{"id":1004,"date":"2024-12-22T16:59:10","date_gmt":"2024-12-22T14:59:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1004"},"modified":"2024-12-22T19:57:11","modified_gmt":"2024-12-22T17:57:11","slug":"ilmestyskirja-coppolan-mukaan","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/?p=1004","title":{"rendered":"Ilmestyskirja Coppolan mukaan"},"content":{"rendered":"\n

Vuosikymmenest\u00e4 toiseen Francis Ford Coppolan mestariteos jaksaa py\u00f6ri\u00e4 mieless\u00e4ni. Kirjoitin siit\u00e4 arvostelun 2018 ja aiemmin 2001, kun uusi leikkaus Apocalypse Now: Redux<\/em> ilmestyi. Olen sovittanut sen kolme kertaa roolipelikampanjaksi. Itse elokuvasta on sanottu niin paljon, ett\u00e4 eversti Kurtz itse varmaan siteeraisi turhautuneena Ven\u00e4j\u00e4n viimeist\u00e4 valkoista komentajaa Roman von Ungern-Sternbergi\u00e4<\/a> (joka on Kurtzmainen hahmo itsess\u00e4\u00e4n):<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dLiikaa sanoja. Jokainen sota on pyh\u00e4. Voiman laki on maailman ainoa laki. Jos on olemassa Jumala, vain taistelu voi olla Jumala. Hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa ei ole olemassa, eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kuolemaa. Ei ole muuta kuin toiminta. Taistelu.\u201d<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Elokuva on metafyysisi\u00e4 alluusioita t\u00e4ynn\u00e4\u00e4n nime\u00e4\u00e4n my\u00f6ten. Muinaiskreikan \u1f00\u03c0\u03bf\u03ba\u03ac\u03bb\u03c5\u03c8\u03b9\u03c2 (apok\u00e1lupsis<\/em>) tarkoittaa ilmestyst\u00e4, paljastusta. Ilmestyskirja Nyt ei ole varsinaisesti sotaelokuva. Se vain sijoittuu sotaan ja siin\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti r\u00e4j\u00e4hdyksi\u00e4 h\u00e4m\u00e4t\u00e4kseen varomatonta katsojaa, mutta merkitykselliset osat ovat aivan jossain muualla. Coppola itse sanoi ensi-illassa, ett\u00e4 \u201celokuvani ei kerro Vietnamista, se ON Vietnam.\u201d<\/em> Tapahtumat ja sijainnit ovat suurelta osin fiktiivisi\u00e4. Elokuva on kuin unenomainen ilmestys, harhakuva, kangastus, joka paljastaa jotain ihmisyyden ja sodan olemuksista, herra- ja orjamoraalista. Pimeyden syd\u00e4n ei ole maantieteellinen paikka, se on jokaisen ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4. Unenomaisuutta tukee Vittorio Storaron kuvaus, joka maalaa Vietnamista esiin tuonpuoleisia n\u00e4kyj\u00e4, ja ohjaajan Carmine-is\u00e4ns\u00e4 kanssa s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 jylh\u00e4 syntetisaattorimusiikki.<\/p>\n\n\n\n

Tuho ja ilmestys ovat mukana jo elokuvan alkukohtauksessa, jossa The Doorsin This is the end<\/em> soi t\u00e4ydellisesti ajoitettuna liekkeihin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4n viidakon kanssa. Kamera kuvaa saigonilaisessa hotellihuoneessa juoppohulluudesta k\u00e4rsiv\u00e4n kapteeni Willardin kasvoja, kun t\u00e4m\u00e4 rikkin\u00e4inen ihminen kiemurtelee tuskissaan kuin joku alkukantainen olento yritt\u00e4isi murtautua h\u00e4nen nahoistaan esiin. Alkukohtaus on todellisuudessa my\u00f6s elokuvan loppukohtaus: p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in Willardin kasvojen kanssa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmaan pommitettava eversti Kurtzin linnake buddhankuvineen. Alku ja loppu, tulevaisuus ja menneisyys ly\u00f6v\u00e4t k\u00e4tt\u00e4 helvetillisten lieskojen keskell\u00e4. Syklisyys toistuu temaattisesti useassa muussakin kohtauksessa, kuten Do Lungin sillan piirityksess\u00e4 ja ranskalaisten kumiplantaa\u0161illa Kamputseassa.

Ovelta kuuluva koputus keskeytt\u00e4\u00e4 Willardin sielua m\u00e4d\u00e4tt\u00e4v\u00e4n toimettomuuden ja tarjoaa h\u00e4nelle eritt\u00e4in vaarallista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 suoraan pimeyden syd\u00e4meen. Mutta toisin kuin voisi luulla, Ilmestyskirja Nyt ei ole tarina siit\u00e4, miten kapteeni Willard kadottaa sielunsa. Willard on menett\u00e4nyt sielunsa jo monta kertaa. H\u00e4n on vasta palannut joitain viikkoja sitten teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4, josta emme tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ryyp\u00e4nnyt itsens\u00e4 deliriumin partaalle, ja odottaa nyt uutta teht\u00e4v\u00e4\u00e4, joka vapauttaisi h\u00e4net olemisen siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 tuskasta takaisin toimintaan. Taisteluun.

Willard on loppumattoman traumaattisen syklin vanki. H\u00e4n on rikkin\u00e4inen mies, jolle ei ole en\u00e4\u00e4 muuta todellisuutta kuin sota. \u201dI hardly said a word to my wife until I said yes to a divorce. When I was here, I wanted to be there. When I was there, all I could think of was getting back into the jungle.\u201d <\/em>Voimme vain arvailla, onko nimett\u00f6m\u00e4n kenraalin ja CIA-miehen huonepalveluna tarjoilema teht\u00e4v\u00e4 vihdoin se, joka katkaisee h\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4 purevan k\u00e4\u00e4rmeen. Willard itse tuntuu uskovan n\u00e4in. \u201dIt was a real choice mission.  And when it was over, I’d never want another.\u201d <\/em>Mutta niin h\u00e4n varmaan ajatteli my\u00f6s salamurhattuaan CIA:n laskuun Etel\u00e4-Vietnamin hallituksen verovirkailijan Quang Trissa vuonna 1968.<\/p>\n\n\n\n

\u201dAt first, I thought they handed<\/em>
me the wrong dossier\u2026\u201d<\/em><\/h3>\n\n\n\n

Elokuvalla on kaksi p\u00e4\u00e4teemaa. Ensimm\u00e4inen ja (pinnallisin) on sodan tuottama raaistuminen, kyynistyminen ja mielipuolisuus, mutta my\u00f6s kysymys moraalista. Mielipuolten maailmassa selv\u00e4j\u00e4rkist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hulluna, ja onko mit\u00e4\u00e4n mielipuolisempaa kuin sota? Korkein sodanjohto haluaa murhata erikoisjoukkojen eversti Walter E. Kurtzin, koska h\u00e4n on v\u00e4itetysti tullut hulluksi. Mutta hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 armeijan, hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 modernin sivilisaation ja ryhtym\u00e4ll\u00e4 sissisotaan viidakossa Kurtz on omalla tavallaan hullun maailman ainoa selv\u00e4j\u00e4rkinen. Sodanjohdon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 veruke on, ett\u00e4 Kurtz on surmauttanut ilman lupaa joukon kaksoisagentteja, jotka vuosivat tietoja Pohjois-Vietnamille. Willardin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kuin jakaisi ylinopeussakkoja formulakisoissa.<\/p>\n\n\n\n

Kurtz voi olla sodanjohdon ja CIA:n mielest\u00e4 hullu, mutta ennen kaikkea h\u00e4n on kiusallinen piikki lihassa. Kurtz on arvostellut k\u00e4rjekk\u00e4\u00e4sti USA:n tapaa k\u00e4yd\u00e4 sotaa Vietnamissa. Presidentti Lyndon Johnsonin esikunnalle osoitetussa ja sittemmin sensuroidussa raportissaan \u201dCommitment and Counterinsurgency\u201d<\/em> h\u00e4n kirjoitti, ett\u00e4 \u201dp\u00e4\u00e4llyst\u00f6n ja miehist\u00f6n palvellessa vain vuoden kerrallaan he pysyv\u00e4t turisteina Vietnamissa. Niin kauan kun kylm\u00e4\u00e4 olutta, l\u00e4mmint\u00e4 ruokaa ja rock\u2019n rollia pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyksin\u00e4, Yhdysvallat tulee h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n sodan. Mik\u00e4li joukot sitoutuisivat, sota olisi voitettavissa murto-osalla nykyisist\u00e4 joukoista.\u201d Totuuden sanoja.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 Willardissa ainoastaan syvenev\u00e4\u00e4 ihailua Kurtzia kohtaan. Matkan fantastiset kohtaamiset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t Willardin kyynisyytt\u00e4 ja alleviivaavat Kurtzin viesti\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvaltain toimintatapa on tehoton ja hullu. Eversti Kilgore keskeytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksen p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen surffaamaan. Miehist\u00f6n moraalia kohotetaan Playboy-puputyt\u00f6ill\u00e4. \u201dPoikia opetetaan pudottamaan napalmia ihmisten p\u00e4\u00e4lle, mutta samaan aikaan heit\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirosanoja, koska se on rumaa\u201d<\/em>, valittaa tekopyhyyteen kyll\u00e4stynyt Kurtz er\u00e4\u00e4ss\u00e4 radiol\u00e4hetyksess\u00e4\u00e4n viidakon uumenista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

“I am beyond their timid, lying morality”<\/em><\/h3>\n\n\n\n

Sotilaan teht\u00e4v\u00e4 on tappaa, kyet\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n uinuva atavistinen peto, ikimuinainen itses\u00e4ilytysvietti: tapa tai tule tapetuksi. Sivistys on pelkk\u00e4 ihmisyyden pintasilaus. Sodan todellisuudesta itsens\u00e4 et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4neet johtajat voidaan n\u00e4hd\u00e4 heikkoina teeskentelij\u00f6in\u00e4, nietzschel\u00e4isen orjamoraalin edustajina, kun taas eversti Kurtz on Willardille aluksi vahva, itsen\u00e4inen yksil\u00f6, joka m\u00e4\u00e4rittelee omat arvonsa ja n\u00e4kee kirkkaasti, mit\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4. Teeskentelev\u00e4n moraalin yksi ilmenemismuoto on armeijan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sievistelev\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00f6: Kurtzia ei m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 murhattavaksi, vaan “h\u00e4nen p\u00e4\u00e4llikkyytens\u00e4 terminoitavaksi”.<\/p>\n\n\n\n

Sodassa on omat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 ja lakinsa, joiden tarkoitus on rajoittaa konfliktin tuhoisuutta ja est\u00e4\u00e4 sen sy\u00f6ksykierteen omainen raaistuminen. Kaikki sotilaat joutuvat noudattamaan sit\u00e4, niin my\u00f6s eversti Kurtz, jonka kirurginomaiset sotatoimet kuten etel\u00e4vietnamilaisten kaksoisagenttien eliminoiminen ovat selv\u00e4sti tarkoitettu s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mutta sodassa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 my\u00f6s voittaa \u2013 j\u00e4\u00e4d\u00e4 henkiin, ja t\u00e4ss\u00e4 kohtaa jokainen moraalilaki h\u00e4vi\u00e4\u00e4 aina itsesuojeluvietille. Teht\u00e4v\u00e4n Willardille antava, todellisuudesta vieraantunut kenraali puhuu miten jokaisen ihmisen sielussa on “konflikti hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4”, mutta t\u00e4st\u00e4h\u00e4n ei Kamputsean viidakossa ole kysymys, vaan eloonj\u00e4\u00e4misest\u00e4, voittamisesta ja h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4. Kurtz alleviivaa oman filosofiansa yhten\u00e4 tiiviin\u00e4 monologina:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201cI cried, I wept like some grandmother. I wanted to tear my teeth out, I didn\u2019t know what I wanted to do. And I want to remember, I never want to forget it. I never want to forget. And then I realized, like I was shot, like I was shot by a diamond, a diamond bullet right through my forehead. And I thought \u2018my god, the genius of that. The genius, the will to do that. Perfect. Genuine. Complete. Crystalline. Pure. Then I realized that they were stronger than we, because they could stand it. These were not monsters; these were men, trained cadres. These men who fought with their hearts, who had families, who had children, who were filled with love, but had the strength, the strength\u2026 to do that. If I had ten divisions of those men, then our troubles here would be over very quickly. You have to have men who are moral, and at the same time, who are able to utilize their primordial instincts to kill without feeling, without passion, without judgment, without judgment. Because it\u2019s judgment that defeats us.\u201d<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Elokuva sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita esimerkkej\u00e4 sodan raaistavasta ja kyynist\u00e4v\u00e4st\u00e4 voimasta. Yksi on eversti Kurtzin kertoma tarina siit\u00e4, miten erikoisjoukot rokottivat lapsia vietnamilaisessa kyl\u00e4ss\u00e4, mutta vietkong <\/em>k\u00e4vi sen j\u00e4lkeen katkaisemassa jokaisen rokotetun k\u00e4den pelottaakseen ket\u00e4\u00e4n tekem\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 amerikkalaisten kanssa. My\u00f6s Kurtz on ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 sotaa ei voiteta puolinaisilla toimenpideill\u00e4, vaan raa\u2019alla v\u00e4kivallalla: Sota itsess\u00e4\u00e4n on rikos el\u00e4m\u00e4n lakeja vastaan, joten sodassa lait on unohdettava. Mutta samalla tuo sielultaan herkk\u00e4, runoja rustaava perheenis\u00e4 on mennyt rikki, menett\u00e4nyt sielunsa. Kurtz ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys edellytt\u00e4\u00e4 sotilaan asettavan moraalinsa sivuun kyet\u00e4kseen tappamaan ja j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n henkiin. Naamiov\u00e4ri symboloi elokuvassa t\u00e4t\u00e4 ihmisen alkukantaista puolta. Mutta miehen on sen j\u00e4lkeen my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 palaamaan takaisin ihmiseksi, rakastavaksi perheenis\u00e4ksi. Eik\u00e4 Kurtz en\u00e4\u00e4 tied\u00e4, onko paluuta olemassa.

Hyl\u00e4tess\u00e4\u00e4n armeijan, l\u00e4nsimaisen el\u00e4m\u00e4ntavan, moraalin ja etiikan, Kurtz on muuttunut luonnonvoimaksi kuin viidakko itse. H\u00e4n on sairas, murtunut mies, joka odottaa kuolemaa, sill\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ettei h\u00e4nelle itselleen ole tarjolla mit\u00e4\u00e4n muuta kuin loppu joko vietnamilaisten ja amerikkalaisten k\u00e4siss\u00e4. Kurtzin y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 vilahtaa kopio Lyndon Johnsonille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n raportista, jonka viimeisen sivun h\u00e4n on kirjoittanut yli suurella punaisella tussilla:<\/p>\n\n\n\n

DROP THE BOMB<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

EXTERMINATE THEM ALL<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Turhautuneen Kurtzin lopullinen pohdinta, miten sota Vietnamissa on viime k\u00e4dess\u00e4 voitettavissa vain ydinasein? Vai onko se viesti Willardille? Willard ja Kurtz tiet\u00e4v\u00e4t molemmat, ett\u00e4 heid\u00e4n takanaan on koodinimi Almighty<\/em>, Kaikkivaltias, joka on valmis Willardin komennosta tekem\u00e4\u00e4n ilmaiskun Kurtzin tukikohtaan ja tuhoamaan heid\u00e4t viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen.

Elokuvan toinen teema on Willardin sis\u00e4inen sankarin matka N\u00f9ng-virtaa yl\u00f6s, ajassa taaksep\u00e4in, ensin halki Vietnamin historian aina ranskalaisten plantaa\u0161in edustamaan siirtomaa-aikaan ja lopulta buddhatemppeliss\u00e4 huipentuvaan primitiiviseen alkuun ja loppuun, jossa Kurtz odottaa alkukantaisena idolina: uhraajaansa vartova Rex Nemorensis<\/em>. Ei ole sattumaa, ett\u00e4 Kurtzin y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on juuri James Frazerin The Golden Bough<\/em> (1890), varhainen uskontotieteellinen tutkielma kuolevista ja yl\u00f6snousevista jumalista, Nemi-j\u00e4rven pyh\u00e4st\u00e4 kuninkaasta ja syntipukista. Kurtz on tuota kaikkea: johtamalleen kamputsealaiselle heimolle h\u00e4n on el\u00e4v\u00e4 jumala ja kuningas, mutta h\u00e4n on my\u00f6s Yhdysvaltain armeijan lukuisten ep\u00e4onnistumisten syntipukki, joka on tuomittu kuolemaan.<\/p>\n\n\n\n

Muinaisten roomalaisten Rex Nemorensis <\/em>eli Nemi-j\u00e4rven pappi oli kuolemaan tuomittu karannut orja, joka s\u00e4ilytti henkens\u00e4 surmaamalla edellisen papin ja ottamalla h\u00e4nen paikkansa jumatar Dianalle omistettua Nemi-j\u00e4rve\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 synk\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4. Kurtz ja Willard ovat jumissa samassa el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman sykliss\u00e4. Kurtz tarjoaa Willardille samaa vaihtoehtoa: H\u00e4nen on joko luovuttava ihmisyydest\u00e4\u00e4n ja liitytt\u00e4v\u00e4 h\u00e4nen heimoonsa, tai surmattava h\u00e4net ja tulla uudeksi Kurtziksi Kurtzin paikalle.<\/p>\n\n\n\n

\u201dThey were gonna make me a major for this, <\/em>
and I wasn’t even in their fucking army anymore\u201d<\/em><\/h3>\n\n\n\n

Alku ja loppu ovat yht\u00e4. Willard tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4, mutta ei siksi ett\u00e4 armeija odottaa sit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4. Pakanallisessa riitiss\u00e4 Kurtzista tulee syntipukki ja uhrikuningas, mutta Willard ei ota h\u00e4nen paikkaansa: H\u00e4n palaa partioveneell\u00e4\u00e4n yksin tutkimattomaan tulevaisuuteen ja tarinan alkuun. Ainoastaan eversti Kurtzin viimeiset sanat \u2013 jotka ovat my\u00f6s Joseph Conradin Pimeyden syd\u00e4men viimeiset sanat \u2013 kaikuvat h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n: The horror, the horror…<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ilmestyskirjalla on per\u00e4ti kolme erilaista loppua. John Miliuksen alkuper\u00e4isess\u00e4 k\u00e4sikirjoituksessa kaikki olisi p\u00e4\u00e4ttynyt eeppiseen tulitaisteluun Willardin, Kurtzin ja vietkongin <\/em>v\u00e4lill\u00e4. Coppolan mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli liian machoa, joten h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi kuvaamaan kaksi vaihtoehtoista loppuratkaisua. Toisessa Kurtzin tukikohta kamputsealaisessa temppeliss\u00e4 pommitetaan napalmilla, toisessa Willard hylk\u00e4\u00e4 esimiehens\u00e4 ja loppu j\u00e4\u00e4 avoimeksi. N\u00e4emme vilauksen tuhoisasta lopusta Willardin unessa elokuvan alussa. Willardin lopullinen ratkaisu j\u00e4\u00e4 superpositioon kuin Schr\u00f6dingerin kissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosikymmenest\u00e4 toiseen Francis Ford Coppolan mestariteos jaksaa py\u00f6ri\u00e4 mieless\u00e4ni. Kirjoitin siit\u00e4 arvostelun 2018 ja aiemmin 2001, kun uusi leikkaus Apocalypse Now: Redux ilmestyi. Olen sovittanut sen kolme kertaa roolipelikampanjaksi. Itse elokuvasta on sanottu niin paljon, ett\u00e4 eversti Kurtz itse varmaan siteeraisi turhautuneena Ven\u00e4j\u00e4n viimeist\u00e4 valkoista komentajaa Roman von Ungern-Sternbergi\u00e4 (joka on Kurtzmainen hahmo itsess\u00e4\u00e4n): \u201dLiikaa sanoja. Jokainen sota on pyh\u00e4. Voiman laki on maailman ainoa laki. Jos on olemassa Jumala, vain taistelu voi olla Jumala. Hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa ei ole olemassa, eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kuolemaa. Ei ole muuta kuin toiminta. Taistelu.\u201d Elokuva on metafyysisi\u00e4 alluusioita t\u00e4ynn\u00e4\u00e4n nime\u00e4\u00e4n my\u00f6ten. Muinaiskreikan \u1f00\u03c0\u03bf\u03ba\u03ac\u03bb\u03c5\u03c8\u03b9\u03c2 (apok\u00e1lupsis) tarkoittaa ilmestyst\u00e4, paljastusta. Ilmestyskirja Nyt ei ole varsinaisesti sotaelokuva. Se vain sijoittuu sotaan ja siin\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti r\u00e4j\u00e4hdyksi\u00e4 h\u00e4m\u00e4t\u00e4kseen varomatonta katsojaa, mutta merkitykselliset osat ovat aivan jossain muualla. Coppola itse sanoi ensi-illassa, ett\u00e4 \u201celokuvani ei kerro Vietnamista, se ON Vietnam.\u201d Tapahtumat ja sijainnit ovat suurelta osin fiktiivisi\u00e4. Elokuva on kuin unenomainen ilmestys, harhakuva, kangastus, joka paljastaa jotain ihmisyyden ja sodan olemuksista, herra- ja orjamoraalista. Pimeyden syd\u00e4n ei ole maantieteellinen paikka, se on jokaisen ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4. Unenomaisuutta tukee Vittorio Storaron kuvaus, joka maalaa Vietnamista esiin tuonpuoleisia n\u00e4kyj\u00e4, ja ohjaajan Carmine-is\u00e4ns\u00e4 kanssa s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 jylh\u00e4 syntetisaattorimusiikki. Tuho ja ilmestys ovat mukana jo elokuvan alkukohtauksessa, jossa The Doorsin This is the end soi t\u00e4ydellisesti ajoitettuna liekkeihin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4n viidakon kanssa. Kamera kuvaa saigonilaisessa hotellihuoneessa juoppohulluudesta k\u00e4rsiv\u00e4n kapteeni Willardin kasvoja, kun t\u00e4m\u00e4 rikkin\u00e4inen ihminen kiemurtelee tuskissaan kuin joku alkukantainen olento yritt\u00e4isi murtautua h\u00e4nen nahoistaan esiin. Alkukohtaus on todellisuudessa my\u00f6s elokuvan loppukohtaus: p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in Willardin kasvojen kanssa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmaan pommitettava eversti Kurtzin linnake buddhankuvineen. Alku ja loppu, tulevaisuus ja menneisyys ly\u00f6v\u00e4t k\u00e4tt\u00e4 helvetillisten lieskojen keskell\u00e4. Syklisyys toistuu temaattisesti useassa muussakin kohtauksessa, kuten Do Lungin sillan piirityksess\u00e4 ja ranskalaisten kumiplantaa\u0161illa Kamputseassa. Ovelta kuuluva koputus keskeytt\u00e4\u00e4 Willardin sielua m\u00e4d\u00e4tt\u00e4v\u00e4n toimettomuuden ja tarjoaa h\u00e4nelle eritt\u00e4in vaarallista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 suoraan pimeyden syd\u00e4meen. Mutta toisin kuin voisi luulla, Ilmestyskirja Nyt ei ole tarina siit\u00e4, miten kapteeni Willard kadottaa sielunsa. Willard on menett\u00e4nyt sielunsa jo monta kertaa. H\u00e4n on vasta palannut joitain viikkoja sitten teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4, josta emme tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ryyp\u00e4nnyt itsens\u00e4 deliriumin partaalle, ja odottaa nyt uutta teht\u00e4v\u00e4\u00e4, joka vapauttaisi h\u00e4net olemisen siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 tuskasta takaisin toimintaan. Taisteluun. Willard on loppumattoman traumaattisen syklin vanki. H\u00e4n on rikkin\u00e4inen mies, jolle ei ole en\u00e4\u00e4 muuta todellisuutta kuin sota. \u201dI hardly said a word to my wife until I said yes to a divorce. When I was here, I wanted to be there. When I was there, all I could think of was getting back into the jungle.\u201d Voimme vain arvailla, onko nimett\u00f6m\u00e4n kenraalin ja CIA-miehen huonepalveluna tarjoilema teht\u00e4v\u00e4 vihdoin se, joka katkaisee h\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4 purevan k\u00e4\u00e4rmeen. Willard itse tuntuu uskovan n\u00e4in. \u201dIt was a real choice mission.  And when it was over, I’d never want another.\u201d Mutta niin h\u00e4n varmaan ajatteli my\u00f6s salamurhattuaan CIA:n laskuun Etel\u00e4-Vietnamin hallituksen verovirkailijan Quang Trissa vuonna 1968. \u201dAt first, I thought they handedme the wrong dossier\u2026\u201d Elokuvalla on kaksi p\u00e4\u00e4teemaa. Ensimm\u00e4inen ja (pinnallisin) on sodan tuottama raaistuminen, kyynistyminen ja mielipuolisuus, mutta my\u00f6s kysymys moraalista. Mielipuolten maailmassa selv\u00e4j\u00e4rkist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hulluna, ja onko mit\u00e4\u00e4n mielipuolisempaa kuin sota? Korkein sodanjohto haluaa murhata erikoisjoukkojen eversti Walter E. Kurtzin, koska h\u00e4n on v\u00e4itetysti tullut hulluksi. Mutta hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 armeijan, hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 modernin sivilisaation ja ryhtym\u00e4ll\u00e4 sissisotaan viidakossa Kurtz on omalla tavallaan hullun maailman ainoa selv\u00e4j\u00e4rkinen. Sodanjohdon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 veruke on, ett\u00e4 Kurtz on surmauttanut ilman lupaa joukon kaksoisagentteja, jotka vuosivat tietoja Pohjois-Vietnamille. Willardin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kuin jakaisi ylinopeussakkoja formulakisoissa. Kurtz voi olla sodanjohdon ja CIA:n mielest\u00e4 hullu, mutta ennen kaikkea h\u00e4n on kiusallinen piikki lihassa. Kurtz on arvostellut k\u00e4rjekk\u00e4\u00e4sti USA:n tapaa k\u00e4yd\u00e4 sotaa Vietnamissa. Presidentti Lyndon Johnsonin esikunnalle osoitetussa ja sittemmin sensuroidussa raportissaan \u201dCommitment and Counterinsurgency\u201d h\u00e4n kirjoitti, ett\u00e4 \u201dp\u00e4\u00e4llyst\u00f6n ja miehist\u00f6n palvellessa vain vuoden kerrallaan he pysyv\u00e4t turisteina Vietnamissa. Niin kauan kun kylm\u00e4\u00e4 olutta, l\u00e4mmint\u00e4 ruokaa ja rock\u2019n rollia pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyksin\u00e4, Yhdysvallat tulee h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n sodan. Mik\u00e4li joukot sitoutuisivat, sota olisi voitettavissa murto-osalla nykyisist\u00e4 joukoista.\u201d Totuuden sanoja. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 Willardissa ainoastaan syvenev\u00e4\u00e4 ihailua Kurtzia kohtaan. Matkan fantastiset kohtaamiset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t Willardin kyynisyytt\u00e4 ja alleviivaavat Kurtzin viesti\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvaltain toimintatapa on tehoton ja hullu. Eversti Kilgore keskeytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksen p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen surffaamaan. Miehist\u00f6n moraalia kohotetaan Playboy-puputyt\u00f6ill\u00e4. \u201dPoikia opetetaan pudottamaan napalmia ihmisten p\u00e4\u00e4lle, mutta samaan aikaan heit\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirosanoja, koska se on rumaa\u201d, valittaa tekopyhyyteen kyll\u00e4stynyt Kurtz er\u00e4\u00e4ss\u00e4 radiol\u00e4hetyksess\u00e4\u00e4n viidakon uumenista. “I am beyond their timid, lying morality” Sotilaan teht\u00e4v\u00e4 on tappaa, kyet\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n uinuva atavistinen peto, ikimuinainen itses\u00e4ilytysvietti: tapa tai tule tapetuksi. Sivistys on pelkk\u00e4 ihmisyyden pintasilaus. Sodan todellisuudesta itsens\u00e4 et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4neet johtajat voidaan n\u00e4hd\u00e4 heikkoina teeskentelij\u00f6in\u00e4, nietzschel\u00e4isen orjamoraalin edustajina, kun taas eversti Kurtz on Willardille aluksi vahva, itsen\u00e4inen yksil\u00f6, joka m\u00e4\u00e4rittelee omat arvonsa ja n\u00e4kee kirkkaasti, mit\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4. Teeskentelev\u00e4n moraalin yksi ilmenemismuoto on armeijan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sievistelev\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00f6: Kurtzia ei m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 murhattavaksi, vaan “h\u00e4nen p\u00e4\u00e4llikkyytens\u00e4 terminoitavaksi”. Sodassa on omat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 ja lakinsa, joiden tarkoitus on rajoittaa konfliktin tuhoisuutta ja est\u00e4\u00e4 sen sy\u00f6ksykierteen omainen raaistuminen. Kaikki sotilaat joutuvat noudattamaan sit\u00e4, niin my\u00f6s eversti Kurtz, jonka kirurginomaiset sotatoimet kuten etel\u00e4vietnamilaisten kaksoisagenttien eliminoiminen ovat selv\u00e4sti tarkoitettu s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mutta sodassa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 my\u00f6s voittaa \u2013 j\u00e4\u00e4d\u00e4 henkiin, ja t\u00e4ss\u00e4 kohtaa jokainen moraalilaki h\u00e4vi\u00e4\u00e4 aina itsesuojeluvietille. Teht\u00e4v\u00e4n Willardille antava, todellisuudesta vieraantunut kenraali puhuu miten jokaisen ihmisen sielussa on “konflikti hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4”, mutta t\u00e4st\u00e4h\u00e4n ei Kamputsean viidakossa ole kysymys, vaan eloonj\u00e4\u00e4misest\u00e4, voittamisesta ja h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4. Kurtz alleviivaa oman filosofiansa yhten\u00e4 tiiviin\u00e4 monologina: \u201cI cried, I wept like some grandmother. I wanted to tear my teeth out, I didn\u2019t know what I wanted to do. And I want to remember, I never want to forget it. I never want to forget. And then I realized, like I was shot, like I was shot by a diamond, a diamond bullet right through my forehead. And I thought \u2018my god, the genius of that. The genius, the will to do that. Perfect. Genuine. Complete. Crystalline. Pure. Then I realized that they were stronger than we, because they could stand it. These were not monsters; these were men, trained cadres. These men who fought with their hearts, who had families, who had children, who were filled with love, but had the strength, the strength\u2026 to do that. If I had ten divisions of those men, then our troubles here would be over very quickly. You have to have men who are moral, and at the same time, who are able to utilize their primordial instincts to kill without feeling, without passion, without judgment, without judgment. Because it\u2019s judgment that defeats us.\u201d Elokuva sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita esimerkkej\u00e4 sodan raaistavasta ja kyynist\u00e4v\u00e4st\u00e4 voimasta. Yksi on eversti Kurtzin kertoma tarina siit\u00e4, miten erikoisjoukot rokottivat lapsia vietnamilaisessa kyl\u00e4ss\u00e4, mutta vietkong k\u00e4vi sen j\u00e4lkeen katkaisemassa jokaisen rokotetun k\u00e4den pelottaakseen ket\u00e4\u00e4n tekem\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 amerikkalaisten kanssa. My\u00f6s Kurtz on ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 sotaa ei voiteta puolinaisilla toimenpideill\u00e4, vaan raa\u2019alla v\u00e4kivallalla: Sota itsess\u00e4\u00e4n on rikos el\u00e4m\u00e4n lakeja vastaan, joten sodassa lait on unohdettava. Mutta samalla tuo sielultaan herkk\u00e4, runoja rustaava perheenis\u00e4 on mennyt rikki, menett\u00e4nyt sielunsa. Kurtz ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys edellytt\u00e4\u00e4 sotilaan asettavan moraalinsa sivuun kyet\u00e4kseen tappamaan ja j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n henkiin. Naamiov\u00e4ri symboloi elokuvassa t\u00e4t\u00e4 ihmisen alkukantaista puolta. Mutta miehen on sen j\u00e4lkeen my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 palaamaan takaisin ihmiseksi, rakastavaksi perheenis\u00e4ksi. Eik\u00e4 Kurtz en\u00e4\u00e4 tied\u00e4, onko paluuta olemassa. Hyl\u00e4tess\u00e4\u00e4n armeijan, l\u00e4nsimaisen el\u00e4m\u00e4ntavan, moraalin ja etiikan, Kurtz on muuttunut luonnonvoimaksi kuin viidakko itse. H\u00e4n on sairas, murtunut mies, joka odottaa kuolemaa, sill\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ettei h\u00e4nelle itselleen ole tarjolla mit\u00e4\u00e4n muuta kuin loppu joko vietnamilaisten ja amerikkalaisten k\u00e4siss\u00e4. Kurtzin y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 vilahtaa kopio Lyndon Johnsonille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n raportista, jonka viimeisen sivun h\u00e4n on kirjoittanut yli suurella punaisella tussilla: DROP THE BOMB EXTERMINATE THEM ALL Turhautuneen Kurtzin lopullinen pohdinta, miten sota Vietnamissa on viime k\u00e4dess\u00e4 voitettavissa vain ydinasein? Vai onko se viesti Willardille? Willard ja Kurtz tiet\u00e4v\u00e4t molemmat, ett\u00e4 heid\u00e4n takanaan on koodinimi Almighty, Kaikkivaltias, joka on valmis Willardin komennosta tekem\u00e4\u00e4n ilmaiskun Kurtzin tukikohtaan ja tuhoamaan heid\u00e4t viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen. Elokuvan toinen teema on Willardin sis\u00e4inen sankarin matka N\u00f9ng-virtaa yl\u00f6s, ajassa taaksep\u00e4in, ensin halki Vietnamin historian aina ranskalaisten plantaa\u0161in edustamaan siirtomaa-aikaan ja lopulta buddhatemppeliss\u00e4 huipentuvaan primitiiviseen alkuun ja loppuun, jossa Kurtz odottaa alkukantaisena idolina: uhraajaansa vartova Rex Nemorensis. Ei ole sattumaa, ett\u00e4 Kurtzin y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on juuri James Frazerin The Golden Bough (1890), varhainen uskontotieteellinen tutkielma kuolevista ja yl\u00f6snousevista jumalista, Nemi-j\u00e4rven pyh\u00e4st\u00e4 kuninkaasta ja syntipukista. Kurtz on tuota kaikkea: johtamalleen kamputsealaiselle heimolle h\u00e4n on el\u00e4v\u00e4 jumala ja kuningas, mutta h\u00e4n on my\u00f6s Yhdysvaltain armeijan lukuisten ep\u00e4onnistumisten syntipukki, joka on tuomittu kuolemaan. Muinaisten roomalaisten Rex Nemorensis eli Nemi-j\u00e4rven pappi oli kuolemaan tuomittu karannut orja, joka s\u00e4ilytti henkens\u00e4 surmaamalla edellisen papin ja ottamalla h\u00e4nen paikkansa jumatar Dianalle omistettua Nemi-j\u00e4rve\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 synk\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4. Kurtz ja Willard ovat jumissa samassa el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman sykliss\u00e4. Kurtz tarjoaa Willardille samaa vaihtoehtoa: H\u00e4nen on joko luovuttava ihmisyydest\u00e4\u00e4n ja liitytt\u00e4v\u00e4 h\u00e4nen heimoonsa, tai surmattava h\u00e4net ja tulla uudeksi Kurtziksi Kurtzin paikalle. \u201dThey were gonna make me a major for this, and I wasn’t even in their fucking army anymore\u201d Alku ja loppu ovat yht\u00e4. Willard tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4, mutta ei siksi ett\u00e4 armeija odottaa sit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4. Pakanallisessa riitiss\u00e4 Kurtzista tulee syntipukki ja uhrikuningas, mutta Willard ei ota h\u00e4nen paikkaansa: H\u00e4n palaa partioveneell\u00e4\u00e4n yksin tutkimattomaan tulevaisuuteen ja tarinan alkuun. Ainoastaan eversti Kurtzin viimeiset sanat \u2013 jotka ovat my\u00f6s Joseph Conradin Pimeyden syd\u00e4men viimeiset sanat \u2013 kaikuvat h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n: The horror, the horror… Ilmestyskirjalla on per\u00e4ti kolme erilaista loppua. John Miliuksen alkuper\u00e4isess\u00e4 k\u00e4sikirjoituksessa kaikki olisi p\u00e4\u00e4ttynyt eeppiseen tulitaisteluun Willardin, Kurtzin ja vietkongin v\u00e4lill\u00e4. Coppolan mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli liian machoa, joten h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi kuvaamaan kaksi vaihtoehtoista loppuratkaisua. Toisessa Kurtzin tukikohta kamputsealaisessa temppeliss\u00e4 pommitetaan napalmilla, toisessa Willard hylk\u00e4\u00e4 esimiehens\u00e4 ja loppu j\u00e4\u00e4 avoimeksi. N\u00e4emme vilauksen tuhoisasta lopusta Willardin unessa elokuvan alussa. Willardin lopullinen ratkaisu j\u00e4\u00e4 superpositioon kuin Schr\u00f6dingerin kissa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1007,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,27],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1004"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1004"}],"version-history":[{"count":6,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1004\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1015,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1004\/revisions\/1015"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1007"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1004"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1004"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taivaansusi.net\/ego\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1004"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}