“When you have insomnia, you’re never really asleep… and you’re never really awake.” (Chuck Palahniuk: Fight Club)

Kun on riittävän väsynyt, filmi alkaa pätkiä. Minulle on pari kertaa tapahtunut niin yöbussissa: Suljen silmäni sekunniksi ja havahdunkin päätepysäkillä. Kun on valvonut koko yön sängyssä epämääräisessä horrostilassa vähän väliä havahtuen, saattaa kuva katketa päivälläkin. Olen kuullut, että jotkut varsinaisesta insomniasta kärsivät ihmiset ovat saattaneet viettää viikkoja, jopa kuukausia nukkumatta – väärin: hekin nukkuvat, joskus tosin vain sekunteja kerrallaan. Minulla unettomuutta on kestänyt vasta erinäisiä päiviä, mutta jo nyt kaikki muu alkaa kärsiä sen seurauksena.

Juuri muuta raportoitavaa ei ole, paitsi että tekemäni kartta tullaan julkaisemaan ensi vuonna Frank Jacobsin kirjassa Atlas of Strange Maps.

Berlin Eurobund

Hallitsevat puolueet: Deutsche Erhaltungspartei (preservationistit), Technopartei (transhumanistit). Pormestari: Hans-Mohammed Wegener. Väkiluku 7 550 000, keino-olennot^(1),(2) ja siirtogeeniset⁽³⁾ mukaanlukien. Liberaali ja futuristinen Berliini on kääntänyt selkänsä menneisyydelle. Sen seitsemän ja puoli miljoonaa kansalaista ovat ahtautuneet asumaan kapealle vyöhykkeelle Spree-joen varrelle 21. vuosisadan loppupuolella rakennettuihin arkologioihin. Berliinissä eurooppalainen huipputeknologia sekoittuu arabialaiseen mystiikkaan. Vuoden 2206 laskennan mukaan valtaosa asukkaista ilmoittaa vakaumuksekseen joko ateismin tai reformoidun suufilaisuuden.

Uuden Berliinin rentoutunut hengellisyys ja kansalaisten etninen tausta näkyy kaupungin kuuluisissa eurabialais-turkkilaisissa nargila-baareissa, joissa hengitetään varta vasten kehitettyjä, vaarattomia nautintoaineita. Berliiniläisyyden vähemmän miellyttäviä ilmenemismuotoja ovat mm. jokavuotiset uskonsodat, joita maroniittikristityt ja imaamille uskolliset saadallahit (zen-sunnalainen lahko) käyvät desivilisoituneen vanhan kaupungin alueella erityisen pyhänä pidetyn Kreuzbergin moskeijan (alkup. Kreuzberg Bahnhof) hallussapidosta.

Berliinissä ei ole merkittävää teollisuutta tai suuryhtiöitä. Tärkeimmät työllistäjät ovat viihde, viestintä, media, bioteknologia ja ympäristöalat. Kaupunki on erityisen tunnettu vilkkaasta yöelämästään, johon tutustuminen kannattaa aloittaa esimerkiksi Checkpoint Charlie -yökerhosta. Muoti muuttuu Berliinissä hyvin nopeasti, noin kerran viikossa. Historiallisia kohteita on niukalti. Tiergartenin eläintarhassa voi ihailla maailman viimeistä jääkarhua. Berlin Eurobundin teknologisessa museossa säilytettiin alunperin näytteillä ensimmäistä tietoisuuteen kohonnutta tietokonetta, kunnes se kiihkeän julkisen keskustelun ja keino-olentojen vapautusliikkeen tekemän terrori-iskun jälkeen poistettiin näytteiltä ja haudattiin.

Liikkuminen Berliinin kaupunginosista toiseen sujuu käden käänteessä nopeilla ja hiljaisilla ilmakalvojunilla. Matkailijoille järjestetään myös zeppeliniristeilyjä Berliinin taivaan yllä.

Greater Londonistan Metroplex

Pormestari: Sir Narayan Scott (Euro-Conservative Party). Väkiluku 26 740 000. Suur-Londonistan, monikulttuurinen megalopoli, levittäytyy sotkuisena urbaanina viidakkona aikaisemmin koillis-Englanniksi kutsutulle alueelle. Lontoo on maailmankulttuurin keskus, sen sykkivä baabel. Monikulttuurisuus näkyy Londonistanin kaduilla: Sen asukkaista eurooppalaisperäisiä on 28 %, intialaisperäisiä 22 % ja afrikkalaisperäisiä 21 %. Lisäksi Londonistanissa asuu lähes neljä miljoonaa kiinalaista ja eteläaasialaista. Vajaat viisi prosenttia syntyperäisistä londonistanilaisista on siirtogeenisiä trans- ja post-ihmisiä. Berliinin verrattuna kaupungin aateilmasto on yllättävän konservatiivinen. Suurin osa Londonistanin kymmenestä miljoonasta muslimista kannattaa tiukkaa, kalifille uskollista suuntausta. Hindulaisuutta tunnustavien määrä on ollut vähenemään päin; uutena suosikkina on viime vuosina ollut voodoo.

Vanha Lontoo Thames-joen suulla on suurimmaksi osaksi rappeutunut ja jäänyt ilmastonmuutoksen vuoksi veden alle. ⁽⁴⁾ Poikkeuksen muodostavat vuonna 2189 kuningaskunnan museoksi restauroitu Buckinghamin palatsi ja täysin entisöity London Bridge. Pakolliseen kierrokseen Vanhassa Lontoossa kuuluu laskeutuminen veden alle Piccadillyn metromuseoon. 1,5 mailin pätkä Lontoon historiallista maanalaista on suojeltu UNESCO:n maailmanperintökohteena.

Londonistanissa on myös omat vaaransa. Mikroilmaston toistuvat häiriöt, hurrikaaneiksi yltyvät myrskyt ja jopa viikkoja kestävät voimakkaat sateet asettavat matkailijalle omat vaatimuksensa. Malaria ja Ebola 2.0 vaivaavat Northamptonin ja Cityn rämeikköjä. Chelsean ja Kensingtonin alueet on suljettu erityisten raakojen klaanisotien vuoksi. Myös taistelut Londonistanin turvallisuusjoukkojen ja afro-pakistanilaisten huumeryhmittymien välillä ovat jatkuneet ratkaisutta.

Londonistanin julkinen liikenne ei toimi yhtiöalueiden ulkopuolella, joten ilmataksi on suositeltavin kulkuneuvo.

Paris Région

Hallitseva puolue: Parti branciste (Front National). Pormestari: Joi Farraq Delanoë (Mouvement des citoyens). Asukasluku arviolta 22 000 000, joista eurooppalaisperäisiä 38,5 %, pohjoisafrikkalaisia 19,5 %, monirotuisia 16,5 %. Synarkistisen vallankumouksen jälkeisen Pariisin ilmapiiri on jännittynyt ja kiihkeä. Kenties Pariisi ei ole Singapuran ja Beijingin tavoin kehityksen kärjessä, mutta matkailija voi nauttia nykymaailmalle harvinaisesta aatteellisesta ja kulttuurillisesta nostalgiasta.

Paris Région jakaantuu kolmeen, tarkasti vartioituun ja erotettuun piiriin. Louvren, Pompidou-palatsin, jälleenrakennetun Notre Damen, Riemukaaren, Champs Elyséen ja Eiffelin minareetin rauniot sisäänsä sulkeva ensimmäinen piiri on kristallisten pilvenpiirtäjien ja historiallisten rakennusten täyttämä turvallinen linnake. Pariisin ensimmäinen piiri on paitsi romanttinen kaupunki, myös täydellinen paikka tehdä ostoksia.

Yöelämästä kiinnostuneen matkailijan on uskaltauduttava II piiriin, jossa sijaitsevat sadat muinaisiin ostoskeskuksiin spontaanisti syntyneet klubit ja kupolikattoinen ravintola Montmarte, jossa tarjoilevat kuuluisten taiteilijoiden biokopiot. II piirin korttelit jakaantuvat uusheimoutuneitten alakulttuurien kesken. Sen sijaan edes Ranskan kansallismiliisin partiot eivät yleensä tunkeudu III piirin alueelle ilman erittäin hyvää syytä ja biomekanisoituja apujoukkoja. Pariisia kehämäisesti ympäröivä desivilisoitunut ja osittain raunoitunut betoninen slummialue on toisen luokan kansalaisiksi alennettujen miljoonien luku- ja kirjoitustaidottomien afroarabialaisten koti. Kansallisten voimien otettua Pariisin uudelleen haltuunsa ja kaadettua lyhytaikaisen Ranskan 7. islamilaisen tasavallan, III piiri on muodostanut itsehallinnollisen ja autonomisen enklaavin. Taistelujen loppuminen Pariisissa oli pitkälle Islamilaisen Kalifaatin harjoittaman taitavan diplomatian ja välityksen tulosta.