{"id":1046,"date":"2025-03-17T23:51:37","date_gmt":"2025-03-17T21:51:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1046"},"modified":"2025-03-17T23:58:26","modified_gmt":"2025-03-17T21:58:26","slug":"plagiointi-ihailun-vilpittomin-muoto","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1046","title":{"rendered":"Plagiointi, ihailun vilpitt\u00f6min muoto"},"content":{"rendered":"\n

George Lucas saattoi tehd\u00e4 T\u00e4htien sodasta <\/em>kulttuurisen ikonin ja sittemmin rahasammon, jolla rappeutuneen aikamme sieluttomat tahmatassut<\/a> tahkovat edelleen voittoa osakkeenomistajilleen, mutta siin\u00e4 h\u00e4nen luomiskykyns\u00e4 rajat olivatkin. Kaiken mik\u00e4 T\u00e4htien sodan maailmassa on evokatiivista ja vetoavaa, h\u00e4n lainasi itse\u00e4\u00e4n paljon luovemmilta. En sano ett\u00e4 se on itsess\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin. Sergio Leone kopioi Akira Kurosawan Yojimbon<\/em> kuvakulma kuvakulmalta l\u00e4nkk\u00e4riksi Kourallinen dollareita<\/em> (ja joutui lopulta maksamaan siit\u00e4 Kurosawalle korvauksia) tullen samalla luoneeksi mestariteoksen. Lucas p\u00e4\u00e4tti yritt\u00e4\u00e4 samaa ja otti Kurosawan K\u00e4tketyn linnakkeen<\/em> juonen \u2013 mutta sijoitti sen universumiin, jonka h\u00e4n muovasi etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kahdesta tieteisfiktion mestariteoksesta: Isaac Asimovin S\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4<\/em> (1951) ja Frank Herbertin Dyynist\u00e4<\/em> (1965).<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ett\u00e4 Dyynin maailmat ovat toki sek\u00e4 realistisempia ett\u00e4 mielikuvituksellisempia kuin Lucasin suorasukaisen mustavalkoinen imitaatio hyvine ja pahoineen. T\u00e4htien sodassa moraalista harmaata vy\u00f6hykett\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty koluamaan vasta Tony Gilroyn erinomaisessa Andor<\/em>-sarjassa, joka on niin itsen\u00e4isesti kirjoitettu, ett\u00e4 se voisi yht\u00e4 hyvin sijoittua mihin tahansa muuhun maailmaan. S\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 lukiessa huomaa, miten tiuhaan Lucas on tehnyt muistiinpanoja. Tarina alkaa Galaktisen Imperiumin keskusmaailmasta, Trantorista, jonka 40 miljardia asukasta olivat keskittyneet yksinomaan Linnunradan kattavan byrokratian py\u00f6ritt\u00e4miseen. Urbanisaatio on edennyt Trantorissa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 planeettaa peitt\u00e4\u00e4 yksi ja ainoa kaikenkattava kaupunki, ekumenopolis<\/em>. Jopa Trantorin ilmasto on tarkkaan s\u00e4\u00e4delty ja se saa k\u00e4ytt\u00f6voimansa suoraan planeetan ytimest\u00e4, geotermisest\u00e4 energiasta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen tapaamamme henkil\u00f6, matemaatikko Gaal Dornick, on maalaismaiselta Helicon-planeetalta kotoisin oleva vesiviljelij\u00e4n poika. Imperiumin salainen poliisi seuraa h\u00e4nt\u00e4 alusta l\u00e4htien. Galaktinen Imperiumi ei ole suoranaisesti paha, mutta repressiivinen ja j\u00e4hmettynyt suurvalta, t\u00e4htienv\u00e4linen Rooma, joka vain odottaa romahtamistaan. Kapinat keisaria vastaan levi\u00e4v\u00e4t jo galaksin ulkoreunalla (outer rim<\/em>). Prefektien ja varakuninkaiden kapinoidessa Imperiumi joutuu poliittisen heikkouden vuoksi vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n reuna-alueilta, mutta sen suunnattoman kokoiset nuolen muotoiset taistelulaivat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t edelleen kauhua. Imperiumin tunnus on kultainen aurinko ja avaruuslaiva, joka minulle tuntemattoman sattuman oikusta valittiin 1970-luvulla my\u00f6s LEGOn avaruussarjan logoksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n avaruusalukset kykenev\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4htienv\u00e4lisi\u00e4 matkoja huippuet\u00e4isyyden (hyperspace<\/em>) kautta. Huippuet\u00e4isyys ei ole tilaa eik\u00e4 aikaa, ei ainetta eik\u00e4 energiaa, ja se tekee mahdolliseksi Linnunradan tarpomisen per\u00e4kk\u00e4isten silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ysten v\u00e4lisin\u00e4 hyppyin\u00e4. Muut keskeiset konseptit Lucas lainasi Frank Herbertin Dyynist\u00e4: aavikkoplaneetta Arrakis muuttui Tatooineksi, aavikon hiekkamato Shai-Hulud<\/em> Sarlacciksi<\/em>. Kummallakin planeetalla vesi on arvokasta kauppatavaraa. T\u00e4htien sodassa sen ker\u00e4\u00e4ji\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 moisture farmers<\/em>, Dyyniss\u00e4 taas dew collectors<\/em> \u2013 mutta idea on sama. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4htien sodassa mainitaan jopa “spice mines of Kessel”, jotka ovat suora viittaus Dyyniss\u00e4 louhittavaan rohtoon (spice melange<\/em>). P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n sisko, prinsessa Alia, muistuttaa suuresti prinsessa Leiaa. Yksi Dyynin suurista paljastuksista on, ett\u00e4 sankari Paul Atreides on tarinan roiston paroni Vladimir Harkonnenin lapsenlapsi. My\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 juonenk\u00e4\u00e4nne ei mene Lucasin piikkiin: Lawrence Kasdan keksi sen vasta Imperiumin vastaiskussa<\/em>. T\u00e4htien sodan “voiman” (the Force<\/em>) vastine on Dyynin “\u00e4\u00e4ni” (the Voice<\/em>), joka mahdollistaa samanlaiset mielenhallintatemput. Yliluonnollisia voimia mustasukkaisesti valvova Bene Gesserit<\/em> -sisarkunta ja sen prana-bindu<\/em> -tekniikka muuttui Lucasin k\u00e4siss\u00e4 ensin Jedi Benduksi<\/em> ja lopulta jediveljeskunnaksi. Benegesseriitat uskovat ennustusten lupaamaan valittuun, Kwisatz Haderachiin<\/em>. Lucasin jedit odottavat samalla tavalla valittua, joka palauttaa tasapainon voimaan.<\/p>\n\n\n\n

Vaikea Lucasia on syytt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, miten h\u00e4n inspiroitui kahdesta 1900-luvun parhaimmistoon kuuluneesta tieteisfiktiosta. Olen itsekin turvautunut fiktiota kirjoittaessani viimeiset 25 vuotta luotettuun menetelm\u00e4\u00e4n: \u00e4l\u00e4 keksi mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4si, lainaa historiasta. Todellisen maailman tapahtumat ja juonenk\u00e4\u00e4nteet ovat aina paljon mielikuvituksellisempia kuin mik\u00e4\u00e4n mit\u00e4 pystyisin taikomaan omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4ni. K\u00e4yttiv\u00e4th\u00e4n sit\u00e4 Asimov ett\u00e4 Herbertkin. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Galaktinen Imperiumi kokoaa itsens\u00e4 viel\u00e4 yhteen viimeiseen voimanponnistukseen, kun sattuma on suonut sille samanaikaisesti sek\u00e4 kyvykk\u00e4\u00e4n vahvan keisarin Cleon II:n ett\u00e4 nerokkaan nuoren sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n Bel Riosen. Bel Riose on tietenkin Belisarius, keisari Justinianuksen ty\u00f6rukkanen, joka palautti Rooman vallan hetkellisesti takaisin Italiaan, Afrikkaan ja Espanjaan. Herbert taas lainaili profeetta Muad’Dibin el\u00e4m\u00e4nvaiheet uskonnonperustaja Muhammedilta.<\/p>\n\n\n\n

Nihil novi sub sole<\/em>, ei mit\u00e4\u00e4n uutta auringon alla….<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Jos Lucas lainasi Imperiumin sotalaivoineen, WSOY lainasi ne takaisin. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

George Lucas saattoi tehd\u00e4 T\u00e4htien sodasta kulttuurisen ikonin ja sittemmin rahasammon, jolla rappeutuneen aikamme sieluttomat tahmatassut tahkovat edelleen voittoa osakkeenomistajilleen, mutta siin\u00e4 h\u00e4nen luomiskykyns\u00e4 rajat olivatkin. Kaiken mik\u00e4 T\u00e4htien sodan maailmassa on evokatiivista ja vetoavaa, h\u00e4n lainasi itse\u00e4\u00e4n paljon luovemmilta. En sano ett\u00e4 se on itsess\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin. Sergio Leone kopioi Akira Kurosawan Yojimbon kuvakulma kuvakulmalta l\u00e4nkk\u00e4riksi Kourallinen dollareita (ja joutui lopulta maksamaan siit\u00e4 Kurosawalle korvauksia) tullen samalla luoneeksi mestariteoksen. Lucas p\u00e4\u00e4tti yritt\u00e4\u00e4 samaa ja otti Kurosawan K\u00e4tketyn linnakkeen juonen \u2013 mutta sijoitti sen universumiin, jonka h\u00e4n muovasi etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kahdesta tieteisfiktion mestariteoksesta: Isaac Asimovin S\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 (1951) ja Frank Herbertin Dyynist\u00e4 (1965). Sek\u00e4 S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ett\u00e4 Dyynin maailmat ovat toki sek\u00e4 realistisempia ett\u00e4 mielikuvituksellisempia kuin Lucasin suorasukaisen mustavalkoinen imitaatio hyvine ja pahoineen. T\u00e4htien sodassa moraalista harmaata vy\u00f6hykett\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty koluamaan vasta Tony Gilroyn erinomaisessa Andor-sarjassa, joka on niin itsen\u00e4isesti kirjoitettu, ett\u00e4 se voisi yht\u00e4 hyvin sijoittua mihin tahansa muuhun maailmaan. S\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 lukiessa huomaa, miten tiuhaan Lucas on tehnyt muistiinpanoja. Tarina alkaa Galaktisen Imperiumin keskusmaailmasta, Trantorista, jonka 40 miljardia asukasta olivat keskittyneet yksinomaan Linnunradan kattavan byrokratian py\u00f6ritt\u00e4miseen. Urbanisaatio on edennyt Trantorissa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 planeettaa peitt\u00e4\u00e4 yksi ja ainoa kaikenkattava kaupunki, ekumenopolis. Jopa Trantorin ilmasto on tarkkaan s\u00e4\u00e4delty ja se saa k\u00e4ytt\u00f6voimansa suoraan planeetan ytimest\u00e4, geotermisest\u00e4 energiasta. Ensimm\u00e4inen tapaamamme henkil\u00f6, matemaatikko Gaal Dornick, on maalaismaiselta Helicon-planeetalta kotoisin oleva vesiviljelij\u00e4n poika. Imperiumin salainen poliisi seuraa h\u00e4nt\u00e4 alusta l\u00e4htien. Galaktinen Imperiumi ei ole suoranaisesti paha, mutta repressiivinen ja j\u00e4hmettynyt suurvalta, t\u00e4htienv\u00e4linen Rooma, joka vain odottaa romahtamistaan. Kapinat keisaria vastaan levi\u00e4v\u00e4t jo galaksin ulkoreunalla (outer rim). Prefektien ja varakuninkaiden kapinoidessa Imperiumi joutuu poliittisen heikkouden vuoksi vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n reuna-alueilta, mutta sen suunnattoman kokoiset nuolen muotoiset taistelulaivat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t edelleen kauhua. Imperiumin tunnus on kultainen aurinko ja avaruuslaiva, joka minulle tuntemattoman sattuman oikusta valittiin 1970-luvulla my\u00f6s LEGOn avaruussarjan logoksi. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n avaruusalukset kykenev\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4htienv\u00e4lisi\u00e4 matkoja huippuet\u00e4isyyden (hyperspace) kautta. Huippuet\u00e4isyys ei ole tilaa eik\u00e4 aikaa, ei ainetta eik\u00e4 energiaa, ja se tekee mahdolliseksi Linnunradan tarpomisen per\u00e4kk\u00e4isten silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ysten v\u00e4lisin\u00e4 hyppyin\u00e4. Muut keskeiset konseptit Lucas lainasi Frank Herbertin Dyynist\u00e4: aavikkoplaneetta Arrakis muuttui Tatooineksi, aavikon hiekkamato Shai-Hulud Sarlacciksi. Kummallakin planeetalla vesi on arvokasta kauppatavaraa. T\u00e4htien sodassa sen ker\u00e4\u00e4ji\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 moisture farmers, Dyyniss\u00e4 taas dew collectors \u2013 mutta idea on sama. T\u00e4htien sodassa mainitaan jopa “spice mines of Kessel”, jotka ovat suora viittaus Dyyniss\u00e4 louhittavaan rohtoon (spice melange). P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n sisko, prinsessa Alia, muistuttaa suuresti prinsessa Leiaa. Yksi Dyynin suurista paljastuksista on, ett\u00e4 sankari Paul Atreides on tarinan roiston paroni Vladimir Harkonnenin lapsenlapsi. My\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 juonenk\u00e4\u00e4nne ei mene Lucasin piikkiin: Lawrence Kasdan keksi sen vasta Imperiumin vastaiskussa. T\u00e4htien sodan “voiman” (the Force) vastine on Dyynin “\u00e4\u00e4ni” (the Voice), joka mahdollistaa samanlaiset mielenhallintatemput. Yliluonnollisia voimia mustasukkaisesti valvova Bene Gesserit -sisarkunta ja sen prana-bindu -tekniikka muuttui Lucasin k\u00e4siss\u00e4 ensin Jedi Benduksi ja lopulta jediveljeskunnaksi. Benegesseriitat uskovat ennustusten lupaamaan valittuun, Kwisatz Haderachiin. Lucasin jedit odottavat samalla tavalla valittua, joka palauttaa tasapainon voimaan. Vaikea Lucasia on syytt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, miten h\u00e4n inspiroitui kahdesta 1900-luvun parhaimmistoon kuuluneesta tieteisfiktiosta. Olen itsekin turvautunut fiktiota kirjoittaessani viimeiset 25 vuotta luotettuun menetelm\u00e4\u00e4n: \u00e4l\u00e4 keksi mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4si, lainaa historiasta. Todellisen maailman tapahtumat ja juonenk\u00e4\u00e4nteet ovat aina paljon mielikuvituksellisempia kuin mik\u00e4\u00e4n mit\u00e4 pystyisin taikomaan omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4ni. K\u00e4yttiv\u00e4th\u00e4n sit\u00e4 Asimov ett\u00e4 Herbertkin. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Galaktinen Imperiumi kokoaa itsens\u00e4 viel\u00e4 yhteen viimeiseen voimanponnistukseen, kun sattuma on suonut sille samanaikaisesti sek\u00e4 kyvykk\u00e4\u00e4n vahvan keisarin Cleon II:n ett\u00e4 nerokkaan nuoren sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n Bel Riosen. Bel Riose on tietenkin Belisarius, keisari Justinianuksen ty\u00f6rukkanen, joka palautti Rooman vallan hetkellisesti takaisin Italiaan, Afrikkaan ja Espanjaan. Herbert taas lainaili profeetta Muad’Dibin el\u00e4m\u00e4nvaiheet uskonnonperustaja Muhammedilta. Nihil novi sub sole, ei mit\u00e4\u00e4n uutta auringon alla….<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1051,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16,10,28],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1046"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1046"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1046\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1056,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1046\/revisions\/1056"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1051"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1046"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1046"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1046"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}