u00e4 lailla urdua puhuvan wolt-kuskin kotiovelle kiikuttama eksoottinen ateria. Koulujen vaatimustasoa mieluummin h\u00f6llennet\u00e4\u00e4n kuin tunnustetaan osaamistason jatkuva lasku. P\u00e4in prinkkalaa olevien asioiden korjaamisen sijaan palkataan tutkijoita selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi ne eiv\u00e4t ole p\u00e4in prinkkalaa. On esimerkiksi nationalistista v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 olisi luonnostaan yksi \u00e4idinkieli, kuten tutkijat L\u00e4nsisalmi ja Autere sanovat uudessan kirjassaan. Niinp\u00e4 ei ole ongelma, ett\u00e4 suomalaislapset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 opi suomea p\u00e4iv\u00e4kodeissa, koska sekakieli on luonnollinen olotila. Wallah, bro<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Poliitikoilla on velvollisuus kertoa \u00e4\u00e4nest\u00e4jille kauniita ja my\u00f6nteisi\u00e4 asioita, koska ilman uskoa tulevaisuuteen j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle vain apatia. Jos ihmiset todella ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t millaista globaalia nollasummapeli\u00e4 me oikeasti pelaamme ja mit\u00e4 seuraavilta 75 vuodelta on mahdollisesti odotettavissa, my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n junan kondukt\u00f6\u00f6rit siirtyisiv\u00e4t oitis ravintolavaunuun ryypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Min\u00e4 en pid\u00e4 itse\u00e4ni poliitikkona enk\u00e4 halua sellaiseksi, joten voin vapautuneesti kertoa asiat kuten milt\u00e4 ne minusta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t luettuani nelj\u00e4nnesvuosisadan talous- ja sosiaalihistoriaa. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta olen velvollisuudentunnosta ehdolla alue- ja kunnallisvaaleissa Vantaalla. Mik\u00e4li kirjoitukseni resonoivat, minua voi \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 numeroilla 359 <\/strong>ja 2520<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Lopuksi my\u00f6nteinen ajatus Ristiojan Piisamirotalta. Romahdukset ovat aina seuranneet toisiaan. Niit\u00e4 ei voi est\u00e4\u00e4, mutta niit\u00e4 voi loiventaa ja kylv\u00e4\u00e4 samalla siemeni\u00e4 tulevia yhteiskuntia varten. Todella pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kaikki on turhaa, istutanpa omenapuun.<\/p>\n\n\n\n Mutta jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 huomenna, vastaisin: <\/p>\n\n\n\n \u2013 Kaavoituksessa painopiste pit\u00e4isi muuttaa kerrostaloista pientaloalueisiin. Vantaan nykyinen kasvusuunnitelma houkuttelee ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4. Pientaloalueet houkuttelisivat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvi\u00e4 perheit\u00e4. L\u00e4hiluontoa on s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4 niin paljon kuin mahdollista. Julkisessa rakentamisessa pit\u00e4isi hyl\u00e4t\u00e4 nykyinen betoni- ja lasitorniajattelu kokonaan ja palata rakentamaan taloja ihmisille. Vaatia rakennuksia, jotka ovat kauniita katsella my\u00f6s jalankulkijan perspektiivist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n \u2013 Kouluissa on luovuttava inkluusiosta ja avoimista tiloista ja panostettava h\u00e4iri\u00f6tt\u00f6myyteen. Luokkakokoja pit\u00e4isi pienent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti etenkin siell\u00e4 miss\u00e4 ongelmat ovat suurimpia. Kouluilla pit\u00e4isi olla mahdollisuus kielt\u00e4\u00e4 k\u00e4nnyk\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6 koko p\u00e4iv\u00e4n ajaksi. \u00c4lylaitteet ovat keskittymiskyvyn ja lukutaidon pahimpia vihollisia. Kielen osaamisesta on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni ja jatkuvasta tulkkaamisesta luovuttava. <\/p>\n\n\n\n \u2013 V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen aiheuttamia ongelmia voi lievent\u00e4\u00e4 investoimalla automaatioon niin paljon kuin mahdollista. Teko\u00e4ly tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti eliminoimaan paljon turhaa ty\u00f6t\u00e4 ja ty\u00f6paikkoja etenkin korkeakoulutetusta keskijohdosta. Mit\u00e4 muuhun ty\u00f6voimapulaan tulee, sit\u00e4 ei ole olemassa niin kauan kun kysynn\u00e4n kasvu ei n\u00e4y kohoavina palkkoina. Huoltosuhteeseen liittyvi\u00e4 ongelmia ei voi ratkaista maahanmuutolla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n